Lopen kirkonarkistoja selatessa osui eteen sopimuksia turvattomien lasten hoidosta ja elatuksesta vuosilta 1850–1852. Ne koskivat lapsia, jotka oli sijoitettu kasvatusperheisiin valtion tähän tarkoitukseen 1849 myöntämillä varoilla. Avun kohteena olevista lapsista käytetään Lopen rippikirjoissa nimityksiä kronobarn ja fosterbarn. Käytän tässä kasvatti-nimitystä.
Lasten sijoittamisesta päätettiin pitäjänkokouksissa. Määräysten mukaan kasvatusvanhemmiksi tuli valita talollisia tai poikkeustapauksissa käsityöläisiä. Periaate oli sama kuin huutolaisten kohdalla: lapsen sai kasvatettavakseen vähiten korvausta vaativa. Lopen kirkonarkistossa on säilynyt yhdeksästä lapsesta tehdyt sopimukset. Maaliskuussa 1850, kesäkuussa ja joulukuussa 1851 ja tammikuussa 1852 sijoitettiin perheisiin yhteensä yksitoista lasta:
- Adam Wadénin 2.6.1848 syntyneen Kustaa-pojan, jonka äiti oli kuollut pojan synnytyksessä, otti kasvatiksi rusthollari Josef Henrikinpoika Uusitalo Sajaniemestä neljällä ja puolella ruplalla vuodessa. Kustaa kuoli punatautiin vuonna 1851.
- Kuuromykän Maria Erikintyttären aviottoman pojan Davidin, s. 1.3.1845, otti talollinen Josef Josefinpoika Pälsi neljällä ruplalla.
- Mielenvikaisen kirkonköyhän Maria Erikintyttären aviottoman Eeva-tyttären, s. 24.3.1845, otti kasvatiksi talollinen Karl Gustaf Uusitalo Läyliäisiltä neljällä ruplalla vuodessa.
- Karoliina Juhontytär Thornin aviottoman pojan Oskarin, s. 5.12.1848, otti Josef Hermanninpoika Heikkilä Sajaniemestä viidellä ruplalla vuodessa. Oskar kuoli tuhkarokkoon 25.5.1851.
- Seppä Tobias Ståhlhammar -vainaan tyttären Maria Amandan, s. 5.3.1847, otti kasvatiksi ensin Karl Uotila neljän ruplan korvausta vastaan. Talollinen Jakob Johan Oila ilmoitti kuitenkin olevansa halukas ottamaan tämän sukulaistyttönsä samoin ehdoin, ja sopimus tehtiin hänen kanssaan.
- Leski Maija Leena Andersintyttären pojan Karlin, s. 17.4.1839, otti kasvatiksi Henrik Julin Rekola Läyliäisiltä kolmen ja puolen ruplan maksua vastaan. Äidin hoitoon jäi neljä sisarusta.
- Henrik Isakinpojan äidittömäksi jääneen tyttären Karoliina Vilhelmiinan, s. 22.4.1850, otti Josef Hermanninpoika Heikkilä Oskar Thornin tilalle viiden ruplan korvausta vastaan. Koska tyttö oli vielä sylilapsi, maksettiin lisäksi köyhäinkassasta kolme ruplaa vuodessa kolmen vuoden ajan.
- Syyskuussa 1851 kuolleen Kustaa Wadénin tilalle oli jo 9.11. tarjottu Kustaava Karoliina Strålmania, s. 7.5.1849, mutta kukaan ei häntä silloin huolinut. Joulukuun kokouksessa tytön suostui pitkien puheiden jälkeen ottamaan torppari Juho Juhonpoika Prestkulla vuotuista neljän ja puolen ruplan korvausta vastaan. Lisäksi sovittiin maksettavaksi köyhäinkassasta kaksi ruplaa hopeassa, kunnes lapsi täyttää viisi vuotta. Juho Juhonpoika pappilan torpparina kelpuutettiin kasvatusvanhemmaksi, vaikka lapset periaatteessa tuli sijoittaa talollisten perheisiin. Kustaava Karoliinan äidillä Ulla Andersintyttärellä oli ainakin neljä aviotonta lasta. Hän kuoli lokakuussa 1850, vain kolmisen kuukautta sen jälkeen, kun hänet oli vihitty sahanrenki Anders Strålmanin kanssa.
- Hedvig Johanintyttären lapsen Maria Mikontyttären, s. 11.1.1841, otti kasvatiksi talollinen ja kuudennusmies Abraham Erikinpoika Mäkelä Joentakaa kolmella ruplalla vuodessa. Marian isä, Salonkylän Kaatian torppari Mikko Vilhelminpoika, kuoli vuonna 1851, ja Hedvig-lesken huollettavaksi jäi viisi pientä lasta.
- Leski Maija Stiina Erikintyttären poika Viktor Enokinpoika, s. 8.9.1843, annettin Abraham Emanuelinpoika Terrin kasvatiksi kolmen ja puolen ruplan vuosimaksua vastaan. Abraham Terri oli Maija Stiinan sisarenmies.
- Henrik Rydin äidittömäksi jääneen tyttären Matildan, s. 20.9.1843, otti lukkari Johan Jakob Lindberg kolmen ja puolen ruplan vuosikorvausta vastaan. Ryd asui itsellisenä Lindbergin virkatalossa Erävistössä. Hän oli jäänyt kuuden lapsen huoltajaksi vaimon kuoltua vuonna 1850.
 |
| Allekirjoitussivu Matilda Rydiä koskevasta sopimuksesta. Kasvatiksi otosta sovittiin pitäjänkokouksessa 11.1.1852, sopimus allekirjoitettiin 17.1.1852 ja maaherra on sen hyväksynyt 23.1.1852. Lähde: Lopen seurakunnan arkisto Valtion viranomaisilta saapuneet kirjeet 1839–1884. |
Kasvatusvanhemmille maksettiin avustusta, kunnes lapset täyttivät 14 vuotta. Joissain sopimuksissa edellytettiin kasvatin jäävän kasvatusvanhempien palvelukseen 18. tai 21. ikävuoteen saakka. Kasvatteja tuli kohdella vuoden 1805 palkollisasetuksen mukaisesti eli isällisesti opettaa heille kristinoppia ja hyviä tapoja, järjestää heille hyödyllistä työtä kunkin taipumusten mukaan sekä opastaa heitä talous- ja käsitöissä ja helpoissa maataloustöissä. Rahapalkkaa ei alle 18-vuotiaille maksettu, mutta kasvatti sai talosta ruuan, vaatteet ja jalkineet.
Miten näille lapsille sitten aikuistuttuaan kävi? Viktor Enokinpoika lähti Terriltä vuonna 1866 ja pestautui seuraavana vuonna Suomen kaartiin. Hän sai sotilasnimen Enk ja palveli tarkk’ampujana vuoteen 1880. Avioliitto Ulrika Maria Sjöbergin kanssa jäi lapsettomaksi. Kaartista erottuaan Viktor muutti Lopelle. Ulrikan kuoltua Viktor avioitui leskeksi jääneen Maria Matilda Erikintyttären kanssa ja hänestä tuli Huhtariihen torppari. Myöhemmin Enk oli pappilan jyvämies. Hän kuoli vuonna 1913. Läyliäisten Rekolan kasvatti Kaarle Davidinpoika oli talossa 16-vuotiaaksi saakka. Hän sai vuonna 1855 todistuksen meriekipaasiin, mutta palasi saman tien takaisin Lopelle ja oli renkinä eri taloissa. Vuonna 1859 hän muutti Helsinkiin. David Marianpoika asui Pälsillä aikuisikään saakka ja jäi sen jälkeen taloon muonatorppariksi. Hän otti sukunimen Tallgren. Avioliitossa Karoliina Kantin kanssa syntyi seitsemän lasta.
Osa tytöistä lähti heti neljätoista täytettyään piioiksi ja vaihtoi palveluspaikkaa tiheään, osa palveli muutaman vuoden pidempään sijoitustalossaan. Kaikki menivät aikanaan naimisiin. Karoliina Henrikintytär muutti vuonna 1868 Nurmijärvelle ja avioitui Karl Vilhelm Wahlbergin kanssa. Ennen avioliittoa syntyi kaksi tytärtä, avioliitossa syntyivät pojat Karl Viktor 1881 ja August Vilhelm 1883.
Maria Mikontyttären ensimmäinen puoliso Gabriel Lindstedt kuoli vuonna 1868. Vuonna 1871 Maria avioitui Markus Mikonpojan kanssa. Markus oli jyvämiehenä Läyliäisten Niinimäessä. Toisesta liitosta syntyi tytär ja kolme poikaa. Pojat ottivat sukunimet: Kustaan sukunimeksi tuli Kaisla, Johannes valitsi nimen Salo ja Kaarle Vihtori otti nimen Laakso.
Eeva Mariantyttären ensimmäinen puoliso oli Aleksander Henrikinpoika, joka kuoli jo vuoden kuluttua vihkimisestä. Eeva muutti Nurmijärvelle ja meni naimisiin Fredrik Robert Heleniuksen kanssa. Lapsia syntyi neljä, ja vain vuonna 1878 syntynyt August Robert eli aikuiseksi. Puolison kuoltua syntyi Eevalle avioton Fanny Maria, joka menehtyi vähän yli vuoden vanhana. Vuoden 1890–1899 rippikirjassa Eevan sanotaan olevan tietymättömissä, oleskelevan Läyliäisten Ristipakassa.
Lukkari Lindbergin kasvatti Matilda Ryd muutti Janakkalaan ja sai puolisonsa Nikodemus Erikinpoika Mäenpään kanssa seitsemän lasta. Kustaava Karoliina Strålman lähti Nykullasta 17-vuotiaana. Vuonna 1874 hänet vihittiin entisen tarkk’ampujan Juho Juhonpoika Eskolinin kanssa. Mies oli töissä kirkonkylän Pietilässä. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä ja viisi poikaa, joista kaksi kuoli pienenä.
Maria Amanda Ståhlhammarin puoliso oli Antti Kaarlenpoika. Lapsia syntyi kymmenen, joista Kaarle, Antti, Vihtori, August, Otto, Vilhelmiina, Hilma ja Fredrik saavuttivat aikuisiän. Perhe muutti vuonna 1899 Pusulaan ja alkoi käyttää sukunimenään Pihlajistoa.
Kaikista ”kruununlapsista” kasvoi kunnollisia ja itsensä elättäviä aikuisia, ja kaikki todennäköisesti elivät 1900-luvulle. He joutuivat kokemaan puolisoiden ja lasten menetyksiä, mutta samanlainen kohtalo oli useimmilla muillakin samaan aikaan eläneillä.
Lähteitä;
KA Hml Lopen seurakunnan arkisto, II Ea: 6 Valtion viranomaisilta saapuneita kirjeitä 1839–1884.
KA Digitaaliarkisto Talreg Yhteisistuntopöytäkirjat V 1849. Linkki tekstissä.
SSHY Lopen rippikirjat 1875–1905, Nurmijärven rippikirjat 1863–1909 ja Pusulan rippikirjat 1866–1902. Jäsensivut.
