Läänintilien tositekirjat ovat oikea aarreaitta, jota penkoessa eksyy usein toisaalle kuin oli tarkoitus. Nytkin piti vain hakea Savon ja Karjalan läänin tositekirjoista tieto esiäitini tappajan teloittajasta, mutta vuoden 1797 muutkin kuolemanrangaistukset veivät mukanaan.
Lääninpyöveli Sven Erik Björnström sai vuonna 1797 palkkion neljän kuolemaan tuomitun rikollisen teloittamisesta. Ensimmäinen kuolemanrangaistus oli määrä panna täytäntöön jo helmikuussa, mutta sitä jouduttiin lykkäämään. Teloituspaikalla nimittäin huomattiin, että lapsenmurhasta tuomittu kerimäkeläinen Liisa Konttinen oli raskaana (rådda tilstånd). Björnström sai tietenkin korvauksen teloituspaikalle tekemästään 36 peninkulman matkasta. Pyöveli sai korvausta kaksi killinkiä peninkulmalta, joten kyytirahaa tuli Kerimäelle matkustamisesta yksi riikintaaleri 24 killinkiä ja paluumatkasta Iisalmelle saman verran. Yhteissummaksi tuli siis kolme riikintaaleria.
Vuoden ensimmäisen teloituksen Björnström teki kesäkuun puolivälissä Liperissä. Teloituspaikalle oli Iisalmelta matkaa 24 peninkulmaa, joten kyytirahaa tuli yksi riikintaaleri. Kaulan katkaisusta ja teilauksesta pyöveli sai kolmen riikintaalerin 16 killingin palkkion. Henkensä menetti entinen rumpali Georg Lantin, joka oli ampunut kuoliaaksi puolisonsa veljen, Eric Johan Collanin.
Liperistä Björnströmin matka jatkui 12 peninkulman päähän Kerimäelle, missä hän katkaisi Antti Niilonpoika Karjalaisen kaulan ja teilasi ruumiin. Antti oli tappanut äitipuolensa Maria Silvennoisen. Kuten kuvasta näkyy, yhteispalkkio oli yhdeksän riikintaaleria 32 killinkiä, josta summasta kyytirahan osuus oli kolme riikintaaleria.
Vuoden 1797 teloituspalkkiot eivät jääneet tähän, sillä joulukuussa Björnström sai ennakkomaksun (förskottswis) vielä kahdesta teloituksesta. Matkareittinä oli tällä kertaa Iisalmi–Kerimäki–Kitee–Iisalmi. Kerimäelle pyöveli matkusti katkaisemaan edellä mainitun Liisa Konttisen kaulan ja polttamaan hänen ruumiinsa, mistä hyvästä hän sai kolmen taalerin 16 killingin korvauksen. Kiteellä taas kovan kohtalon koki palkkamurhaaja Klaus Tolonen, jolta katkaistiin ensin oikea käsi ja sitten kaula, minkä jälkeen hänen ruumiinsa teilattiin. Pyöveli sai oikean käden katkaisemisesta korvausta 24 killinkiä. Anu Koskivirta mainitsee väitöskirjassaan Sisäinen vihollinen, että Tolonen teloitettiin helmikuussa 1798. Sekä Konttinen että Tolonen näkyvät Kuopion vankilan vankiluettelossa viimeisen kerran marraskuussa 1797.
Palaan ainakin äitipuolensa tappaneeseen Antti Karjalaiseen tarkemmin myöhemmin, sillä Maria Silvennoinen on esiäitini. Todennäköisesti myös Georg Lantinin ja hänen lankonsa tekemiset Liperissä kiinnostavat siinä määrin, ettei asiaa voi niin vain unohtaa.
Teloitukset todennäköisesti toimeenpannut Sven Erik Björnström oli syntynyt Rantsilassa 29.9.1765. Häntä näkee 1800-luvun puolella perheineen ainakin Piippolan, Kiuruveden ja Pulkkilan kirkonkirjoissa. Viimeinen muuttotieto on vuodelta 1815, jolloin perhe muutti Kiuruvedeltä Pulkkilaan. Sven Erik kuoli punatautiin Pulkkilan Sipolassa vuonna 1816.
Sven Erikin isä, niin ikään Sven Erik Björnström, palveli Savon rykmentin Iisalmen komppaniassa ensimmäisenä rumpalina 1752–1755 ja sen jälkeen vuoteen 1764 asti saman komppanian ruodussa 71. Rantsilan rippikirjassa 1786–1793 Sven Erik on kengittäjä (hofslagare), mutta kuolintiedoissa vuodelta 1793 hänen sanotaan olleen uudisasukas ja pyöveli (skarprättare).
Oliko Sven Erik vanhempi tullikirjuri Lars Björnströmin poika? Tullivirkamies Sven Björnströmin jälkeen 16.11.1753 laaditussa perukirjassa perillisten joukossa nimittäin luetellaan kuolleen Lars-pojan kaksi lasta, 17-vuotias Savon rykmentin rumpali Sven Erik Björnström ja Anna Maria. Rumpalin ikä ei tosin vastaa syntymäaikaa, joka Sven Erik vanhemmalle on merkitty Rantsilan rippikirjoihin (2.12.1729).
Lähteitä:
KA Astia Savon ja Karjalan läänin tositekirja 1797.
Brenner, Alf 1963: Oulun kaupungin perunkirjoituksia 1653–1750. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja. Helsinki: Suomen sukututkimusseura.
Koskivirta, Anu 2001: Sisäinen vihollinen. Henkirikos ja kontrolli Pohjois-Savossa ja Karjalassa Ruotsin vallan ajan viimeisinä vuosikymmeninä. Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian laitos. Helsingin yliopiston verkkojulkaisut.
