Elokuun 13. päivänä 1822 saapui Benvikin kouluun sen 42. oppilas, Eva Björkfelt Sauvosta. Kirkkoherra Martin Tolpon antamassa muuttokirjassa Evan sanotaan olevan hyvämaineinen ja erittäin siivokäytöksinen. Eva täytti saman vuoden lopulla 28 vuotta, ja hänelle oli kertynyt kokemusta jo monista palveluspaikoista. Muuttokirjassa sukunimi on Birkfelt, mutta asiakirjoissa käytetään yleisimmin muotoa Björkfel(d)t.
Eva syntyi Paraisten Vånossa jouluaattona 1794. Hänen isänsä Carl Björkfelt (1759–1831) oli Evan syntyessä pitäjänräätäli. Äiti Maria Johansdotter (1766–1846) oli talollisen tytär Heisalan Norrgårdista. Kummeina olivat isän veli Jöran Björkfelt, joka myös oli räätäli, Jöranin puoliso Maria Simonsdotter, nuori isäntä Samuel Andersson ja emäntä Maria Andersdotter Vånosta sekä Johan Johansson ja Eva Johansdotter Heisalasta.
Vuosisadan vaihteessa isä-Björkfelt jätti räätälinammatin ja hankki omistukseensa Tervsundin Dahlsängin ulkokylätilan. Ajan mittaan hän paranteli tiluksiaan ja anoi vuonna 1827 Suomen talousseuralta palkkiota pellonraivauksesta. Tilan mailla suoritetussa katselmuksessa todettiin, että Björkfelt oli vuoden 1800 jälkeen raivannut suosta kolme ja puoli tynnyrinalaa peltoa, perustanut niittyä sekä ojittanut ja aidannut tilukset. Paraisten kirkonkokouksen mielestä tällainen raivaustyö kuitenkin kuului tavanomaiseen maanviljelyyn, eikä palkintoa näin ollen suositeltu.
Björkfeltin perheessä oli kolme poikaa ja seitsemän tytärtä. Vanhin poika Carl Gustaf, s. 1787, lähti 17-vuotiaana Turkuun räätälinoppiin. Hänen vaiheistaan ei ole tietoa. Mahdollisesti hän on Turun ruotsalaisessa seurakunnassa vuonna 1812 kuollut räätälinkisälli Carl Gustaf Björkfeldt, vaikka haudattujen luettelossa ilmoitettu ikä ei täsmääkään. Vuonna 1801 syntynyt Jöran Salomon muutti rippikouluikäisenä Turkuun. Hän värväytyi sotaväkeen ja oli Turun pataljoonassa Huittisten komppanian sotilas numero 130. Palattuaan vuonna 1826 kotipuoleen hän palveli useissa Paraisten taloissa, kunnes vuonna 1831 muutti Karunaan. Pojista nuorin, Paulus eli Paul, s. 1809, osti kotitilan isältään vähän ennen tämän kuolemaa. Paul hukkui 33-vuotiaana ja jätti jälkeensä lesken ja kolme alaikäistä lasta.
Tyttäristä vanhimmasta, Mariasta (1789–1850), tuli emäntä Västermälön Västergårdiin. Epäselvyyttä aiheuttaa se, että vihittäessä ja myöhemmin etunimi on Maria Stina. Paraisilta ei kuitenkaan löydy 10.10.1789 syntynyttä Maria Stina Carlsdotteria. Lisävahvistuksen siitä, että Västergårdin Johan Henrikssonin puoliso oli Maria Björkfelt, antaa 7.1.1816 syntyneen Abrahamin kastemerkintä.
Mariaa kolme vuotta nuorempi Anna Lovisa (1792–1801) kuoli ennen aikuisikää. Eva oli lapsista neljänneksi vanhin, s. 1794. Vuonna 1797 syntyneen Hedvigin puoliso oli kirvesmies Carl Blomqvist. Viisilapsinen perhe asui Turussa. Ulrican, s. 1799, puoliso Carl Sjöström oli torpparina Paraisilla. Lapsia oli neljä, joista yksi kuoli pienenä. Vuonna 1803 syntynyt Gustava asui avioiduttuaan Karunassa. Hänellä oli ensimmäisen puolisonsa jahtivouti Henric Herman Hangelinin kanssa viisi lasta. Leskeksi jäätyään Gustava avioitui pitäjänsuutari Otto Lillbergin kanssa ja sai neljä lasta lisää. Björkfeltin tyttäristä ainoa naimaton oli vuonna 1806 syntynyt Anna, joka myöhemmin käytti Johanna-nimeä. Hän oli pitkäaikainen Sauvon Tappilan taloudenhoitajatar. Siskokset olivat taitavia käsityöihmisiä ja paljon tekemisissä toistensa kanssa. Heistä tulee puhetta myöhemminkin.
Eva muutti kotoa ensimmäisen kerran jo 13-vuotiaana tammikuussa 1807. Hänen sanotaan muuttaneen Sauvoon, mutta itse asiassa hän muutti Sauvon kappeliseurakuntaan Karunaan kippari Johan Söderholmin ja tämän puolison Eva Hellmanin luo. Vuoden kuluttua Eva palasi Paraisille, meni piiaksi Tervsundiin ja kävi rippikoulun. Hän palveli useissa taloissa, välillä Sauvossa ja Karunassakin. Vuonna 1820 Eva oli piikana Paraisten Mielisholmissa, mistä hän 24-vuotiaana muutti Sauvoon siirtyneiden Johan Söderholmin ja Eva Hellmanin luo.
Eva oli Söderholmin ja Hellmanin kanssa tiiviisti tekemisissä näiden kuolemaan saakka. Syy läheiseen suhteeseen selvisi, kun osoittautui, että Eva Hellman oli Eva Björkfeltin täti. Maria-äitiä 12 vuotta nuorempi Eva Johansdotter, s. 21.3.1778, oli ollut myös pikku-Evan kummien joukossa. Hän muutti Paraisilta Turkuun vuonna 1803 ja otti siinä vaiheessa käyttöön Hellman-nimen. Hänet vihittiin Turun ruotsalaisessa seurakunnassa perämies Johan Söderholmin kanssa vuonna 1803. Pariskunta muutti Turusta Kaarinaan ja sieltä vuonna 1816 Sauvoon, Ruonlaxin (Ruonlahden) Övergårdiin. Siellä myös Eva Björkfelt asui ennen Benvikiin muuttoaan. Omia lapsia Hellmanilla ja Söderholmilla ei ollut.
Johan Söderholm, Eva Hellman ja Eva Björkfelt tekivät keskinäisen testamentin maaliskuussa 1829. Puolisot määräsivät, että toisen kuoltua jälkeen jäänyt saa kaiken omaisuuden, ja molempien kuoltua omaisuuden perii ”kasvattityttäremme ja minun Eva Hellmanin sisarentytär Eva Björkfelt”. Eva Björkfelt puolestaan määräsi, että jos hän kuolee ilman rintaperillisiä, saavat Johan Söderholm ja Eva Hellman häneltä jäävän omaisuuden kiitollisuuden osoituksena hyvyydestään.
Lähteitä:
ÅAB FHS, D XXIII 23. Carl Björkfeltin palkintoanomus.
Piikkiön ja Halikon alinen tk Ilmoitusasiain pöytäkirjat 1831–1833.
Piikkiön ja Halikon alinen tk Perukirjat 1840–1841.
