Lukupidot Lennolla

Kinkerit, kylänluvut, lukukinkerit, lukusijat tai lukuset olivat entisaikaan monelle kova paikka. Volter Kilven sanoin (Uusi Aura 30.10.1920, sivu 8):

Jouluajan iloja seurasi karvas ja ahdistava aika, sillä nyt läheni­vät ankarat lukuset ja ”katkis­mukset” oli haet­tava kät­köistään. Pitkät sun­nun­tai-aamu- ja ilta­päivät kuului lakeis­sa tuvissa joka nur­kassa vain hyri­se­vää luke­mi­sen nupi­naa, sillä anka­ria ja pelät­ty­jä olivat papit niin nuo­rille kuin van­hem­mil­le­kin. Mutta oli kinke­reillä haus­katkin puo­lensa. Varsi­nainen kin­keri­päivä oli kyllä ahdis­tuk­sen ja tus­kan päi­vä. Mutta seu­raa­vana päi­vänä oli juhla­päivä. Kun kerta oli pap­pien vuoksi han­kittu ta­loon kokit, teuras­tettu va­sik­ka ja por­sas, lei­vottu luke­mat­to­mat leipä­lajit, laitet­tu toistaan her­kul­li­semmat ”rää­tit”, niin seuraa­vaksi päiväksi järjes­tet­tiin muhkeat pidot.  

Blogimme vakiopiirtäjän tädin arkistossa on muutamia lukupito­kutsuja 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Vanhin kutsu on Ori­pään Tanski­lan Matti­lasta vuodelta 1896. Talon emäntä Amanda Maria Kallen­tytär oli synty­nyt Loimaalla vuonna 1869 ja isäntä Frans Fredrik Kallen­poika Mat­tila Ori­päässä 1860. Amanda ja Frans vihit­tiin vuonna 1888. Heillä oli lapset Frans Niko­lai, Lyy­dia Amanda, Lauri Johan­nes, Yrjö Retrikki ja Verner Henrik. 

Amanda ja Frans Mattila 1896.

Vuonna 1898 Oripäähän tuli kutsu Alastarolta Virttaan Keto-Heikkilästä. Kutsun lähettivät Ori­päässä syntynyt Fred­rika Johanna Jaakon­tytär Veräjän­korva (1839–1899) ja hänen toinen aviomiehensä, Simo Oskari Oskarin­poika (1849–1929), joka oli kotoisin Mart­ti­lan Mäen­päästä. Fredrikan ensim­mäinen mies, Keto-Heikkilän aikai­sempi isäntä Heikki Heikin­poika, oli kuollut vuonna 1866.

Fredrika ja Oskari Keto-Heikkilä 1898.

Huittisista Kalliokorven yksinäistilalta saapui kutsu helmikuussa 1903 pidet­täviin luku­sija­pitoi­hin. Kutsun lähet­tä­jät olivat synty­neet Alas­tarolla, Fred­rika Karo­liina Heikin­tytär vuonna 1857 ja Erland Eevert Kallen­poika1855. Heillä oli Oripäässä vuonna 1878 synty­nyt poika Kaarlo Evert ja Huitti­sissa vuonna 1887 syntynyt tytär Hilja Lempi Karo­liina. 

Karoliina ja Eevertti Kalliokorpi 1903.

Viimeinen kutsu on vuodelta 1910. Kutsun lähettäjä oli Samuel Lento Oripäästä. Samuel oli edellä maini­tun Fredrika Johanna Veräjän­korvan veli ja edellä mainitun piirtäjän isänisän äidin setä. Hän syntyi vuonna 1856 Ori­päässä ja muutti vuonna 1878 Pöy­tyälle. Samuel vihit­tiin vuonna 1878 Eli­sa­bet Fred­rika Helan­derin kanssa. Vuonna 1830 syntynyt Elisabet Fredrika oli ollut aikai­semmin naimi­sissa Tuomo Tuomon­poika Pih­lavan kanssa ja jää­nyt les­keksi vuonna 1869. Eli­sa­bet Fred­rika kuoli vuonna 1901, ja hänet haudat­tiin ensimmäisen miehensä ja samannimisen poikansa Tuomo Tuomon­pojan kanssa Pöytyän kirkko­maahan. Eli­sa­betin ja Samuelin avio­liitto oli lap­se­ton.

Samuel Lento 1910. Kartonkisessa kutsukortissa on komeat kohokehykset.

Samuel Lento kuoli lukupitoja seuraavana vuonna, heinäkuussa 1911. Turun Leh­des­sä oli 18. heinä­kuuta ilmoitus kuole­masta:

Viime perjantaina kuoli täällä maanviljelijä Samuel Lento Ori­päästä 54-vuotiaana, vaikean halvauksen jälkeen. Vainaja oli seudun van­kimpia maan­viljeli­jöitä, omis­taen välistä useam­piakin taloja, ja myös liike­mies hän oli. Lähinnä suree häntä veli.

Samuelia sureva veli oli vuonna 1847 syntynyt Kaarle Robert, jolla on Oripään 1880-luvun rippikirjasta alkaen sukunimenä Sulonen.

Kaarle Robert oli saanut marraskuussa 1877 naimalupakirjan Turkuun. Elokuussa 1890 Suomalai­sessa Wiralli­sessa Leh­des­sä oli kuitenkin seu­raava ilmoitus:

Pastorinvirastosta Orihpäässä annettu naimalupakirja Turkuun on hukkunut ja kuoletetaan täten. Moitetta mainettani ja naimistani vastaan ilmoitetta­koon, jos syy­tä on, lail­li­sen ajan kuluessa pasto­rin­­viralle Orih­­päässä.  – Orihpää, Elo­kuun 8 p. 1890.  Kaarl Robert Sulo­nen, talon­poika Orih­­pään Verä­jän­­kor­vasta.

Karl Robert Sulonen sai vuonna 1893 viiden vuoden passin ulkomaille. Mitä ilmeisimmin sama mies, Charles Robert Sulonen, sai Yhdys­valtojen kansa­­lai­suuden vuonna 1905. Asuinpaikka oli Cleve­­landissa Cuto­yogan piiri­­kunnassa Ohiossa. Hän asui Cleve­landissa myös vuoden 1910 väestön­laskennan mukaan ja oli tuolloin 63-vuotias naima­ton valssaamotyöläinen (Mill Hand, Roller Mills). 

Lähteitä:
Ancestry.com. 
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkit tekstissä.
Sirkka Leinon arkisto.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *