Toukokuun 29. päivänä vuonna 1798 vietettiin Lopen Topenolla Eerik Laurinpoika Vähä-Peuran ja Juliaana Antintyttären häitä. Hääväkeä oli kutsuttu runsaasti. Juliaana vihittiin ”omissa vaatteissa” ilman morsiuskoristeita. Siihen oli selvä syy: pariskunnan esikoinen näki päivänvalon jo seuraavana päivänä.
Tyttölapsi, joka sai nimen Maria, kastettiin saman tien. Kirkkoherra Jusselius ehkä oli valmiiksi paikalla, olihan vihkiminenkin tapahtunut kotona. Myös osa kauempaa tulleesta hääväestä todennäköisesti yöpyi talossa. Kotikylästä Marian kummeiksi pyydettiin Juho Juhonpoika ja Stiina Juhontytär Hemmolta, Eerik Peuran veljentytär Liisa Heikintytär Iso-Peuralta ja Kaisa Simontytär Hokkalasta. Eerikin sisar Maija Laurintytär tuli Vojakkalan Siukolasta. Muita kummeja olivat Heikki Eliaanpoika ja hänen vaimonsa Maria Iisakintytär Hunsalan Seppälästä, Juho Antinpoika Hunsalan Talolasta, Juhon äiti Stiina Heikintytär samasta paikasta sekä Eerik Vähä-Peuran serkut, veljekset Juho ja Joonas Niinimäki Läyliäisiltä. Yhteensä kummeja oli täysi tusina.
Häissä kerättyjä lahjoituksia kertyi seurakunnan vaivais- ja lasarettikassoihin yhteensä 51 killinkiä. Kotivihkimisestä veloitettiin kirkonkassaan 4 killinkiä, ja ”ajattomasta vuoteudesta” (otidig sängelag) tuli sakkoa yksi riikintaalari 16 killinkiä.
Eerik Vähä-Peura oli vihittäessä täyttänyt jo 38 vuotta, ja useita vuosia talossa piikana palvellut Juliaana oli melkein 27-vuotias. Pariskunta sai 25-vuotisen avioliittonsa aikana vielä neljä aikuiseksi elänyttä lasta, lisäksi yksi poika syntyi kuolleena. Eerikin kuoltua Juliaana emännöi Vähä-Peuraa Ulrika-tyttären avioitumiseen, vuoteen 1844 saakka. Hän kuoli 87-vuotiaana vuonna 1858.
Kummeja ”paremmista piireistä”
Vähä-Peuran Marian kummit olivat talollisia tai heidän lapsiaan. Talollisen lapsilla oli harvemmin kummeina torppareita, elleivät he sitten olleet lähisukua isäntäväelle. Torppareilla taas oli tapana pyytää kummeiksi talon isäntäväkeä. Salon kartanon alaisen Antinniemen torpparin Ernest Petterinpojan vuonna 1757 syntyneen Kaisa-tyttären kummeina olivat kartanosta herra Ernst Johan Laurentz ja madame Brita Dubbe, Johan Laurentz, Carl Laurentz ja neito (jungfru) Maria Laurentz. Lisäksi kummeiksi oli pyydetty nimismies Mårten Söderberg sekä torpanvaimo Valpuri Kaarlentytär ja Sofia Matintytär. Ernest Petterinpojalla oli kymmenkunta lasta, ja Ernst Laurentz oli myös toiseksi vanhimman Marian kummina.
Hieno nimi oli vänrikki Adolf Fredrik Collinin ja rouva Lovisa Rebecca Wasanderin vuonna 1795 syntyneellä tyttärellä, joka on kastettujen luettelossa Andriette Johanna Cornelja. Myöhemmin neito esiintyy rippikirjassa nimellä Henrika. Tulee mieleen, että tytöstä ehkä oli ajateltu Henriettaa, mutta muitakin Andrietteksi kastettuja tyttöjä näyttää kyllä seurakunnissa olleen. Collinin Andrietten kummeina olivat herra kornetti Adolph Fredrik Stjerner, kersantti Jakob Johan Lovin, kirkkoherran leskirouva Cornelja Claesson, rouva Gustava Fredrika Grundström, rouva Eva Stina Lovin syntyjään Laengman, rouva Johanna Finnera syntyjään Laengman, mademoisellet Johanna Wasander ja Lisa Stina Laurentz sekä jungfru Eva Lisa Dubbe.
Vanajan kappalaisen ja varakirkkoherran Carl Gustaf Sanmarkin lasten kummeina oli Vanajan ja Hämeenlinnan virkamiehiä ja säätyläisiä. Vanhimmalla, vuonna 1798 syntyneellä Carolina Gustavalla kummeja oli kolmetoista: asessori Johan Walheim, asessori Wasenius ja asessori G. N. Amilon, Gustaf Nordenswan, apteekkari Lorents Bjugg, maisteri Gabriel Palander, ylioppilas Lars Palander, rouva R. E. Palander, rouva asessorska Amilon, rouva asessorska Wasenius, rouva asessorska Ahlgren, demoiselle Eva Agatha Helsingberg, joka oli äidin sisar, sekä demoiselle Maria Silfström.
Agatha Sophialla kummeja oli vain kuusi: lääninmaanmittari Eric Lalin rouvineen, ruustinna Carolina Cygnaeus, mamselli Aejmelaeus Hämeenlinnasta, sihteeri H. J. Stefanius ja herra komministeri Christian Enqvist, joka oli Vanajan kirkkoherran apulainen. Veljet saivat tyytyä vielä vähempään kummimäärään. Carl Johanilla oli viisi kummia, säätyläisiä kaikki. Nils Hermanin kummeiksi oli pyydetty talollisia: rusthollari ja kirkkoväärti Matti Yrjönpoika Klemola puolisoineen sekä rusthollarit Kustaa Paavola ja Krister Keskilä puolisoineen sekä rusthollarintytär Maria Mikontytär Sakkila. Ehkä kirkkoherra Sanmark halusi näillä kummivalinnoilla hoitaa suhteita myös pitäjän talollisiin.
Benvikin ensimmäisiin oppilaisiin kuuluneen Gustava Wellingkin isä oli aatelista syntyperää. Gustava syntyi aviottomana ennen vanhempien vihkimistä, eikä kastemerkinnässä isää mainita lainkaan. Aatelisia ei Gustavan tai hänen sisarustensa kummien joukossa ole. Gustavan kummeina oli kaksi talollista: rusthollari Anders Andersson ja talollinen Henrik Eriksson. Naispuolisia kummeja olivat naapuritalon vanhaemäntä Maria Johanintytär sekä samanniminen piika. Gustava avioitui vuonna 1825 Johan Ekblomin kanssa. Mies oli naimisiin mentäessä räätäli, mutta ammatti vaihtui ajan myötä rengiksi ja kalastajaksi. Pariskunta sai kuusi lasta, joiden kummeina oli talollisia, torppareita, käsityöläisiä tai palvelusväkeä.
Gustavan neljänneksi vanhimman lapsen, Carl Oton, kummit tekevät poikkeuksen. Pojan syntyessä vuonna 1833 perhe asui Maskun Odensnäsin (Odensaaren) säteritilalla, jonka omisti vapaaherra Wilhelm Paul Carpelan. Johan Ekblomin ammatiksi on merkitty tallirenki, ja Gustava oli piikana, ehkä kuitenkin hieman tavallista piikaa hienommissa töissä. Myös Gustavan sisar Dorothea Wilhelmina asui Odensnäsissä, ja sisarusten aatelinen syntyperä (af adelig famille) oli hyvin tiedossa. Carl Oton kummiluettelo on vaikuttava: hovijahtimestari, herra paroni Carl Maximilian Carpelan, filosofian tohtori herra Frans Schauman, ylioppilas, jalosukuinen herra Hugo Schauman Kalelasta ja ylioppilas, herra Gustaf Holmström. Hännänhuippuna, mutta ehkä läheisimpänä perhetuttuna, oli kalastaja Anders Joh. Bång Odensnäsistä. Naispuolisia kummeja olivat varapastori Gustaf Granströmin puoliso Justina Willén, hyväsukuinen neiti Maria Fredrika Carpelan, neidit Sofia, Magdalena, Lovisa ja Carolina Carpelan sekä kalastaja Bångin vaimo Maria Johansdotter. Lapsen kastoi kotona Gustaf Granström. Kummeja Carl Otolla oli yhteensä kolmetoista.
