Paikallismajuri Stark lähetti kenraalikuvernööri Arseni Zakrevskille 31. joulukuuta päivätyn kirjeen. Siinä hän ilmoitti, että Hämeenlinnassa oli pidetty 28. ja 29. joulukuuta 1828 julkisia huvitilaisuuksia (publica Assembléer), vaikka keisarin määräämä suruaika oli vielä voimassa. Keisari Nikolai I:n äiti Maria Fjodorovna oli…
Joulukuun 16. päivänä 1849 Lopen pitäjänkokous kokoontui käsittelemään sokean 71-vuotiaan Eerik Juho Juhonpojan kohtaloa. Eerik asui ”vanhana torpparina” Salon kartanon alaisessa Sääksjärven torpassa, jossa nyt oli torpparina hänen vanhin poikansa. Aluksi käytiin läpi asian taustoja. Sääksjärven torppaa isänsä jälkeen pitävä…
Kinkerit, kylänluvut, lukukinkerit, lukusijat tai lukuset olivat entisaikaan monelle kova paikka. Volter Kilven sanoin (Uusi Aura 30.10.1920, sivu 8): Jouluajan iloja seurasi karvas ja ahdistava aika, sillä nyt lähenivät ankarat lukuset ja ”katkismukset” oli haettava kätköistään. Pitkät sunnuntai-aamu- ja iltapäivät kuului…
Toukokuun 29. päivänä vuonna 1798 vietettiin Lopen Topenolla Eerik Laurinpoika Vähä-Peuran ja Juliaana Antintyttären häitä. Hääväkeä oli kutsuttu runsaasti. Juliaana vihittiin ”omissa vaatteissa” ilman morsiuskoristeita. Siihen oli selvä syy: pariskunnan esikoinen näki päivänvalon jo seuraavana päivänä. Tyttölapsi, joka sai nimen…
Korpilahdelta kauppamatkalle Helsinkiin tullut Joonas Reivilä katosi jäljettömiin torstaina 1. maaliskuuta. Seuraavana sunnuntaina 4. maaliskuuta Suomen kaartin alokas Elis Vilhelm Holmgren poikkesi kadulta kauppias Lilljeforsin pihaan. Kyykkiessään lantalassa luonnollisilla tarpeillaan hän huomasi, että navetan alta kuuden tai seitsemän kyynärän päässä pilkisti…
Joulukuussa 1821 palasi kotipitäjäänsä Laukaaseen Benvikissä opettajattareksi valmistunut Eeva Liisa Matintytär, joka Benvikin aikana oli alkanut käyttää sukunimeä Flyktman. ”Linum Inst. Elev” Eeva Liisa Matintytär on rippikirjassa merkitty pappilan sivulle. Laukaan kirkkoherra Arvid Adolf Arwidsson oli Talousseuran yhteistyökumppani ja myös…
Moni helsinkiläinen oli 1800-luvun puolivälissä tyytymätön postiin, sillä kaikki postilähetykset piti hakea itse valtion postikonttorista. Käytännössä postin hakivat usein perheen palvelijat. Rahapajan johtajaksi vuonna 1861 nimitetty August Fredrik Soldan esitti alkuvuodesta 1862 Helsingfors Dagbladissa ehdotuksen kaupunginpostin perustamisesta Helsinkiin. Hän puntaroi seikkaperäisessä…
Metsävarojen riittävyydestä alettiin kantaa huolta 1800-luvun alkupuolella, ja metsien suojelemiseksi annettiin vuonna 1851 metsäasetus. Kruununmetsien käytöstä, muun muassa hakkuista ja kaskeamisesta, annettiin tiukat määräykset, jotka koskivat myös kirkollisvirkatalojen metsiä. Ylin valvontavastuu lain noudattamisesta oli läänien maaherroilla, ja paikallisesti metsänkäyttöä pitivät…
Isä-Grönlundista jääkäri Benvikiin ensimmäisenä oppilaana saapuneen Sara Greta Grönlundin isä Carl Johan Grönlund värväytyi kesäkuussa 1816 kuudeksi vuodeksi 2. Suomen jalkaväkirykmentin Heinolan pataljoonaan. Hänet valittiin pari kuukautta aikaisemmin kuolleen Adam Sågin tilalle Heinolan komppanian jääkäriksi numero 8. Vuotuisiin katselmuksiin on kirjattu tietoja Grönlundin…
Värjärin kisälli Carl Reinhold Stenman saapui Kaskisten kaupunkiin vuoden 1829 elokuussa ja pestautui työhön värjäri Ahlmanille. Sitä ennen hän oli seitsemän vuoden aikana ehtinyt työskennellä kisällinä yhdeksässä kaupungissa ja jonkin aikaa maaseudullakin. Carl Reinhold Stenman oli syntynyt Turussa 24.9.1798. Hänen…
