Kaskisten raastuvanoikeudessa oli kesäkuun 1. päivänä vuonna 1818 useita asioita käsiteltävinä. Pykälässä 8 varakaupunginviskaali Carl Magnus Myrberg syytti virkansa puolesta räätälinkisälli Carl Zachris Melanderia ja Christina Maria Westbergiä siitä, että he olivat muuttaneet nelisen viikkoa aikaisemmin yhteen. Myrberg vaati kalastaja Carl Henric Stenlundin luona asuvia nuoria lailliseen edesvastuuseen teostaan ja piti välttämättömänä, että he muuttavat erilleen.
Carl Zachris Melander oli oikeudessa läsnä ja tunnusti asuneensa lähes kuukauden yhdessä Christina Maria Westbergin kanssa. Koska hän oli aikeissa mennä naimisiin morsiamensa kanssa, hän ei mielestään ansainnut rangaistusta eikä häntä myöskään tulisi velvoittaa muuttamaan pois Christina Marian luota. Carl Zachris lisäsi vielä, ettei morsian ollut paikalla, koska hän oli vuoteenomana.
Christina Maria Westbergin poissaolon vuoksi raastuvanoikeus päätti jatkaa jutun käsittelyä 8. kesäkuuta. Toisessa istunnossa molemmat vastaajat olivat paikalla ja totesivat aikovansa mennä naimisiin. Kuulutukset olivat kuitenkin jääneet ottamatta, koska papintodistuksia ei ollut vielä saatu. Näillä perusteilla nuoret anoivat vapautumista kaikesta vastuusta.
Kun oli käynyt ilmi, ettei Christina Marian isäpuolta Petter Goldbäckiä ollut kutsuttu paikalle, jutun käsittelyä päätettiin lykätä 22. päivään kesäkuuta, jolloin vastaajien ja isäpuolen oli noutamisen uhalla oltava saapuvilla. Tuona päivänä kaupunginpalvelija Christian Granlund kuitenkin ilmoitti raastuvanoikeuden istunnossa, ettei hän ollut tavoittanut porvari Petter Goldbäckiä eikä ollut siten voinut kutsua häntä paikalle. Oikeus päätti lykätä jutun käsittelyä vielä kertaalleen 29. päivään kesäkuuta. Goldbäck oli ehdottomasti haastettava oikeuteen mainituksi päiväksi.
Kesäkuun 29. päivänä Christina Maria Westbergin isäpuoli Hans Petter Goldbäck ilmoitti, että koska hänellä oli useita lapsia ja ahtaat asuintilat, Christina Maria oli katsonut soveliaaksi muuttaa työmies Stenlundin luo, minne myös Melander oli sittemmin muuttanut. Nyt tytärpuoli oli kuitenkin palannut asumaan Goldbäckin taloon.
Raastuvanoikeus tuomitsi nuoret sakkoihin naimiskaaren 12. luvun 3. pykälän nojalla:
kihlatuilda olcon myös kieltty, ennen wihkimistä yhteensijrtää, ja yhdesä asua. Jos he sen tekewät; wetäkön cumbikin sackoa kymmenen talaria waiwaisille, ja sijrtäkön itzens sillä wälillä toinen toisestans.
Carl Zachris ja Christina Maria vihittiin avioliittoon 7.11.1819. Heidän ensimmäinen lapsensa Carl Christian syntyi jo 27.12.1818 ja kuoli 30.5. seuraavana vuonna. Muutkin lapset kuolivat ennen aikuisikää: vuonna 1820 syntynyt Gustaf Otto hukkui viisivuotiaana, vuonna 1822 syntynyt Carl Fredrik kuoli keuhkotautiin vuonna 1837 ja joulukuussa 1824 syntynyt Anna Christina kuoli heinäkuussa 1825. Carl Zachris kuoli 5.11.1825, minkä jälkeen Christina Maria meni naimisiin meritullivahtimestari Fredrik Majorinin kanssa. He saivat viisi lasta, joista vanhin poika syntyi kuolleena ja toinen poika Fredrik Herman hukkui 17-vuotiaana. Christina Maria kuoli rintatautiin 30.6.1840. Perunkirjoitus toimitettiin vasta vuonna 1857.
Christina Maria oli syntynyt Uudessakaarlepyyssä 9.2.1798. Hänen vanhempansa olivat sihteeri Kristian Ulrik Westberg (1767–1804) ja Anna Maria Nystrand (s. 1775). Ruotsissa syntynyt Westberg oli myöhemmin Pietarsaaren ja Isonkyrön nimismies.
Carl Zachris oli syntynyt Vaasassa 23.3.1789. Hänen vanhempansa olivat tullikirjuri Carl Melander (1763–1828) ja Anna Karbin (s. 1759). Uumajassa syntynyt Carl Melander toimi myöhemmin Kaskisissa räätälinä. Hän haki heinäkuussa 1817 pojalleen kisällinkirjaa ja mainitsi hakemuksessaan pojan olleen pari vuotta räätälinopissa Göteborgissa ja Karlskronassa. Vaikka Carl Zachris sai kisällinkirjan, häntä nimitettiin raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa välillä senkin jälkeen räätälin oppipojaksi.
Lähteitä:
KA Vsa Kaskisten raastuvanoikeus, Cb:15 Järjestysoikeuden pöytäkirjat 1815–1817, Cb:16 Raastuvanoikeuden ja maistraatin pöytäkirjat 1818–1819.
