Tasan 200 vuotta sitten kesäkuun 7. päivänä saapui Benvikin kouluun sen neljäs oppilas, Gustava Wellingk. Ikää tytöllä oli vasta 14 vuotta eikä rippikoulukaan ollut käytynä. Saattaa olla, että Talousseuran asioissa aktiivinen Sauvon kirkkoherra Martin Tolpo oli suositellut hänen lähettämistään Benvikiin, sillä Gustava oli kotoisin Karunasta, joka oli Sauvon kappeliseurakunta.
Matka kotoa Benvikiin kesti viikon verran. Hans Wilhelm Wellingk saattoi ”rakkaan tyttärensä Gustavan” Turkuun saakka. Isä sai Talousseuralta korvauksen matkakustannuksista ja yhden vuorokauden yöpymisestä pääkaupungissa. Lisäksi hän oli saanut etukäteisavustuksena 10 ruplaa parempien vaatteiden hankkimiseksi Gustavalle.
Gustavan sukutausta on mielenkiintoinen. Hän syntyi Karunassa 6.11.1803 taloudenhoitajatar Maria Holmgrénin aviottomana lapsena. Gustavan isä kersantti Hans Wilhelm Wellingk oli Turun läänin jalkaväkirykmentin 1. Majurin komppanian lippumies. Hänellä oli sotilasvirkatalona Koppholmin puustelli, ja Gustavan äiti oli siellä palveluksessa. Wellingk oli jäänyt leskeksi puoliso Charlotta Eleonora von Knorringin menehdyttyä keuhkotautiin marraskuussa 1802. Heidän kolmesta lapsestaan jäi eloon vain yksi tytär, joka pari vuotta äidin kuoleman jälkeen muutti Turkuun sukulaisten hoiviin.
Gustava oli vähän yli kolmivuotias, kun vanhemmat solmivat avioliiton. Sitä ennen vuonna 1805 ehti syntyä toinenkin lapsi, Berndt Wilhelm. Hans Wilhelm Wellingk ja Maria Holmgrén vihittiin 6.1.1807 Karunan kirkossa, morsian ilman juhla-asua, lapsia kun oli jo siunaantunut. Avioliitossa syntyi vielä seitsemän lasta: Bror Polychron 1807, Hans Gotthard 1809, kuolleena syntynyt poikalapsi 1811, Dorothea Wilhelmina 1812, Otto Mauritz 1814, Maria Otteliana 1816 ja Carolina Concordia 1820. Pojat Berndt ja Bror hukkuivat marraskuussa 1816 vain 9- ja 10-vuotiaina.
Hans Wilhelm Wellingk mainitaan aatelismiehenä muun muassa vihkimerkinnässä, ja Gustavankin kohdalla on muutamassa kohdin merkintä, että hän on aatelista sukua (af adelig famille). Hans Wilhelm Wellingk ei ollut Suomen tai Ruotsin Ritarihuoneen jäsen, ei myöskään hänen isänsä Gotthard Johan Wellingk (1730–1804). Nähtävästi he kuuluivat alkujaan Puolassa aateloituun Vellingk-sukuun, jonka sukuhaarat Ruotsissa saivat vapaaherrallisen ja kreivillisen arvon (suvut nro 72 ja 65).
Gustavan äidinpuoleiset isovanhemmat olivat sotilas Gustaf Holmgrén ja Maria Henrikintytär. Palveltuaan kunnialla Turun jalkaväkirykmentissä yli 22 vuotta ja osallistuttuaan kolmivuotiseen Venäjän sotaan (Kustaa III:n sota 1788–1790) luusärystä kärsivä Holmgrén sai katselmuksessa vuonna 1795 eron ja eläkkeen: Har Torr värck i alla Lemmar, tjent med utmärckt beröm, får afsked med anmälan til underhåll.
Lähteitä:
Elgenstierna, Gustaf 1934: Den introducerade Svenska Adelns Ättartavlor med tillägg och rättelser, VIII. Stockholm: P. A. Nordstedt & Söners Förlag.
KA Sta, Gs: 9 Suomen Talousseuran tilitykset 1818. H. W. Wellingkin kuittaukset matkakuluista ja vaateavustuksesta tyttärelle.
Landgrén, Folke 1920: Finländsk Släktkalender I. Helsingfors: Söderström & C:o Förlagsaktiebolag.
Riksarkivets digitala arkiv. Generalmönsterrullor, Arkiv med löpande volymnumrering. SE/KrA/0023/0/1018 (1804) ja SE/KrA/0023/0/1016 (1795).
Tiedonannot: 12.1.2018 Suomen Ritarihuoneen ritarihuonegenealogi, 9.4.2018 Sveriges Riddarhus, riddarhusgenealog.
