Helmikuun 12. päivänä 1822 Benvikiin tuli kolme uutta oppilasta. Yksi heistä oli vähän alle 21-vuotias Maria Roos. Hän saapui Kokkolasta mutta oli syntynyt Kööpenhaminassa helmikuussa 1801.
Maria ei ehtinyt olla Kööpenhaminassa kovin pitkää aikaa, sillä hänen isänsä haki jo samana vuonna porvarisoikeutta Kokkolasta. Jacob Roos kirjoitti maistraatille jättämässään hakemuksessa, että hän oli toiminut viisi vuotta ulkomailla suutarin ammatissa. Oppivuotensa hän oli suorittanut Kokkolassa ja halusi nyt palata kaupunkiin voidakseen olla avuksi iäkkäälle äidilleen. Äiti oli ollut leskenä koko Jacobin elämän ajan, sillä isä, viskaali Gustav Roos oli kuollut jo vuonna 1774, puolitoista kuukautta ennen Jacobin syntymää.
Suutarien ammattikunta ei suhtautunut Jacobin hakemukseen myötämielisesti. Ammattikunnassa epäiltiin, tokko Roos työskenteli ulkomailla suutarin ammatissa (om Han nu för Tiden på Utrikes ort idkar skomakare Handtwärket, twiflar man billigt), hän kun ei ollut liittänyt hakemukseensa minkäänlaisia todistuksia työstään eikä maineestaan. Lisäksi Kokkolassa oli jo kuusi suutaria. Koska heitä oli liian monta, osaa heistä uhkasi köyhyys työn vähyyden takia.
Kokkolaan Jacob kuitenkin päätyi. Vuosien 1795–1805 rippikirjassa Marian vanhemmilla on ensimmäinen ehtoollismerkintä vuonna 1802. Vuosien 1802–1804 henkikirjoissa suutari Jacob Roos asuu toisen korttelin talossa 56. Vuonna 1804 Jacobin luona olivat opissa kisälli Lindbom ja oppipoika Bergman. Vuoden 1805 henkikirjassa Jacob asuu perheineen neljännen korttelin talossa numero 144. Talon aikaisempi omistaja oli ilmeisesti äsken mainitun oppipojan isä, suutari Johan Bergman. Hän oli kuollut vuonna 1803. Talon paikka näkyy Kansallisarkiston Kaupunkikartat-kokoelmaan sisältyvissä kartoissa: J. E. Dahnin laatima kartta on vuodelta 1807 ja C. W. Gyldénin kartta vuodelta 1838.
Marian isänäiti Beata s. Schrodera kuoli huhtikuussa 1807 ja jätti jälkeensä kaksi poikaa. Vuonna 1772 syntynyt Petter Gustav oli lähtenyt perukirjan mukaan merimatkalle ulkomaille (afrest på utrikes sjöresa) jo vuonna 1783, eikä hänestä ollut sen koommin kuultu mitään. Vuosien 1806–1812 rippikirjaan Petter Gustav on merkitty karanneeksi.
Jacobin elämä jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli rippikirjan mukaan vuonna 1808. Hänen kuoltuaan talo toimi vuonna 1810 tilapäisesti veneerisiin tauteihin sairastuneiden hoitopaikkana. Sen jälkeen talo oli pitkään merimies (myöhemmin tervantarkastaja, tjärvräkare) Mårten Södermanin hallinnassa. Talossa asuivat myös Maria Benvikiin lähtöönsä asti ja Marian äiti Ulrica vielä vuosien 1831–1839 rippikirjassa.
Ulrica oli Kokkolan rippikirjojen mukaan syntynyt vuonna 1777. Tarkempaa syntymäaikaa ja -paikkaa ei ole toistaiseksi tiedossa. 1840-luvun rippikirjoissa Ulrican sanotaan syntyneen Tanskassa. Hän asui Kokkolassa kuolemaansa eli vuoteen 1852 asti.
Lähteitä:
Danish Family Search -sivusto
KA Kokkolan RO:n perukirjat.
KA Vsa Kokkolan RO, Cca:20 Pöytäkirjojen liitteet 1801–1804.
Nikander, Gabriel 1945: Kokkolan kaupungin historia, osa II. Turku.
