Joukko korpilahtelaismiehiä kokoontui keskiviikkona 21. helmikuuta 1838 Korpilahden kappelin kirkon luo ja lähti hevoskyydillä kohti Helsinkiä. Miehet olivat aakkosjärjestyksessä Joonas Ahola, Kalle Niklas Finni, Juho Peltola, Joonas Aleksanterinpoika Reivilä, Matti Reivilä, Aleksanteri Ristvehmas, Matti Salila ja Matti Sompajärvi. Matkaa tehtiin…
Benvikistä kolmen vuoden opiskelujen jälkeen opettajattareksi valmistunut Carolina Grönmark palasi Tampereelle marraskuussa 1821 ja muutti kotiin äitinsä, isäpuolensa ja veljensä luo. Useille paikkakunnille oli näihin aikoihin suunniteltu perustettavaksi kudontakouluja, ja Benvikissä valmistuneiden opettajattarien odotettiin auttavan niiden alkuun saattamisessa. Myös Tampereelle…
Impilahden ja Suistamon pitäjien sekä Kitelän kappelin käräjäkunnan vuoden 1833 syyskäräjät pidettiin lokakuussa. Pykälissä 345–347 käsiteltiin perunkirjoitukseen liittyviä asioita. Pykälässä 345 oikeuden puheenjohtaja totesi, ettei perunkirjoituksia ole pidetty käräjäkunnassa asianmukaisesti. Monet vainajien omaiset olivat lisäksi valittaneet, että jos jonkinlaiset epäpätevät…
Lopen kirkonarkistoja selatessa osui eteen sopimuksia turvattomien lasten hoidosta ja elatuksesta vuosilta 1850–1852. Ne koskivat lapsia, jotka oli sijoitettu kasvatusperheisiin valtion tähän tarkoitukseen 1849 myöntämillä varoilla. Avun kohteena olevista lapsista käytetään Lopen rippikirjoissa nimityksiä kronobarn ja fosterbarn. Käytän tässä kasvatti-nimitystä.…
Aron Peron syntyi Hollolassa ilmeisesti vuonna 1716. Tarkkaa syntymäaikaa ei ole tiedossa, sillä Hollolan kirkonarkistot ovat kokeneet kovia eikä syntymäaikaa ole näkynyt muissakaan lähteissä. Syntymävuosiarvio perustuu kuolintietoon: kun Peron kuoli ankaraan kuumeeseen Helsingissä 4. joulukuuta 1766, hänet kirjattiin 50-vuotiaaksi. Aronin vanhemmat…
Maria Laka valmistui opettajattareksi Benvikistä vuonna 1821 samaan aikaan kahden muun hattulalaisen neidon, Maria Johanintytär Grönroosin ja Helena Andersintytär Syrénin kanssa. Kaikki palasivat kotipitäjäänsä marraskuussa. Maria Lakasta oli kehittynyt etevä kutoja, ja hänet mainitaan koulussa parhaimpien oppilaiden joukossa. Ehkä senkin…
Kreivi Arseni Zakrevski oli Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1823–1831. Tehtyään vuosina 1824 ja 1825 useita tarkastusmatkoja Suomeen hän lähetti elokuussa 1825 palautetta matkareiteistä läänien maaherroille. Oulun lääninkansliaan Zakrevskin kirje saapui 19. syyskuuta 1825. Minulle laaditut matkareitit olivat vain otteita asessori Hornborgin…
Aloitteen kehruu- ja kudontakoulun perustamisesta Keuruulle teki 1822 turkulainen kauppias ja laivanvarustaja Abraham Kingelin (1788–1849). Kauppias Kingelin oli Keuruun kappalaisen Abraham Kingelinin (1755–1808) poika, joka oli 15-vuotiaana lähtenyt liikealalle, apulaiseksi Christian Birkstedtin kauppaliikkeeseen Turkuun. Keuruun koulun perustamisen aikaan Kingelinillä oli…
Toukokuussa 1822 Benvikiin tullut Helena Charlotta (Lotta) Benich kutoi lokakuussa 1823 pidettyyn tarkastukseen mennessä 50½ kyynärää kuuden korttelin levyistä kolmannen luokan kangasta, joka oli kankaista hienointa. Useimmat muut oppilaat olivat kutoneet vähemmän tai eivät olleet kutoneet yhtä hienoa kangasta. Esimerkiksi Lotan sisar…
Lopen pappilalla oli 1800-luvulla vähimmillään kaksi torppaa. Vuosisadan loppua kohti niitä perustettiin lisää, ja kun laki seurakuntien virkataloihin kuuluvien torppien lunastamisesta tuli voimaan 1921, torppia oli yhdeksän. Torppien haltijat vaihtuivat useasti. Esimerkiksi Juho Juhonpoika (1809–1867), joka vanhempineen muutti Lopelle pikkupoikana, ehti…
