Häme oli pellavanviljelyn ydinaluetta, joten ei ole ihme, että sieltä tuli Benvikiin monta oppilasta. Oma osuutensa asiassa oli sotakomissaari Florinilla, joka jo ensimmäisen vuoden aikana järjesti kouluun kahdeksan hämäläistä oppilasta. Syyskuun 12. päivänä 1818 sinne saapui kuusi Hämeen neitoa. Kaksi tuli Hattulasta ja kaksi Pälkäneeltä, Vanajasta ja Kangasalta molemmista yksi.
Hattulalaiset Maria Laka (oppilas nro 11) ja Helena Andersintytär (nro 13) varmaan tunsivat toisensa entuudestaan, sillä Benvikiin lähdön aikaan he molemmat asuivat Rahkoilan kylässä. Maria syntyi 13.1.1796 Pekolan kylässä korpraali Matts Lakan, s. 1755, ja Hedvig Andersintyttären, s. 1771, perheeseen. Hän menetti isänsä Suomen sodan aikana: rippikirjassa 1812–1818 on merkintä, että Matts Lakan sanotaan kuolleen viime sodassa (säges vara död under sista kriget). Perheessä oli Marian lisäksi kolme poikaa ja tytär. Vanhimmasta veljestä Henrik Johanista, joka otti nimen Enqvist, tuli siltavouti. Hänen luonaan Maria asui Benvikiin lähtiessään.
Helena (Leena) Andersintytär (nro 13) syntyi Tyrvännössä 26.2.1801 perheen kolmesta lapsesta nuorimpana. Isä Anders Erikinpoika oli Helenan syntyessä lampuoti, mutta ehkä huonon näkönsä takia (ser ej i Bok) joutui vaihtamaan usein työtä ja päätyi lopulta itselliseksi työmieheksi. Helenan ollessa kuusivuotias perhe muutti Hämeenlinnan maalaiskuntaan ja sieltä Hattulaan vuonna 1809. Helena pääsi ripille vuonna 1815 ja lähti sitten piiaksi Rahkoilan Puontilaan.
Hedvig Simontytär (nro 12), s. 8.3.1797, oli kotoisin Kangasalta. Vanhemmat olivat Vääksyn Nuorron Simon Erikinpoika, s. 1770, ja Leena Matintytär, s. 1769. Hedvigillä oli seitsemän vuotta vanhempi velipuoli ja kolme nuorempaa sisarusta. Isä kuoli tapaturmaisesti vauhkoontuneen hevosen tallaamana Hedvigin ollessa 10-vuotias, ja taloon tuli isäpuoli Gustaf Färnberg. 1820-luvun alussa perhe muutti Kuhmalahdelle.
Helena Christina Skot (nro 14) syntyi 26.5.1797 Vanajan Luolajassa, Sukunimi on asiakirjoissa toisinaan muodossa Skott. Isä Johan Skot, s. 1763, oli tytön syntymän aikaan pitäjänräätäli. Vuonna 1810 Skotista tuli seurakunnan suntio. Leena Stiinaksi kutsuttu tytär oli vanhempiensa ainoa yhteinen lapsi. Hänellä oli veli- ja sisarpuoli äitinsä Anna Samuelintyttären aikaisemmasta avioliitosta 1790 kuolleen sotilas Matts Låckin kanssa.
Pälkäneläiset Maria Johanintytär (nro 15) ja Elisabeth Johanintytär (nro 16) olivat talollisten tyttäriä. Maria Johanintytär oli Mälkilän Raatikan Johan Johaninpojan lapsista toiseksi vanhin, syntynyt 7.10.1791. Vanhemmat ja kaikki kuusi sisarusta olivat elossa vielä Marian lähtiessä Benvikiin. Vanhin veli, josta parin vuoden kuluttua tuli järjestyksessä kolmas Johan Johaninpoika -niminen isäntä taloon, oli jo ehtinyt naimisiin.
Elisabeth (Liisa) Johanintytär syntyi 17.11.1794 Mällinojalla Johan Erikinpojan ja Susanna Jakobintyttären kahdeksantena lapsena ja sai vielä kolme nuorempaa sisarusta. Äiti kuoli pari viikkoa nuorimman lapsen syntymän jälkeen Liisan ollessa kuusivuotias. Taloon tuli äitipuoli, mutta hänkin kuoli halvaukseen vuonna 1808. Ennen Benvikiin lähtöä Liisa oli menettänyt viisi sisarustaan, viimeisimmän muuttovuoden maaliskuussa. Silloin vanhin veli Anders, joka oli jo isäntänä isänsä jälkeen, menehtyi keuhkotautiin.
Lähteitä:
KA Sta, Gs: 9 Suomen Talousseuran tilitykset tositteineen 1818.
