Kinkerit, kylänluvut, lukukinkerit, lukusijat tai lukuset olivat entisaikaan monelle kova paikka. Volter Kilven sanoin (Uusi Aura 30.10.1920, sivu 8):
Jouluajan iloja seurasi karvas ja ahdistava aika, sillä nyt lähenivät ankarat lukuset ja ”katkismukset” oli haettava kätköistään. Pitkät sunnuntai-aamu- ja iltapäivät kuului lakeissa tuvissa joka nurkassa vain hyrisevää lukemisen nupinaa, sillä ankaria ja pelättyjä olivat papit niin nuorille kuin vanhemmillekin. Mutta oli kinkereillä hauskatkin puolensa. Varsinainen kinkeripäivä oli kyllä ahdistuksen ja tuskan päivä. Mutta seuraavana päivänä oli juhlapäivä. Kun kerta oli pappien vuoksi hankittu taloon kokit, teurastettu vasikka ja porsas, leivottu lukemattomat leipälajit, laitettu toistaan herkullisemmat ”räätit”, niin seuraavaksi päiväksi järjestettiin muhkeat pidot.
Blogimme vakiopiirtäjän tädin arkistossa on muutamia lukupitokutsuja 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Vanhin kutsu on Oripään Tanskilan Mattilasta vuodelta 1896. Talon emäntä Amanda Maria Kallentytär oli syntynyt Loimaalla vuonna 1869 ja isäntä Frans Fredrik Kallenpoika Mattila Oripäässä 1860. Amanda ja Frans vihittiin vuonna 1888. Heillä oli lapset Frans Nikolai, Lyydia Amanda, Lauri Johannes, Yrjö Retrikki ja Verner Henrik.
 |
|
Amanda ja Frans Mattila 1896. |
Vuonna 1898 Oripäähän tuli kutsu Alastarolta Virttaan Keto-Heikkilästä. Kutsun lähettivät Oripäässä syntynyt Fredrika Johanna Jaakontytär Veräjänkorva (1839–1899) ja hänen toinen aviomiehensä, Simo Oskari Oskarinpoika (1849–1929), joka oli kotoisin Marttilan Mäenpäästä. Fredrikan ensimmäinen mies, Keto-Heikkilän aikaisempi isäntä Heikki Heikinpoika, oli kuollut vuonna 1866.
 |
|
Fredrika ja Oskari Keto-Heikkilä 1898. |
Huittisista Kalliokorven yksinäistilalta saapui kutsu helmikuussa 1903 pidettäviin lukusijapitoihin. Kutsun lähettäjät olivat syntyneet Alastarolla, Fredrika Karoliina Heikintytär vuonna 1857 ja Erland Eevert Kallenpoika1855. Heillä oli Oripäässä vuonna 1878 syntynyt poika Kaarlo Evert ja Huittisissa vuonna 1887 syntynyt tytär Hilja Lempi Karoliina.
 |
|
Karoliina ja Eevertti Kalliokorpi 1903. |
Viimeinen kutsu on vuodelta 1910. Kutsun lähettäjä oli Samuel Lento Oripäästä. Samuel oli edellä mainitun Fredrika Johanna Veräjänkorvan veli ja edellä mainitun piirtäjän isänisän äidin setä. Hän syntyi vuonna 1856 Oripäässä ja muutti vuonna 1878 Pöytyälle. Samuel vihittiin vuonna 1878 Elisabet Fredrika Helanderin kanssa. Vuonna 1830 syntynyt Elisabet Fredrika oli ollut aikaisemmin naimisissa Tuomo Tuomonpoika Pihlavan kanssa ja jäänyt leskeksi vuonna 1869. Elisabet Fredrika kuoli vuonna 1901, ja hänet haudattiin ensimmäisen miehensä ja samannimisen poikansa Tuomo Tuomonpojan kanssa Pöytyän kirkkomaahan. Elisabetin ja Samuelin avioliitto oli lapseton.
 |
|
Samuel Lento 1910. Kartonkisessa kutsukortissa on komeat kohokehykset. |
Samuel Lento kuoli lukupitoja seuraavana vuonna, heinäkuussa 1911. Turun Lehdessä oli 18. heinäkuuta ilmoitus kuolemasta:
Viime perjantaina kuoli täällä maanviljelijä Samuel Lento Oripäästä 54-vuotiaana, vaikean halvauksen jälkeen. Vainaja oli seudun vankimpia maanviljelijöitä, omistaen välistä useampiakin taloja, ja myös liikemies hän oli. Lähinnä suree häntä veli.
Samuelia sureva veli oli vuonna 1847 syntynyt Kaarle Robert, jolla on Oripään 1880-luvun rippikirjasta alkaen sukunimenä Sulonen.
Kaarle Robert oli saanut marraskuussa 1877 naimalupakirjan Turkuun. Elokuussa 1890 Suomalaisessa Wirallisessa Lehdessä oli kuitenkin seuraava ilmoitus:
Pastorinvirastosta Orihpäässä annettu naimalupakirja Turkuun on hukkunut ja kuoletetaan täten. Moitetta mainettani ja naimistani vastaan ilmoitettakoon, jos syytä on, laillisen ajan kuluessa pastorinviralle Orihpäässä. – Orihpää, Elokuun 8 p. 1890. Kaarl Robert Sulonen, talonpoika Orihpään Veräjänkorvasta.
Karl Robert Sulonen sai vuonna 1893 viiden vuoden passin ulkomaille. Mitä ilmeisimmin sama mies, Charles Robert Sulonen, sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden vuonna 1905. Asuinpaikka oli Clevelandissa Cutoyogan piirikunnassa Ohiossa. Hän asui Clevelandissa myös vuoden 1910 väestönlaskennan mukaan ja oli tuolloin 63-vuotias naimaton valssaamotyöläinen (Mill Hand, Roller Mills).
Lähteitä:
Ancestry.com.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkit tekstissä.
Sirkka Leinon arkisto.
