Oravaisissa vietettiin joulukuun 17. päivänä 1802 häitä. Sulhanen oli 18-vuotias talollisen poika Erik Andersinpoika Präst Kimon kylästä ja morsian 17-vuotias Brita Johanintytär Bertills Oravaisten kylästä. Häiden vietosta on jäänyt asiakirjoihin maininta, että sulhanen syyti suustaan jos jonkinlaisia herjaussanoja isäänsä vastaan (fällt hwarjehanda smädeord emot dess fader).
Häiden jälkeisten vuosien tapahtumista on kirkonkirjoista ja käräjäpöytäkirjoista selvinnyt aikajärjestyksessä seuraavia tiedonmuruja:
- Heinäkuussa 1803 Erik Andersinpoika töni isoisäänsä Erik Erikinpoika Prästiä (1724–1810) pahanpäiväisen noitumisen saattelemana. Kaksi viikkoa myöhemmin hän haukkui isänsä Anders Erikinpoika Prästin (1761–1846) pataluhaksi.
- Kun Anders-isä oli lokakuussa 1803 lähdössä yhteiselle metsäpalstalle hakkaamaan puita salpietarin keittämistä varten, Erik-poika sätti isäänsä ladattu pyssy kädessä ja uhkasi tappaa hänet. Samana syksynä Erik sanoi jollekulle, joka kyseli isän ja pojan eripuraisuudesta, ettei hän lakkaisi vainoamasta isäänsä, ennen kuin olisi nähnyt tämän sydänveren. Joulukuussa Erik löi verihaavoja sairaana olleen isänsä kasvoihin.
- Maaliskuussa 1804 Erik Erikinpoika Präst allekirjoitti lahja- ja kauppakirjan, jolla hän lahjoitti osan ja myi toisen osan Prästin tilasta pojanpojalleen Erik Andersinpojalle 55 riikintaalerin 26 killingin 8 runstykin hinnasta ja syytinkietuja vastaan. Pojanpoika sai ensimmäisen lainhuudon 19/96 manttaalin tilanosaan 31. maaliskuuta 1804.
- Jossain vaiheessa kevättä 1804 Erik manasi isäänsä ja totesi: ”Mustikka kuivunee syksyksi isän laskuun.” Hän tarkoitti kertojan mukaan mustikalla ruutia, jolla hän halusi tappaa isänsä. (…sagt att Blåbär skulle nog åt hösten torka för fadrens räkning hwarwid han med Blåbär förstått krut hwarmed han således wille döda sin far)
- Huhtikuun 13. päivänä 1804 Erik Andersinpoika Präst ja Brita Johanintytär saivat tyttären, joka sai kasteessa nimen Anna Gretha.
- Viikon verran helluntaipyhän jälkeen Erik yritti ampua isänsä naapurilta lainaamallaan pyssyllä. Isän renki Gustav Palmlöf onnistui kuitenkin estämään Erikin aikeet. Isä oli jo aikaisemmin ottanut pojalta pyssyn pois, koska hän pelkäsi, mitä poika saisi päähänsä tehdä.
- Lokakuun 26. päivänä vuonna 1804 Anders-isä yritti sovitella renkinsä ja Erik-pojan rengin välille puhjennutta riitaa. Erik hyökkäsi isänsä kimppuun ja löi häneen kaksi verihaavaa, yhden otsaan ja toisen nenään. Isä pakeni tupaansa ja lukitsi oven perässään. Väkevillä juomilla terästäytynyt Erik haki omasta tuvastaan ladatun pyssyn ja yritti ampua isänsä. Isä siirtyi kuitenkin niin vikkelästi tupansa nurkasta toiseen, ettei Erik pystynyt toteuttamaan aiettaan. Siitä suuttuneena poika rikkoi ankarasti sadatellen ikkunat sekä isän tuvasta että koko talosta.
- Marraskuun 15. päivänä 1804 Vöyrin syyskäräjien pykälässä 94 kantajat Erik Erikinpoika Präst ja hänen poikansa Anders Erikinpoika Präst vaativat viimeksi mainitun poikaa lailliseen vastuuseen edellä luetelluista teoista. Jutun käsittelyä päätettiin siirtää vastaajan poissaolon vuoksi 17. joulukuuta alkaville välikäräjille. Sitä ennen kruununnimismies Sohlbergin piti lähettää vastaaja Korsholman kruununvankilaan.
- Marraskuun 17. päivänä pykälässä 152 käsiteltiin Anders Erikinpoika Prästin isäänsä ja poikaansa vastaan nostamaa sukulunastuskannetta. Vastaajista oli paikalla kantajan isä Erik Erikinpoika Präst, joka oli valmis luovuttamaan lahjoittamansa ja myymänsä talonosan lähimmälle perilliselleen eli kantajalle. Anders Erikinpoika ilmoitti haluavansa täyttää aiemmassa lahja- ja kauppasopimuksessa määritetyt ehdot ja totesi, ettei vastaaja Erik Andersinpojasta olisi pahantapaisuutensa tähden talonpitoon eikä sopimusehtojen täyttämiseen. Jutun käsittely siirrettiin seuraaville talvikäräjille.
- Joulukuussa 1804 pidettyjen Vöyrin välikäräjien pöytäkirjoja ei ole löytynyt, joten on hämärän peitossa, mitä käräjillä tapahtui.
- Huhtikuun 1. päivänä 1805 osapuolet ilmoittivat pykälässä 68 päässeensä marraskuussa esillä olleessa sukulunastusasiassa sovintoon. Anders Erikinpoika Präst luopui kaikista vaatimuksistaan syytinkietuja vastaan.
- Kesäkuussa 1805 Erikin ja Britan perheeseen syntyi toinen tytär, Brita.
- Syyskuussa 1805 Erik Andersinpoika Präst sai kolmannen lainhuudon ja kiinnekirjan aiempana mainittuun Prästin talonosaan.
Minne Erik hävisi? Merillekö? Oravaisten vuosien 1803–1809 rippikirjassa Erikillä on ripilläkäyntimerkintä vuodelta 1803, mutta sen jälkeen hänestä ei näy jälkeäkään. Seuraavassa rippikirjassa mainitaan vain ”pojan vaimo”, mielipuoli (afvita) Brita ja lapset Anna Gretha ja Brita. Vuoden 1807 henkikirjassa Britan sanotaan olevan leski ja mielipuoli (vanvettig).
Vöyrin talvikäräjillä 1810 Erik Erikinpoika Präst ehdotti, että hänen paikkakunnalta poistuneen pojanpoikansa heikkomieliselle vaimolle määrättäisiin holhoojaksi entinen lautamies Mårten Lassus. Pojanpojan alaikäisten lasten holhoojaksi hän ehdotti talollisia Anders Hofman ja Matts Präst, joista Hofman oli lasten isän eno. Lassus ilmoitti halukkuutensa Brita Johanintyttären holhoojaksi, mutta Hofman ja Präst eivät olleet halukkaita ryhtymään lasten holhoojiksi. Molemmat perustelivat haluttomuuttaan sillä, että he asuivat kaukana eivätkä siksi pystyisi valvomaan lasten oikeuksia. Matts Präst mainitsi lisäperusteluna, ettei hän ollut lapsille sukua (oskyld). Hofmanin vastalauseesta huolimatta oikeus päätti määrätä hänet toistaiseksi toimimaan lasten holhoojana eli seuraamaan ja valvomaan heidän hyötyään ja parastaan (gagn och bästa).
Brita Johanintytär Prästin holhoojaksi valittu Mårten Lassus kutsui vuonna 1817 pitäjän talolliset Vöyrin syyskäräjille lausumaan mielipiteensä siitä, voisivatko he kerätä varoja Britan lähettämiseksi hoidettavaksi Kruunupyyn sairaalaan. Lassus totesi käräjillä, että Brita oli ollut jo pitemmän aikaa heikkomielinen eikä todennäköisesti paranisi. Koska Britalla oli kuitenkin tiettävästi jonkin verran perintöomaisuutta, pitäjäläiset eivät olleet halukkaita sitoutumaan maksumiehiksi, ennen kuin Lassus olisi tehnyt selkoa Britan omaisuudesta. Holhoojan asiaksi jäi laatia selonteko kuukauden kuluessa ja ottaa tarvittaessa asia uudelleen käsittelyyn seuraavien talvikäräjien ensimmäisenä päivänä.
Brita kuoli punatautiin marraskuussa 1830 Oravaisten Kimon kylän Prästin talossa. Hänen ja Erikin nuorempi tytär kuoli jo vuonna 1811. Anna Gretha sen sijaan sai 22.9.1823 muuttokirjan Kaskisiin ja saapui Benvikiin 25.9.1823. Benvikin oppilasluetteloon Anna Gretha on merkitty oppilaaksi numero 45. Isän ammatiksi on kirjattu merimies.
Lähteitä:
DA Keski-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1804 ja Keski-Pohjanmaan alisen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1805–1817. Linkit tekstissä.
KA Vsa Keski-Pohjanmaan alinen tuomiokunta, C6a:12 Vöyrin syyskäräjät 1804.
KA Sta, Gs:19 Suomen Talousseuran tilitykset tositteineen 1827.
