Suolaa, suolaa

Seurakuntiin saapuneiden kuulutusten ja ilmoitusten joukossa on monenlaista kiinnostavaa lappua ja lippua. Poimin tällä kertaa Liperin seurakunnasta muutamia suolakauppaa koskevia ilmoituksia vuosilta 1824–1834. 

1824

Ajallisesti ensimmäinen kuulutus oli kirjoitettu Viipurissa 10./22. joulukuuta 1824. Kauppias Petter Tšusoff ilmoitti myyvänsä Viipurissa suolaa seuraavasti:

• Liverpoolin valkoista hienoa suolaa hintaan 12 seteliruplaa tynnyriltä
• St Ybesin valkoista karkeaa suolaa 11,40 seteliruplalla tynnyriltä
• Terravecchian punaista karkeaa suolaa 13 seteliruplalla tynnyriltä.

1825

Seuraava kuulutus tuli Heinävedeltä helmikuussa 1825. Sahankirjuri Martti Sihvonen ilmoitti, että Kytö­ojan sahalta sai ostaa suolaa. Tyn­nyri suolaa maksoi 16 seteli­ruplaa tai yhden tynnyrin viisi kappaa rukiita.

Sahankirjuri Martti Sihvonen oli syntynyt Jaakkimassa joulukuussa 1795. Hän asui kuulu­tuksen aikoihin Heinä­vedellä vai­monsa Liisa Juvosen ja kahden poikansa, Martin ja Juhon, kanssa. 1820-luvun lopulla hän muutti perhei­neen Heinä­vedeltä Kiteelle ja sieltä edelleen Leppä­virralle. Martti meni Leppä­virralla Sorsa­kosken sahan kirjuriksi. Vuonna 1845 sahan patruunan vaimo Liisa Juvonen kuoli, ja Martti meni seuraavan vuoden tammi­kuussa naimisiin nimis­miehen tyt­tären, Sofia Vilhelmina Rosbergin kanssa. Sofia kuoli jo samana vuonna. Martti muutti vuonna 1856 Rauta­lammille ja kuoli siellä elokuussa 1862.

1831

Vuokalan sahan buukhollari Jakob Sofonoff lähetti 10. joulukuuta 1831 seuraavan­laisen kuulu­tuksen:

Kulojtus

Tämän Kauta tiedäde Annetan etta Wuokalan Brukissa vaehetan Juvjllä liverpolin Hieno ja Walgiada Suola 28 Kappa Rujsta otetan Suola Kulista ja 12 naula Suolaa annetan rujs Kapasta Rahassa Kuli maksa 12 rubla ja puuda 1 rub: 80 kop: paberissa. 

Niinisäkistä nimensä saanut kuli ja puuta ovat venä­läisiä mitta­yksiköitä. Jos kuli eli matto on yhdeksän puu­taa ja puuta on 40 venäjän naulaa, saha myönsi suolan ostajalle paljous­alennusta.

Vuokalan saha sijaitsi tuohon aikaan Kerimäkeen kuuluneen Savonrannan keskustassa.

1833

Jakob Sofonoff lähetti kuulutuksen myös vuonna 1833. Tällä kertaa myynnissä oli kahden­laista suolaa, ja hinnat olivat hieman muuttuneet. 

Tämän kauta tiedä annetan Etta Wugalan Brucissa On kahtalaista Suola Nimjttain Tarra­vehja Elikkä karkjata punajsta.Ja Ljver­polin Hieno Ja Walkjada. Ensimaista Wadjtan /32./ kappa ja Wijmi­sesta /30/ kappa Rugijda Kulin Eista.Rahassa Maxatie Jarjatt Suolalt 13 Rubla ja hienolt Suolalt 12 Rubla Banco Rahassa.

Vuoden 1833 kuulutuksessa mainittu Tarravehjan suola on samaa kuin vuoden 1824 Terra­vecchian suola, siis Torre­viejan suolaa Espan­jasta.

Lähteitä:
KA Jns Liperin srk, II Ef:5 Saapuneet kuulutukset ja ilmoitukset 1824–1834.