Rääkkylän Oravilahdella asuvat piika Anna Härkänen ja torppari Mikko Pulkkinen vihittiin avioliittoon 27. tammikuuta 1827. Mikko oli ollut aikaisemmin naimisissa Maria Juvosen kanssa, mutta Maria oli kuollut elokuussa 1826. Annalle avioliitto oli ensimmäinen. Vai oliko?
Uutinen Annan ja Mikon naimisiinmenosta kulki aikanaan myös Sortavalan pitäjään ja herätti närää ainakin Pienen Rytyn kylässä. Sortavalan ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Pekka Iivonpoika Kuhmonen väitti, että Anna oli solminut uuden avioliiton laittomasti, sillä Anna ja Pekka oli vihitty Sortavalassa vuonna 1822. Pekan saamien tietojen mukaan Kiteen kirkkoherra, sittemmin jo kuollut Sven Abraham Hougberg, oli ottanut Annan seurakuntaansa ja vihkinyt Annan ja Mikko Pulkkisen avioliittoon. Pekka anoi lupaa saada itsekin mennä uusiin naimisiin, olihan Anna hylännyt hänet pian vihkimisen jälkeen.
Pietarin hengellinen konsistori ilmoitti elokuussa 1830 kenraalikuvernööri Zakrevskille saaneensa Suomen hengelliseltä hallitukselta tietoonsa, että Pekka Iivonpoika Sortavalan Rytyn kylästä oli 18. tammikuuta 1822 vihitty avioliittoon Anna Härkäsen kanssa. Konsistori pyysi kenraalikuvernööriä ryhtymään toimenpiteisiin Hougbergin mahdollisen virkavirheen selvittämiseksi. Zakrevski panikin toimeksi ja antoi selvittämisen Porvoon tuomiokapitulin tehtäväksi. Kun Kiteen kirkkoherran apulainen Bengt Mårten Stenius oli antanut asiasta lausunnon ja entinen Rääkkylän kappalainen, Viitasaaren kirkkoherraksi siirtynyt Mårten Kiljander häneltä pyydetyn selvityksen, tuomiokapituli katsoi välttämättömäksi tutkia asiaa perinpohjaisesti. Moni kysymys oli vailla vastausta. Oliko Anna Härkänen todella vihitty avioliittoon kreikanuskoisen Pekka Iivonpojan kanssa, ja oliko vihkiminen toimitettu laillisesti? Oliko Anna syyllistynyt kaksinnaimiseen ja Hougberg virkavirheeseen? Mikä osuus Kiljanderilla oli?
Asiaa käsiteltiin Kiteen välikäräjillä 20. heinäkuuta 1831. Käräjillä olivat läsnä maaviskaali Jacob Falck ja tuomiokapitulin asiamies, kappalainen Carl Calonius sekä Anna Härkänen, Pekka Iivonpoika Kuhmonen, Mikko Pulkkinen ja kirkkoherra Kiljander. Istunnossa selvisi muutamia asioita. Anna Härkäsen isä oli luterilainen, nyt jo edesmennyt Jaakko Matinpoika Härkänen Liperin Homanniemen kylästä. Anna oli saapunut Iivo Kuhmosen luo isänsä ja nyttemmin niin ikään jo kuolleen äitipuolensa kanssa kerjuulle (såsom bettlande) ja jäänyt sinne joksikin aikaa. Eräänä lauantaina joko vuonna 1821 tai 1822 Iivo Kuhmonen lähti poikansa Pekan ja Anna Härkäsen kanssa Sortavalan kaupunkiin, jossa noin 13- tai 14-vuotiaat nuoret oli määrä vihkiä. Vihkijä oli nyt jo kuollut kreikanuskoinen pappi, jonka nimeä ei saatu käräjillä selville.
Pekka ja Anna kertoivat ortodoksipapin luona käynnistään aivan eri tavoin. Pekka sanoi, että mainittu pappi oli vihkinyt heidät muitta mutkitta ilman edeltäviä kuulutuksia ja muiden kuin Pekan isän läsnäoloa. Annan mukaan pappi oli kieltäytynyt vihkimästä heitä, koska he olivat lapsia ja koska Anna ei halunnut avioliittoa. Anna oli lähtenyt kolmen kuukauden oleskelun jälkeen pois Kuhmosten luota ja mennyt palvelukseen Kiteen pitäjään. Siellä hän oli saanut uskonnon opetusta, käynyt rippikoulua ja päässyt syksyllä 1825 kirkkoherra Hougbergin luvalla ehtoolliselle. Anna kertoi saaneensa myöhemmin kuulutukset avioliittoon Mikko Pulkkisen kanssa, minkä jälkeen Mårten Kiljander oli vihkinyt heidät tammikuussa 1827. Annalla ja Mikolla oli välikäräjien aikaan kolme lasta: kaksi tytärtä ja yksi alle vuoden vanha poika.
Kihlakunnanoikeuden päätöksellä Anna vapautui kaksinnaimissyytteestä jo siitäkin syystä, että Anna ja Pekka olivat väitetyn vihkimisen aikaan liian nuoria avioliiton solmimiseen. Kaikesta vastuusta vapautuivat myös Sven Abraham Hougberg ja Mårten Kiljander.
Juttu alistettiin vielä Vaasan hovioikeuteen. Käsittelyn aikana tuli ilmi muutamia uusia yksityiskohtia, kuten vihkijän nimi. Annan ja Pekan oli vihkinyt Vasili Lvov Sortavalan Pyhän Nikolaoksen kirkossa 18. tammikuuta 1822. Pekka Iivonpoika oli kastettu 31. tammikuuta 1808, joten hän oli vihkimisen aikaan vasta 13-vuotias. Selvitetyksi tuli sekin, etteivät Pekka ja Anna olleet harjoittaneet yhdyselämää. Niinpä hovioikeus vahvisti sekä kihlakunnanoikeuden että Porvoon tuomiokapitulin päätökset.
Sortavalan ortodoksisen seurakunnan vuoden 1822 rippikirjassa 15-vuotiaalle Pekalle on merkitty 15-vuotias vaimo Anna. Vuoden 1825 rippikirjassa Pekalla on edelleen vaimo Anna. Seuraavan vuoden rippikirjassa Pekan sanotaan olevan leski.
Anna Härkänen ja Mikko Pulkkinen muuttivat joulukuussa 1831 Rääkkylästä Tohmajärvelle. Siellä heille syntyi Kaustajärvellä vielä poika Mikko vuonna 1838. Rippikirjojen mukaan Mikko oli syntynyt vuonna 1778 ja Anna vuonna 1805. Anna kuoli ruotuköyhänä leskenä Värtsilän kylässä vuonna 1860.
Lähteitä:
KA Hml PTka, Cd:19 Tuomiokirjat 1831–1833.
