Innostuin sukututkimuksesta vuonna 2004, kun olin saanut päähäni ryhtyä setvimään jo tuonilmaisiin siirtyneen ukkini impilahtelaisjuuria. Summamutikassa tartuin ensimmäiseksi Tuula Kiisken suomentamiin Kitelän ortodoksisen seurakunnan kirkonkirjoihin, vaikken etukäteen tiennyt, että sellaista seurakuntaa on ollutkaan. Pian löysinkin vuoden 1899 metrikoista tiedon ukkini…
Suomen Talousseurassa 1800-luvun alku ja autonomian ensi vuodet olivat hiljaiselon aikaa. Keskityttiin perunanviljelyn edistämiseen ja kansan rokottamiseen isorokkoa vastaan, palkintoja jaettiin eritoten maatalouden edistämisestä ja uskollisesta palveluksesta. Pellavanjalostus nousi seuran tärkeimpien kehityskohteiden joukkoon, kun pellavan- ja hampunviljelyn edistämiseen vuonna 1812…
Viime blogikirjoituksessa siteerattiin Turun Wiikko-Sanomissa lokakuussa 1820 julkaistua artikkelia, jossa oli maininta varta vasten tytöille perustetusta koulusta. Marraskuun alussa samana vuonna lehti antoikin lupaamaansa laveampaa tietoa: Sillä jo päälle 2 wuotta sitten on, Esiwallan toimen piteestä, Etelä-pohjanmaalle Närpöön pitäjähän rakettu sellainen…
Vanhan sanonnan mukaan aika tekee pellavasta kultaa! Nähtäväksi jää, päteekö väite vintiltä löytyneeseen pellavaani, joka oli siellä odottanut jatkojalostusta jo yhden sukupolven ajan. Ilahduttava löytö joka tapauksessa, ja antaa hyvän syyn kirjoittaa pellavasta enemmänkin, lähinnä naisten näkökulmasta. Pellavani on kasvanut…
Blogin alaotsikko paljastaa, että arkistot ovat meistä antoisia paikkoja. Olemme käyneet vuosien mittaan yhdessä jos toisessakin suomalaisessa arkistossa ja tutustuneet niissä asiakirjaan poikineen. Meillä ei ole suinkaan aietta eikä tarvetta lopettaa arkistokäyntejä, vaikka aineistoa digitoidaan kaiken aikaa. Arkistoon tutkijan mieli!…
