Viime blogikirjoituksessa mainitun Gustava Wellingkin kanssa Benvikiin saapui 7. kesäkuuta 1818 kaksi muutakin oppilasta, Inkoosta matkaan lähteneet Eva Gustava Bultare ja Greta Lisa Enström. Eva Gustava oli saapunut Turkuun Anders Tallbergin kyydissä 22. toukokuuta ja Greta Lisa isänsä Erikin saattelemana 29. toukokuuta. Turusta kolmikon vei määränpäähänsä samainen kirvesmies Wahlberg, joka oli pari viikkoa aikaisemmin kuljettanut perille kaksi ensimmäistä oppilasta. Turku oli useiden Benvikiin matkaavien oppilaiden välietappina siksi, että se oli koulun primus motorina toimineen Suomen Talousseuran kotipaikka.
Oppilasnumeron 3 sai Greta Lisa (Margareta Elisabeth) Enström, joka oli syntynyt Inkoossa 12.4.1800 lampuoti Erik Johaninpoika Enströmin ja Anna Johanintyttären neljäntenä lapsena. Sekä karjaalainen Erik että Pohjasta kotoisin oleva Anna olivat syntyneet vuonna 1756. Anna oli ollut aikaisemmin naimisissa lampuoti Anders Tammin (1734–1790) kanssa ja saanut ensimmäisessä avioliitossaan vuosina 1779–1789 viisi poikaa. Erikille ja Annalle syntyi vuosina 1791–1800 kolme tytärtä ja yksi poika. Yksi tyttäristä, Lovisa, kuoli vuonna 1796.
Oppilas nro 5 oli Eva Gustava Bultare, joka oli syntynyt Inkoon emäseurakuntaan kuuluvassa Fagervikin tehdasseurakunnassa 29.4.1801. Eva Gustavan isä oli Pohjassa vuonna 1774 syntynyt vasaraseppä Anders Bultare ja äiti vuonna 1776 syntynyt Maria Hermell. Äiti kuoli keuhkotautiin 26.9.1813, ja Anders meni toukokuussa 1815 uusiin naimisiin Hedvig Höökin kanssa. Hedvigin isä, vuonna 1807 kuollut korpraali Nils Höök, oli toiminut Fagervikin ruukin koulumestarina.
Inkoon kirkkoherran apulainen Karl Gustaf Pihl kirjoitti 26. toukokuuta Talousseuran sihteeri Carl Böckerille kirjeen, jossa hän miltei pyysi anteeksi sitä, että lähetti Benvikiin Eva Gustava Bultaren lisäksi toisenkin tytön. ”Tuskin olin saattanut yhden tytön matkaan, kun jo toinen päätti lähteä perässä. Hän on Bollstadin rusthollin lampuodin tytär Greta Lisa Enström. Ellei häntä tiedettäisi hyvämaineiseksi ja mitä sävyisimmin käyttäytyväksi tytöksi, en olisi kallistanut korvaani heidän oikuilleen vaan olisin kehottanut häntä jäämään kotiinsa. Mutta koska tiedän hänet sävyisäksi ja koska rovasti Åhmankin on häntä suositellut, olen ottanut hänet vastaan Talousseuran puolesta samoin ehdoin kuin ensiksi lähetetyn tytön.”
Tytöistä aiheutui Talousseuralle kuljetus-, majoitus- ja muonituskustannusten lisäksi muutakin rahanmenoa, sillä esimerkiksi Eva Gustavalla ei ollut kunnollisia vaatteita (saknade helt och hållet några dugliga kläder).
Lähteitä:
KA Sta, Gs: 9 Suomen Talousseuran tilitykset 1818.
ÅAB FHS, D XV 4: K. G. Pihlin kirje Talousseuralle 26.5.1818.
