Grekan uskon tunnustajia

Seurakuntien hallintoarkistoihin sisältyy monenlaista mielenkiintoista aineistoa. Muutama vuosi sit­ten tilasin uteliaisuuttani Taipaleen ortodoksisesta seurakunnasta 1800-luvulla lähetettyjen kir­jeiden tois­teita. Venäjänkielisten kirjeiden joukossa oli melkoinen määrä suomeksi kirjoi­tet­tuja kirjeitä. Ruotsinkielisiä ei juuri ollut. 

Esittelen tässä kirjoituksessa kuvin ja selityksin muutamia esimerkkejä eri vuosina lähe­tetyistä suomenkielisistä kirjeistä. En kirjoita kuvien selityksiin kir­joit­ta­jan suomen kieltä läheskään aina aivan alku­peräisen mallin mukaisesti, vaan teen pieniä myönnytyksiä nykysuomen suuntaan, jottei lukija joudu ihmet­te­le­mään kaikkea. Murresanat sen sijaan pyrin säilyttämään.

1816

Syyskuun 2. päivänä 1816 annettu Mina Papusen jälkeläisiä koskeva todistus nro 72 jakautuu kahdelle sivulle. Ohessa näkyy todistuksen alku. Todistus lienee an­net­tu perunkirjoitusta varten.

Grekan relinkiumin tunnustajat, kuolleen talonpojan Mina Papusen pojat Liperin pitäjästä Haapovaaran kylästä asuvaiset Sotkuman kylän kruununkonnulla numero 30 Ivana Papunen löytyy kirkon historiakirjasta syntyneeksi 1. lokakuuta 1775 jolla on perettä vaimo ja seitsemän lasta, joista on neljä poikaa, Vasko 16 vuoden, Ivana 15 vuoden, Simana 11 vuoden, Mihaila 14 vuoden, ja kolme tytärtä, Outi 19 vuoden, Maria 14 vuoden, Marfa kolmen vuoden vanhat.

Teksti jatkuu aukeaman toisella puolella: ”Toinen poika Huotari Papunen syntynnä 29. lokakuuta 1778 jolla on perettä vaimo ja kolme lasta, pojat Ivana kahdeksan vuoden ja Mina yhden vuoden ja tytär Anni kolmen vuoden vanhat. Nämä yllä mainitut kuolleen talonpojan pojat tuntevat kristilisen uskon pääkappaleet ja ovat nauttineet pyhän sakramentin jokavuotisesti, ja muutoin ovat elämätänsä viettäneet siivollisesti ja myöskin ovat hyvät maan prukarit. Se tovistetan Taipalen pappilassa.”

Vuodelta 1816 on monia muitakin suomenkielisiä kirjeitä. Esimerkiksi lokakuussa ainakin seu­raa­vat liperiläiset ortodoksit hakivat passia: renkimies Vasili Kiriloff (s. 1793) Taipaleen ky­lästä, loismies Stepana Panhelainen (s. 1773) Sotkuman ky­lästä, Vasili Brähkysen poika Petri Brähkynen (s. 1799) Kiies­salon kylästä, Afonasi Mutasen poika Stepan (s. 1794) Lehmon­ahon kylästä, kuolleen renkimies Ivana Naumasen poika Vasili Naumanen (s. 1790) Taipaleen kylästä ja jouto­mies Jyrgi Panhelaisen poika Jyrgi (s. 1796) Sotkuman kylästä. Jokainen näistä tahto anoxen yhtexi wuosi­kauwexi passia. Vasili Kiriloff oli lähdössä Aunukseen (asuoxen Awnuxen heradissa) ja muut Pietariin. Vasili Naumanen oli saanut Pietariin läh­töön luvan (myywen) sotkumalaiselta Ivana Naumaselta, jonka vuosirenkinä hän oli ollut. Myös Jyrgi Panhelainen oli saanut luvan isännältään Petri Rati­laiselta Komperon kylästä. Hänen kohdallaan lupa on kirjoitettu hieman toisin: muuwen.

1825

Taipaleen seurakunnasta lähti 26. huhtikuuta kirje kruununnimismies Steniukselle. 

Oliko pariskunta kenties vihitty luterilaisessa seurakunnassa? Kirkkoherra Andrei Stepanovin tiedetään pitäneen tarkasti huolta siitä, etteivät luterilaiset papit toimittaisi palveluksia Taipaleen seurakuntalaisille. Isä Andrei oli tässä tapauksessa sitä mieltä, ettei morsian ollut syyllinen eroon vaan että sulhanen oli hänet hylännyt. Lopputervehdykseen on lipsahtanut kirjoitus­virhe, sillä tarkoitus oli varmasti kir­joit­taa kunnioittava eikä kunnioitettava.

Lokakuun 20. päivänä lähti kirje kruununvouti, kollegiokamreeri Flomanille.

Krunun fowwille Fluomannille. Elgä panga pahaxi kollegin kamrieri että minä nyt tulin kirjojtaman tejdän tykön yhtestä oudosta tapahuxesta: kuin tänä sisällä olevaisena päivänä toivat minulle haudata yhten rosvon kädein kautta tapetun ihmisen griekan uskon tunnustajan Selgin kylässä joudomiehen Marti Sägkisen vaimon.

Kirje jatkuu seuraavalla sivulla. Vainaja oli Säkkisen vaimo Paraska Riikonen, joka oli lyöty kirveellä kuoliaaksi omassansa mökissä männä vijgkona keskiviigko päi­vänä eligkä 11 päivänä. Mies oli ollut silloin poissa kotoa. Kirstusta oli otettu kaikki tavarat ja migu vähä rahoia on ollunna. Pari päivää ennen kirjeen kir­joit­ta­mis­ta Heinävaaran kylässä oli otettu kiinni karkulainen Olli Eskelinen muista pahan tegoloistansa. Siinä yhteydessä oli huomattu, että Ollilla oli Paraskan huivi, jonka hän oli ottanut tappamisen aikana. Kirkkoherra ei uskaltanut haudata ruumista, ennen kuin doctari olisi sen syynännyt. Siksi hän pyysi, että kruununvouti olisi niin hyvä ja vaatisi doctaria syynäämään yllä mainittua ruumista, ennen kuin se mädäne

1840

Lokakuun 19. päivänä käytökseltään siveästä Petr Andrein­poika Piiroisesta an­net­tiin seuraavan sisältöinen todistus:

Liberin pitajasta ja Kuorehvaaran kylasta rengipoika Petr Andreeff Pironen on syndynyt vuonna 1819, ripilla on käynyt ja kaotos on sijvia. Jä on kärsivä köyhyttä silmainsa kipiana olemisensa tahten ettej saa palvelusta tehda kellengan.

1853 

Elokuun 9. päivänä vuonna 1853 annettiin seuraavanlainen todistus Feodor Je­gorin­poika Piiroisesta:

Свидетельство. Liperin Taipalen Seurakunnasta ja Taipalen kylasta edesmännän talon isännän Jegor Pijroisen poika Feodor Jegorof Pijronen on 36 vuoden vanha, Christillisuudensa tundee jonkulaisesti ulkonaisen luvun jalken, mutta ej kirjan lukemisen, ripilla on kaynyt harvinaisesti, ja kaotos on merkittematoin pahoista asijoida kirjassa. Mutta on kavaluuden, kipakuuden ja ahneudeen jo kallistunut. Totistan Taipale.

Lähteitä: 
Holm, Stefan ja Toivanen, Markku (toim.) 1991: Taipaleen ortodoksinen seurakunta 400 vuotta. Jyväskylä.
KA Jns Taipaleen ortodoksinen seurakunta, II Da:1‐2 Lähetettyjen kirjeiden toisteet 1809–1853.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *