Lopen pappilalla oli 1800-luvulla vähimmillään kaksi torppaa. Vuosisadan loppua kohti niitä perustettiin lisää, ja kun laki seurakuntien virkataloihin kuuluvien torppien lunastamisesta tuli voimaan 1921, torppia oli yhdeksän. Torppien haltijat vaihtuivat useasti. Esimerkiksi Juho Juhonpoika (1809–1867), joka vanhempineen muutti Lopelle pikkupoikana, ehti olla torpparina kolmessa pappilan torpassa.
Juho Juhonpoika syntyi Janakkalassa 13.7.1809 Juho Kustaanpojan (1776–1862) ja Kaisa Matintyttären (1783–1856) esikoisena. Isä Juho Kustaanpoika oli syntynyt 5.2.1776 Rengon Kaloisten Uotilassa. Hänen vanhempansa olivat Kustaa Kustaanpoika (1734-1784) ja Liisa Matintytär (1734–1780). Kaisan vanhemmat, entinen rakuuna Matti Matinpoika Spång (1759–1828) ja Liisa (Elisabeth) Henrikintytär (1752–1831), olivat kotoisin Pälkäneeltä. ”Sukunimi” miehelle tuli, kun hänet otettiin vuonna 1789 samana vuonna kuolleen edellisen rakuunan tilalle Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin 2. majurin komppaniaan. Naimisiinmenon jälkeen Matti Spång perheineen asui Luopioisissa, Hauholla, Lopella, Rengossa ja pariin otteeseen Janakkalassa, mistä muutti taas Lopelle.
Juho Kustaanpoika ja Kaisa Matintytär vihittiin Janakkalassa 9.10.1808. Perheeseen syntyi Juho-pojan lisäksi tytär Helena vuonna 1812. Isä oli silloin Hirsimäen torpparina Kaloisten Heijolassa Rengossa. Vuonna 1815 perhe muutti Lopelle Taarilan Siikojan torppaan. Kaisan vanhemmat olivat muuttaneet sinne jo aiemmin, ja myös Kaisan sisar Maria (1780–1840) puolisonsa Erik Juhonpoika Hjortin (1777–1841) kanssa oli tullut Lopelle. 1820-luvulla kaikki siirtyivät pappilan alustalaisiksi. Juho Kustaanpoika ja Erik Hjort esiintyvät ensimmäisen kerran pappilan torppareina vuonna 1825 päivätyssä henkikirjassa, jolloin Juho on Huhtariihessä ja Erik Vuotavassa. Rippikirjoissa he tosin ovat kyseisissä torpissa jo 1824 päättyvässä kirjassa. Juho Kustaanpoika on myös merkitty Huhtariihen torppariksi nuorimman lapsensa, 19.6.1824 syntyneen ja kymmenen päivän ikäisenä kuolleen Matin, kastemerkinnässä. Asiaa sekoittaa se, että pojan hautausmerkinnässä Juho on Lättkullan torppari. Appi Matti Spång puolisoineen asui ensin Huhtariihessä, myöhemmin Hjortien luona kuolemaansa saakka. Perukirjassa 1828 häntä kutsutaan Vuotavan vanhaksi torppariksi.
Vuonna 1832 Huhtariiheen tuli miniä Pilpalan Suontaustasta, kun Juho Juhonpoika solmi avioliiton Justiina Tuomaantyttären, s. 25.5.1805, kanssa. Justiina oli toiseksi nuorin Tuomas Eliaanpoika Suontaustan (1760–1825) ja Anna Simontyttären (1765–1854) seitsemästä lapsesta. Vanhimmasta pojasta Nikodemuksesta oli tullut isäntä Läyliäisten Naskiin. Suontaustan kruununtilaa isännöi Jooseppi, ja kolmas poika, Tuomas, piti taloon kuulunutta Sortasillan torppaa. Tyttäristä Anna Leena oli emäntänä Tevännön Ollilla. Naimattomia olivat Justiinan avioituessa vielä Liisa ja Maria. Justiina oli vihittäessä 27-vuotias, Juho 23. Pariskunta vihittiin kirkossa elokuun 19. päivänä, Justiina ilman morsiuskoristeita (utan skrud).
Häät johtivat jälkipuintiin Lopen syyskäräjillä 1834. Käräjäpöytäkirjan mukaan Tuomas Eliaanpojan perilliset olivat vuonna 1827 sopineet Suontaustan jaosta Joosepin ja Tuomaan kesken. Veljekset olivat silloin sitoutuneet järjestämään sisarilleen kunnon häät näiden avioituessa. Justiinan osalta he eivät kuitenkaan pitäneet lupaustaan. Nyt Juho Juhonpoika vaati oikeudessa vaimonsa veljiltä vähintään kahtakymmentä kappaa ruista ja saman verran kauraa korvaukseksi hääkuluista, jotka oli itse joutunut maksamaan. Koska haasteen oli saanut vain Jooseppi, asia siirrettiin seuraaville käräjille. Talvikäräjillä 1835 lautamies Hyrry ilmoitti, että Juho Juhonpoika ja lankomiehet olivat sopineet asian keskenään. Pöytäkirja ei kerro, saiko Juho vaatimansa korvauksen.
Juholla ja Justiinalla oli vain yksi lapsi, 17.12.1833 syntynyt Heikki Juho. Toinen lapsi oli syntynyt kuolleena. He jatkoivat Huhtariihen torpanpitoa Juhon vanhempien jälkeen. Vanhukset jäivät uuden torpparin luo Huhtariiheen ”vanhoina torppareina”, kun Juho ja Justiina siirtyivät vuonna 1850 Prestkullaan. Siellä oli 1800-luvulla ollut ennen Juhoa jo kolme torpparia: Adam Jaakonpoika vuoteen 1838, sen jälkeen kymmenisen vuotta Erik Juhonpoika Hjortin vanhin poika Erik Erikinpoika Hjort, ja sitten Anders Gabriel Hinderman pari vuotta. Seitsemän vuoden Prestkullassa olon jälkeen Juho Juhonpojankin perheelle tuli muutto eteen.
Prestkullasta Nykullaan
Lopen kirkkoherra K. F. A. v. Qvanten anoi Hämeen läänin maaherralle huhtikuussa 1857 lähettämässään kirjeessä hyväksyntää sille, että on määrännyt Prestkullan torppaa viljelleen Juho Juhonpojan muuttamaan uuteen paikkaan kauemmas pappilasta. Perusteluna oli, että torpanpito haittasi erityisesti pappilan laidunten käyttöä ja metsänhoitoa. Koska Prestkullan maat tulisivat pappilan käyttöön eikä torppien määrä kasvaisi, von Qvanten toivoi siirrolle myönteistä päätöstä. Maaherra siirsi asian Turun tuomiokapitulin päätettäväksi, ja kapituli antoi siirrolle hyväksyntänsä 29.4.1857.
Uusi torpanpaikka oli linnuntietä noin neljän kilometrin päässä pappilasta. Torppa sai nimen Nykulla, ja Pappilanläänin asukkaat tunsivat sen nimellä Niikula. Juho oli muuton aikaan jo lähes 50-vuotias, mutta apuna uutta torppaa raivattaessa oli 24-vuotias, jo naimisissa oleva Heikki Juho. Muuton aikaan Heikillä ja hänen vaimollaan Saara Gabrielintyttärellä, s. 1823, oli yksi lapsi, vuonna 1856 syntynyt Juho Kustaa. Nykullassa syntyivät Maria Matilda vuonna 1858 ja Aleksander vuonna 1860 sekä Konstantin 1862. Nuorin kuoli noin kuukauden vanhana, ja vain pari viikkoa sen jälkeen kuoli Saara Gabrielintytär. Esikoinen Juho Kustaa menehtyi 12-vuotiaana vuoden 1868 lavantautiepidemian uhrina. Edellisenä vuonna olivat kuolleet vanha torppari Juho ja puoliso Justiina, Juho vesitautiin ja Justiina halvaukseen.
Saaran kuoltua Heikki Juho oli solminut uuden avioliiton renkolaisen Johanna Juhontyttären kanssa. Heidän ainoa yhteinen lapsensa menehtyi alle vuoden vanhana. Heikki Juho muutti puolisonsa ja poikansa Aleksanterin kanssa vuonna 1884 lampuodiksi Janakkalaan, ja torppaa jäi pitämään Tildan eli Matildan kanssa avioitunut Tevännön Vuorensyrjästä tullut Aapo (Abraham) Isakinpoika.
Lähteitä:
KA Hml Lopen srk:n arkisto, III Hb: 1 Kiintestöjä koskevat asiakirjat.
KA Hml Lopen syyskäräjät 1834, talvikäräjät 1835.
SSHY:n jäsensivut. Sotilasasiakirjoja, Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentti. Pääkatselmusluettelo 1789–1800.