Maria Laka kutojana Hattulassa

Maria Laka valmistui opettajattareksi Benvikistä vuonna 1821 samaan aikaan kahden muun hattulalaisen neidon, Maria Johanintytär Grönroosin ja Helena Andersintytär Syrénin kanssa. Kaikki palasivat kotipitäjäänsä marraskuussa.

Maria Lakasta oli kehittynyt etevä kutoja, ja hänet mainitaan koulussa parhaimpien oppilaiden joukossa. Ehkä senkin vuoksi hänelle tarjoutui työpaikka Keuruulle perusteilla olleen kehruu- ja kudontakoulun ensimmäisenä opettajattarena. Maria muutti Keuruulle helmikuussa 1822. Siellä vietetty aika jäi jostain syystä kuitenkin vain vähän yli vuoden mittaiseksi, sillä Maria muutti takaisin Hattulaan jo kesäkuussa 1823.

Marian isä, korpraali Matts Laka, oli kuollut Suomen sodan aikana, ja äiti Hedvig Andersintytär oli jäänyt asumaan Pekolan kylään. Marian nuorin veli Fredrik kuoli 13-vuotiaana vuonna 1820, ja samana vuonna sisar Hedvig Elisabeth meni naimisiin pitäjänseppä Matts Tallbergin kanssa. Lakan lapsista toiseksi vanhin, Gustaf, muutti vuonna 1825 Metsänkylään ja sieltä Hämeenlinnaan. Hedvig-äiti kuoli Pekolassa vuonna 1829.

Maria asettui Keuruulta palattuaan vanhimman veljensä, siltavouti ja varanimismies Henrik Johan Enqvistin luo Rahkoilaan. Henrik oli vuonna 1822 avioitunut Sara Elisabeth Ammondtin kanssa. Pariskunnan ensimmäinen lapsi, poika, kuoli kaksivuotiaana. Vuonna 1827 syntyi tytär Johanna Elisabeth. Tyttö oli vähän alle yhdeksän kuukauden ikäinen, kun isä-Henrik kuoli tapaturmaisesti huhtikuussa 1828 jouduttuaan vauhkoontuneen hevosen tallaamaksi (krossad af skenande häst).

Hattulassa Maria jatkoi kutomista omaan lukuunsa ja anoi säännöllisesti palkintoja Talousseuralta. Joskus rahat näyttävät tulleen hitaanlaisesti, sillä ainakin kahteen otteeseen Maria joutui niitä peräämään. Anomukset näytteineen lähtivät kirkkoherran kautta, mutta myöhässä olevien palkintorahojen saamiseksi Maria kääntyi itse Talousseuran sihteeri Böckerin puoleen. Vuonna 1825 hän kirjoitti Böckerille ja pyysi, että palkinnot siltä ja edelliseltä vuodelta maksettaisiin:

Olis minun nöyrin pyntön jos Brovesori olis nin hyvä ja lähätäs sen brimmi rahan edes menen vuoden linasta joka oli kurotu 1824 ja tän vuoden linasta kansa, minula olis nin suri Rahan Tarve, olen Byvänyt huoneita itteleni, ja olen kivuloisuden vallasa ollut tän syxxyvä.

Kirjeessä esiintyvä ”brimmiraha” (prim pengar) esiintyy usein palkinnoista puhuttaessa. Sanan taustalla on prim(a)lärft, palttina, jonka valmistamisesta maksettiin palkinto (premielärft, norrlandslärft).

Helmikuussa 1827 Maria joutui taas muistuttamaan maksamattomista palkinnoista. Hän tarvitsi rahaa ostaakseen pellavia:

Olis minun nöyrin pyndön jos Brofesori olis nin Hyvä ja lähetäs minule ne 2 vuoden Brimmi rahat, olis minulla suri tarve ettämä saisin osta pellavija – jos Brofesori olis nin hyvä lähetäs ne rahat nyt talvella se olis minun nöyrin pyndön.

Hattulasta se 16 p: Helmikuusa 1827     Maria Laka

Tapaninpäivänä vuonna 1827 Maria Laka vihittiin samassa Rahkoilan kylässä asuvan muurarimestari Johan Kreanderin kanssa. Vihkiminen tapahtui kotona. Puoliso oli syntynyt 27.9.1799 ja oli siten kolmisen vuotta Mariaa nuorempi. Johan Kreanderin vanhemmat olivat muurarimestari Anders Johan Kreander (s. 1774) ja Anna Stiina Henrikintytär (s. 1777). Marian ja Johanin ensimmäinen lapsi, tytär Maria Johanna, syntyi 7.12.1828. Kummeina olivat seppä Henrik Georginpoika, velivainaan leski Liisa Enqvist ja Kivistön talon tytär Leena Kaisa Mikontytär. Toinen lapsi, 18.8.1831 syntynyt poika Johan Fredrik, menehtyi rokkoon alle kaksivuotiaana.

Seuraavana vuonna Talousseura antoi Marian kutomasta 41 11/12 kyynärän mittaisesta kolmannen luokan kankaasta palkintona 16 ruplaa 77 kopeekka pankkoassignaatteina. Rahastonhoitaja lähetti 10.9.1828 palkinnon kirkkoherra Lindeqvistille edelleen Maria Lakalle toimitettavaksi. Lähde: KA Sta, Gs: 20 Talousseuran tilit tositteineen 1828–1829. Pitäjänkokouksessa lokakuussa 1828 Marian todettiin saaneen kyseiset rahat.

Kreanderin perhe asui koko avioliittonsa ajan Rahkoilan kylässä. ”Nikkarin vaimo” Maria Laka kuoli turvotukseen (vattusot) 9.7.1842. Hän oli kuollessaan tuonkin ajan mittapuun mukaan aika nuori, vain 46-vuotias. Perukirjasta selviää, että Kreanderien asunto käsitti tuvan ja kamarin,  lisäksi perheellä oli pakari, sauna, navetta ja lato. Kotieläimiä oli lehmä, kaksi sikaa ja porsas. Huonekaluja sekä talous- ja vaatetavaraa oli mukavasti. Marialla oli neljä puuvillaista leninkiä, joista yksi kirjavasta karttuunista, ja kaksi villakankaista leninkiä. Ainakin osa pukukankaista lienee ollut omatekoisia, olihan Maria jo Benvikissä ollessaan vapaa-aikoinaan kutonut myös puuvillakankaita. Jäämistö sisälsi myös kangaspuut tykötarpeineen, kaksi häkilää sekä kymmenen naulaa eli runsaat neljä kiloa hienoa pellavalankaa. Kaiken kaikkiaan Kreanderin käsityöläisperheen elintaso oli kohtuullinen. Mitään velkojakaan pariskunnalla ei ollut.

Johan Kreander oli sekä muurari että nikkari, ja Hattulassa näyttää olleen muitakin muurari-nikkareita. Hän meni vuonna 1845 uusiin naimisiin itseään 23 vuotta nuoremman Maija Stiina Erikintyttären kanssa ja sai hänen kanssaan kolme tytärtä ja pojan, joka hukkui kuusivuotiaana. Johan Kreander kuoli vuonna 1858.

Maria Lakan tytär Maria Johanna Kreander vihittiin vuonna 1856 Metsänkylän muonarengin, Hausjärvellä 23.3.1832 syntyneen Henrik Johan Henrikssonin kanssa. Pariskunta muutti seuraavana vuonna Vanajaan ja sieltä Hämeenlinnaan. Vuonna 1863 perhe asui Hätilässä ja puoliso oli rautateillä asemarenkinä. Lapsia syntyi kaksi: Hilda Maria 8.4.1859 ja Emil Henrik 2.10.1861. Vuonna 1865 perhe muutti kaupunkiseurakunnan puolelle.

Lähteitä:

ÅAB FHS, D XVI 5 ja D XV 7. Maria Lakan kirjeet.

KA Jkl, Hattulan käräjäkunnan perukirjat 1842.