Benvikin kartano sijaitsi kauniilla paikalla, kolmelta puolelta meren ympäröimänä. Kartanolla oli kahden päärakennuksen lisäksi palvelusväen asuntoja, saunoja ja leipomo, yhteensä 27 rakennusta. Vaikka Benvik oli joutunut ryöstelyn kohteeksi Suomen sodassa, olivat vuosina 1776 ja 1786 rakennetut päärakennukset pellavanjalostusopiston perustamisaikaan vielä hyväkuntoisia.
Kaksikerroksiset päärakennukset sijaitsivat lähekkäin. Ne oli laudoitettu ja maalattu valkoisella öljymaalilla. Koulu sijoitettiin vanhempaan rakennukseen, joka oli 16 metriä pitkä ja 8,2 metriä leveä. Kummassakin kerroksessa oli sali, neljä kamaria ja kaksi eteistä. Huoneissa oli helmenharmaaksi maalattu puolipanelointi, ja seinien yläosa oli useimmissa huoneissa vesivärein maalattua paperia. Katto oli mäntypaneelia, valkoiseksi maalattu. Vaatimattomista oloista tulleiden oppilaiden silmissä talo varmaan näytti komealta.
Ensimmäisen vuoden aikana oppilaita tuli kouluun toukokuun lopusta lähtien, ja lokakuussa 1818 pidettyyn ensimmäiseen katselmukseen mennessä heitä oli 17. Opetus- ja asuintilat eivät olleet silloin vielä selkiytyneet. Luku- ja laskento-opetustakin jouduttiin antamaan samassa tilassa, jossa toiset harjoittelivat kehruuta ja joka toimi myös muutamien tyttöjen makuuhuoneena.
Lokakuun katselmuksessa määriteltiin tilojen käyttö tarkemmin. Ehdottoman välttämättömänä pidettiin sitä, etteivät oppilaat ja palvelusväki asuisi saman katon alla, vaan oppilaat olisivat opettajien silmälläpidon alaisina. Koulun käyttöön luovutetun rakennuksen alakerta varattiin opettajien asunnoksi, yläkerta tuli oppilaiden asuintilaksi. Laskettiin, että saliin voitaisiin sijoittaa kuusi oppilasta ja kuhunkin kamariin neljä, jolloin saataisiin tilat yhteensä 22 neidolle.
Jokaisen makuuhuoneen varustuksena oli kaksi leveää, ulosvedettävää sänkyä, sänkyvaatteet, pöytä ja neljä tuolia. Myöhemmin tarkastajat katsoivat, että huoneisiin mahtuisi kolme sänkyä, ja suosittelivat, että puisten sänkyjen tilalle hankittaisiin Talousseuran kustannuksella rautasängyt, jotka vuosittain tuli maalata öljymaalilla luteiden torjumiseksi.
Päärakennusten vieressä olevasta yksikerroksisesta rakennuksesta varattiin työ- ja opiskelutilat koulun tarpeisiin. Sinne tuli erillinen huone pölyisimpään työhön eli pellavan häkilöintiin ja harjaamiseen sekä kehruusali, kudontatilat ja kouluhuone. Kehruuhuoneen kalusteina olivat rukit ja tuolit oppilaille sekä pöytä ja neljä tuolia opettajille. Myös kudontahuone oli varustettu tarpeellisilla työvälineillä. Lukemisen, kirjoittamisen ja laskennon opiskeluun varatussa kouluhuoneessa oli oppilaille pitkä pöytä ja tuolit, opettajalle pöytä ja tuoli. Jokaiselle tytölle annettiin kirjoitusvihko, mustepullo, kynä ja kynäveitsi sekä rihvelitaulu. Kirjoina olivat Uusi testamentti ja katekismus. Tässä huoneessa pidettiin myös aamurukoukset.
Yksi sivurakennuksen huoneista oli varastona. Leivintupa ja mankelihuone-aitta olivat sekä koulun että johtajan käytössä. Kaksi huonetta, jotka oli varattu pyykinpesuun, oluenpanoon ja vedenkeittoon, olivat oppilaiden, norlantilaisten opettajien ja johtajan käytössä. Johtajalla ja oppilailla oli yhteinen keittiö, joka saattoi toimia myös ruokailutilana. Vuoden 1819 katselmuksessa määrättiin, että kullakin oppilaalla tuli olla oma lusikka, veitsi ja haarukka sekä lautanen ja juomapikari, joista he itse huolehtivat. Näiden tuli olla valmistettu mieluiten tinatusta läkkipellistä.
Lähteitä:
KA Hki VSV, Ea:51 Kenraalikuvernöörin kirjeet 1817. Benvikin talonkatselmus 10.12.1816.
KA St, Gs:9. Katselmus 22.10.1818.
ÅAB FHS, D XV B 4. Katselmus 18.–19.8.1819. Bladhin selonteko koulun tiloista.
