Hautajaiset Benvikissä

Toukokuussa 1822 Benvikiin tullut Helena Charlotta (Lotta) Benich kutoi lokakuussa 1823 pidettyyn tarkastukseen mennessä 50½ kyynärää kuuden kort­te­lin levyistä kol­man­nen luokan kan­gasta, joka oli kan­kaista hienointa. Useimmat muut oppi­laat olivat kutoneet vähemmän tai eivät olleet kutoneet yhtä hienoa kangasta. Esimerkiksi Lotan sisar Agatha oli kuto­nut samassa ajassa 54 kyynä­rää toisen luokan kangasta. Teke­misen tahti hidas­tui seuraa­vana vuonna, sillä Charlotta sairas­tui keväällä 1824 niin vakavasti, ettei hän saanut tehdyksi minkään­laista työtä. Koulun johtaja Johan Wilhelm Bladh päätti, että Charlotta tarvitsi kunnollista lääkärinhoitoa, ja lähetti hänet toukokuun lopussa Vaasaan Talousseuran laskuun.

Charlotta oli Vaasassa kolme kuukautta 21 päivää. Hän asui sen ajan naulan­tekijä Johan Sund­holmin luona ensim­mäisen kortte­lin talossa numero 15. Lotan majoitta­minen tuli maksa­maan Talous­seuralle seitsemän ruplaa pankko­­assignaatteina eli paperi­rahana, kuten Sund­holmin 22. syyskuuta 1824 lähet­tä­mästä laskusta käy ilmi. Demoiselle Charlotan ruokahuollosta Vaasassa vastannut Ulrika Wik puolestaan veloitti 16 seteli­­ruplaa kuukau­delta eli koko ajalta 59 rup­laa ja sen lisäksi kahdek­san rup­laa kolmesta leivis­­kästä viidestä naulasta näkki­leipää.

Vaasalainen apteekkari Johan Henric Lindebäck lähetti 22. syyskuuta Talous­seuralle seikka­peräisesti eri­tellyn laskun Charlotalle hanki­tuista lääk­keistä. Yhteis­summa oli 12 ruplaa 85 kopeekkaa pankko­assignaatteina. Kesäk­uussa lääkkei­siin oli mennyt 4,35 ruplaa, heinä­kuussa 3,60 ruplaa, elo­kuussa 1,95 ruplaa ja syyskuussa 2,95 ruplaa. Kesä­kuun hankintoja olivat: pillereitä purkin kera (47 kopeekkaa), pille­reitä (42 kopeekkaa), espanjan­kärpästä (30 kopeekkaa), salvaa (35 kopeekkaa), pulveria (59 kopeekkaa), pille­reitä purkin kera (94 kopeekkaa), pillereitä (89 kopeekkaa), tippoja pullon kera (39 kopeekkaa). Ruotsiksi: Piller med burk, Piller, Spansk Fluga, Salva, Pulwer, Droppar med flaska. Heinäkuussa Charlotalle hankittiin lääkkeeksi esimerkiksi englannin­suolaa, hapanta mehua, elo­hopea­salvaa, Jalappa-pulveria, kamfertti­viinaa, seljais­teetä ja Hoff­mannin tippoja (Engelsk Salt, Syrlig Saft, Mercurial Salwa, Jalappa Pulwer, Kamfert Spiritus, Fläder Thee, Hofmans dropp). Elo­kuussa kokeil­tiin uusina lääk­keinä mikstuuraa ja rintarohtoja (Mixtur, Bröst dropp) ja syyskuussa vielä sian­kärsämön kukkia (Millefolii blommor) ja sormustin­kukka­tippoja (Digetalis droppar).

Siankärsämö. Kuva: Pezibear, Pixabay.

Piirilääkäri Johan Eric Sabelli lähetti laskun 21. syys­kuuta 1824. Hän peri lää­kärin­palk­kiona demoi­selle H. Charlotte Benickin hoidosta 15 viikon ajalta 20 ruplaa pankko­­assignaatteina. Johan Wilhelm Bladh ylisti Talous­seuralle kirjoitta­massaan kirjeessä piiri­lääkäri Sabellin ihmis­rakkautta. Charlotta oli kertonut Benvikiin palat­tuaan, että kun Sabelli oli kuullut Charlotan tulleen Vaa­saan aivan varatto­mana, hän oli antanut tälle jonkin verran rahaa. Lisäksi Sabelli oli ollut välillä mat­koilla ja oli joutunut maksa­maan sijai­se­naan olleelle lääkärille. Näistä syistä Bladh kehotti Talous­seuraa maksa­maan laskut ripeästi.

Charlotta ei kuitenkaan parantunut taudistaan vaan kuoli Benvikissä 4. helmikuuta 1825. 

Puuseppä Isaac Stenberg todisti 14. helmikuuta 1825 saaneensa Talous­seuralta seitsemän riikin­­taalaria ruumis­arkun ja hauta­­muisto­merkin tekemisestä. Arkku maksoi kuusi riikin­­taalaria 24 kil­lin­kiä ja hauta­muisto­merkki 24 killinkiä. Kaksi päivää myöhemmin por­vari Johan Eric Björk­qvist ilmoitti saa­neensa arkun ja hauta­­muisto­merkin valkoi­­seksi maalaa­­misesta ja hauta­­muisto­­merkin tekstien maalaa­mi­sesta viisi riikin­­taalaria.

Puuseppä Isaac Stenbergin lasku. Lähde: KA Sta, Gs:19.

Kauppias Jonas Kalén sai 15. helmikuuta 1825 yhteensä 45 riikintaalaria 25 killinkiä 4. helmikuuta hauta­jaisia varten toimitta­mistaan tavaroista. Toimi­tukseen sisältyi laskussa mainitussa järjestyk­sessä seuraavia tavaroita:

• 4¼ kyynärää harmaata harsoa
• ¼ kyynärää valkoista silkkisarssia
• 1 leiviskä 15 naulaa vehnäjauhoa
• 2 luotia kanelia
• 4 kyynärää punaista kambriikkia
• 3 kyynärää kapeita valkoisia silkkisarssinauhoja
• 1 kyynärä valkoista kambriikkia
• 2 neulapaperia
• 3 kyynärää raidallista nokkospalttinaa
• ¼ luotia vihreää silkkiä
• messinkilankaa
• 1 naula makeita manteleita
• ½ naulaa rusinoita
• 10¼ naulaa sokeria
• ½ luotia sahramia
• 1 kannu viinaa
• 1¾ kannua arrakkia
• 3¼ kannua rommia
• ¼ naulaa makeita manteleita
• 26 kananmunaa
• 5 naulaa kynttilöitä.

Lukkari Carl Gustaf Erholt kuittasi 17. helmikuuta saaneensa neljä riikintaalaria 37 killin­kiä kuu­si run­stykkiä korvauk­­seksi hautajaisissa ja niitä ennen suoritta­­mistaan tehtä­vistä. Hänen tehtäviinsä kuu­luivat esimerkiksi ruumiin hautaan veisaaminen (uppsjungning af Mamsell Lotta Benicks lik vid be­grafningen), kuoleman­tapauksen johdosta annettavan kiitos­­julistuksen vieminen saarnas­­tuoliin (uppbärningen af tacksägelsen på Predikstolen) sekä haudan kaiva­­minen ja lumen­­luonti hautaus­­maalla (gräfning af grafven och snömåkning på grafgården). 

Lähteitä:

KA Sta, Gs:19 Suomen Talousseuran tilitykset tositteineen 1827.

ÅAB FHS: B I 12, C I 4, D XV 1b, F I 32, F I 53.