Clara Forsström

Clara

Benvikin pellavanjalostusopisto sai viimeisen eli 47:nnen oppilaansa 26. mar­ras­kuu­ta 1823. Tuolloin oli kulunut runsaat viisi ja puoli vuotta siitä, kun ensimmäiset oppilaat olivat saapuneet opin­ahjoon. Viimeisenä Benvikiin tuli Clara Erikintytär Forsström, joka muutti Kaski­siin Ilma­joelta 25-vuotiaana. Kaskinen ja Benvik eivät olleet hänelle outoja paik­koja, sillä hän oli syntynyt aivan naapurissa, Närpi­öön kuu­lu­­vassa Eskilsön (Eskön) saaressa 18.10.1798 ja muutti perheensä kanssa När­pi­östä Kaski­­siin vuonna 1811. 

Vuonna 1815 Claran tie vei Kaskisista Tukholmaan. Kaskisten seurakunnan arkiston muista seurakunnista saapu­neiden muutto­kirjojen joukossa on Claran muutto­­kirja, johon on tehty merkin­­töjä vuosina 1815–1819. Muutto­­­kirjasta ilmeneviä seura­kunnasta toiseen siirty­misiä seuraa­malla selviää, että Clara oli Tukholmassa kirjan­­­sitoja Richterin palve­luk­sessa. Kirjan­sitoja Hans Christopher Richter oli synty­nyt Turussa vuonna 1756 ja asunut ennen Tukholmaan muutto­aan useita vuosia Pieta­rissa.

Clara Forsströmin muuttokirja Kaskisten seurakunnan arkistosta. Clara vaihtoi Tukholmassa ollessaan seura­kuntaa muutamaan otteeseen. Hän muutti esi­merkiksi vuonna 1816 Sankt Nikolain seura­kunnasta Sankta Katarinan seura­kuntaan ja palasi seuraavana vuonna Sankt Nikolain seurakuntaan.

Clara lähti Tukholmasta syksyllä 1818 ja esitti oheisessa kuvassa näkyvän muutto­kirjan Kors­näsissä ke­väällä 1819. Vuonna 1820 hän muutti Kaski­sista Kristiinan­kaupunkiin ja seuraa­vana vuonna Kristiinan­kaupungista Ilma­joelle.

Claralla oli vuonna 1800 syntynyt sisar Johanna, joka muutti Tukhol­maan jo vuotta ennen Claraa, vuonna 1814. Vanhemmista sisaruk­sista vuonna 1789 syntynyt sisar Margareta ja vuonna 1787 syntynyt veli Erik huk­kuivat, ensin mainittu marras­kuussa 1806 ja viimeksi mainittu loka­kuussa 1809. Vuonna 1791 syntynyt Jakob-veli näkyy isänsä per­heessä Kas­kis­ten rippikirjassa vielä 1810-luvulla ja vuoden 1816 henkikirjassa.

Claran vanhemmat

Claran vanhemmat olivat Erik Olofinpoika Forsström ja Margareta Jakobintytär Printz. Närpiön Gott­bölessä vuonna 1764 syntynyt Margareta kuoli lapsi­vuoteeseen vuonna 1800, minkä jälkeen Erik solmi huhti­kuussa 1801 uuden avioliiton. Toinen vaimo oli vuonna 1772 syntynyt Greta Erikin­tytär Ehrs Närpiön Finbystä. Gretan ensimmäinen mies Jakob oli kuollut vuonna 1798. 

Erik Olofinpoika Forsström muutti Närpiöön Ruotsista. Hän oli syntynyt Rätt­vikissä Taalain­maalla 25. tammikuuta 1761 perheen kuopuk­­sena. Isä oli hänen synty­­mänsä aikaan jo kuollut. Erikin sisa­ruksia olivat Clara Christina (s. 25.2.1749), Catharina Marga­reta (27.3.1751), Samuel (15.12.1752), Elisa­bet (27.9.1754), Anna Maria (13.4.1757) ja Olof (7.4.1759). Kaikki syntyivät Rätt­vikissä.

Närpiön vuosien 1771–1776 rippikirjassa Pielaxin kylän talossa nimeltä Jeppe on renkinä Erikin vanhin veli, Samuel Olofin­poika. Hänen syntymä­vuodekseen on merkitty virheel­li­sesti 1754. Vuosien 1774–1781 rippikirjassa Samuel on samassa talossa vävynä ja Erik renkinä. Myös Erikin syntymä­aika on muuttunut Suomessa virheelli­seksi. Seuraavassa rippi­kirjassa Erik on suurimman osan ajasta edellä mainitussa Pielaxin talossa mutta siirtyy sitten vaimonsa koti­taloon Gottbölen Printziin. Vuodesta 1797 alkaen Erik näkyy uudis­­rakentajana Eskössä. Vuonna 1811 lampuoti Erik Fors­ström muutti vaimonsa ja kuuden lapsensa kanssa Kaskisiin, ja vuosina 1812–1816 hänen sanotaan olevan sekä rippi- että henki­­kirjassa porvari. Hän asui ensin kortte­­lin 11 talossa 70 ja vuodesta  1813 lähtien kortte­lin 10 talossa 64. Vuonna 1817 Erik merkittiin rippi­kirjassa talolliseksi Närpiön Tjär­laxin Norr­­granin taloon. Sieltä hän muutti perhei­neen Kors­­näsiin vuonna 1818 ja oli Harr­strömin kylän Westerholmin talolli­nen kuole­maansa eli vuoteen 1822 asti.

Claran isän vanhemmat

Erikin isä Olof Erikinpoika Forsström syntyi Gagnefin seura­kunnassa Taalain­­maalla vuonna 1712. Hänet vihit­tiin 15. joulu­­kuuta 1747 Falunissa Christina Margareta Irstadian kanssa. Vaimon vanhemmat olivat kaivok­sen kir­juri Samuel Laurentii Irsta­dius ja Catha­rina Ers­dotter Nohr­­ström. Rätt­­vikin seurakunnan koul­u­mestari ja kappa­­lainen Olof Forsström kuoli Falunissa 3.7.1760 vesi­pöhöttymään. 

Västeråsin hiippakunnan paimenmuistossa on elämäkerta­tietoja Olof Forsströmistä. Hän oli talon­poikais­sukua ja koki elämänsä alku­­taipaleella puutetta ja vastuksia. Vuonna 1739 hän pääsi lopulta yli­oppilaaksi, ja hänet vihittiin papiksi loka­­kuussa 1740. Sen jälkeen hänet kutsuttiin kirkko­herran apulaiseksi Moran seura­kuntaan. Vuonna 1743 Forsström joutui tahto­mattaan osalli­­seksi Taalain­maan kapi­naan (stora daldansen). Hattu­hallitusta vastustavat kapinalli­set pakottivat hänet mukaansa marssille Tukhol­maan. Seitsemän viikon ajan hän joutui saarnaa­maan kapinalli­sille suuren pelon vallassa (under stor ängslan). Forsström pääsi kuitenkin palaa­maan kotiin todis­tettu­aan syyttö­myy­tensä. Hänen muistiin­­panojensa mukaan kapi­nalli­­sista 42 ammut­tiin, 84 haavoit­­tui ja 4 032 otettiin vangiksi.

Olof Forsströmin lapsista paimenmuistossa todetaan seuraavaa: Clara Christina naimi­sissa Ekebyn kirkko­­herra Steph. Nereniuksen kanssa; Samuel maan­­viljelijä Suomessa; Elisabeth naimi­sissa kaup­pias Seder­­strömin kanssa Tukhol­­massa; myös Erik päätyi Suo­meen. Olofin leski Christina Margareta Irstadia kuoli paimen­­muiston mukaan Tukhol­massa.

Benvikin neitojen välitilinpäätös

Kaikki Benvikiin pellavaoppiin tulleet 47 neitoa on nyt esitelty. Muutamat heistä on käsi­telty blogissa jo loppuun. Heitä ovat neidot 7 ja 22 eli Christina Gestrin ja Eva Sophia Österberg, jotka kuolivat jo 1820-luvun alku­vuosina, ja neidot 15 ja 29 eli Maria Johanintytär ja Amalia Maria Birk­stedt, jotka olivat koulussa vain vähän aikaa. Muiden neitojen tarina jatkuu. Joista­kuista on luvassa enää blogi­­kirjoitus tai pari, kun taas toisten tari­naan on tulossa täyden­nystä yllin kyllin. 

Lähteitä:
Muncktell, Johan Fredric 1844: Westerås stifts herdaminne, Andra delen. Wahlström & Låstbom. Olof Forsströmiä koskeva osuus luettu Stefan Zenkerin kotisivuilta 30.6.2019.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *