Merimiesten Instructioni

Oulun maistraatin arkistosta löytyi yllättäen muutama merimiehiin liittyvä suomenkielinen käsin­kirjoitettu teksti 1700-luvulta. Valitsin niistä esiteltäväksi Merimiesten Instructionin.

Tekstiin ei ole merkitty päiväystä, mutta se on mitä ilmeisimmin kirjoitettu Kustaa III:n hallitus­kauden (1771–1792) jälkeen. Samassa arkistokotelossa on nimittäin myös käsin­kirjoitettu Meri­miesten wala, johon on tehty myöhemmin korjaus­merkintöjä. Alkuperäisessä valassa lukee Minun Kaikkein Armollisimmalle Kuningalleni Gustavuxelle 3^nelle, ja sen päälle on korjattu Adolphille.

KA Oulu, Oulun maistraatin I arkisto.

Merimiesten Instructionin teksti on pyritty kirjoittamaan seuraavassa mahdolli­simman samalla tavalla kuin alkuperäinen. Yksi kirjoittajan erikoisuus on merkitä ä-kirjain välillä kreikan α-kirjaimella. ”Alfamaisuus” näkyy vielä selvemmin edellä mainitussa Merimiesten walassa. Muutamia tekstin ominaispiirteitä on kuitenkin jätetty merkitsemättä: peruslinjan yläpuolelle kirjoitettuihin merkkeihin kuuluva alleviivaus on jätetty pois, samoin siellä täällä näkyvä kirjaimen yläpuolelle vedetty vaakaviiva, joka tarkoittaa kirjaimen kahdennusta.

Tjettäväxi tehdän Laivan Besättningille, että he mainitun Reglementin 5: art. 2 § woimalla, nijn Rauhan= Kuin Sodan= aikana, ovat vapaat Kaikesta Wärwäyxestä ja prässningistä Sodanpalweluxeen, Kuin myös Kaikista Ulosteoista, ja paitzi sitä, seurannoxi mainitun Art: 4: §^sta, nautittevat heidän wapaan förninginsa seuravaisella muotoa, nimittäin: nijldä, jotka purjehtivat Itämeresä, ja johonguun Ruotzin haminoihin eli stapulikaupungeihin tulevat, pitαα yhden Skipparin saamaan 1 RD^rin ja 16 Skill. Yhden Styrmannin 28 Skill. ja jokainen muu Besättningistä ja myös Pojsta, erittäin Kukin 21 Skill.   Ne jotka Pohiamerestä, ja nijstä Canaalisa olevista paikoista, Hollandista, Änglandista, frankrikista, Portugallista ja Spaniasta tulevat, pitää nautitteman, yxi Skippari 7 RD^ria 9 skill. Yxi Styrmanni 3 RD^ria 28 skill: ja ne muut Bestättningista 2 RD^ria 42 skill; mutta ne Kuin tulevat Suolameresta ja Levantista yxi Skippari 9 RD^ria, yxi Styrmanni 4 RD^ria 24 skil. ja ne muut laivan wäestä jokainen 3 RD^ria 28 skil., joka förningi, Tullin clareramisen ohesa, hyväxi tehdän Skipparille nijden Kaluin pααlle, Kuin hän itzellens pyhittää, täyteen Summaan Skipparille ja Besättningille. Jos myös joku Besättningistä palveluxens aikana tulis Vahingoitetuxi terveydens eli jäsendens puolesta, eli myös, Vanhuden eli Kivuloisuden tähden, ei jaxais pitemmäldä palvelusta tehdä merellä, tulee se koko elämänsä vielä jälillä olevaisna aikana, nautitteman Merimiesten huonesta jokavuotisen Underhållinsa.

Tätä vastaan on Besättningin Velvollisuus oleva, että, alammaisexi jälkenelämisexi Meri Laista ja Korkeimmasti mainitun Reglementin 3 art. hänen Skippariansa, eli sitä, joka hänen siahansa comenderamaan tulis, Kuin myös hänen officereitansa, jokaista järjestyxesänsä totella, heidän Käskyjäns ja Ordeleitans Kaikesa Sijnä, Kuin Koskee laivaan ja Kaluhun, mielelläns ja Kuuliaisudesa toimittaa, ilman vähindäkän wastahakoisuutta, olkoon se maalla eli merellä ja Sijnä pααllepitαα nijn Kauvan, Kuin tämä Reisu pααlleseisoo: Nijn myös auttamaan, että laiva tulis lastatuxi, stuvatuxi ja tyhjetyxi, Kuin myös Kölhaalaamaan ja Skrapamaan sitä, sekä sisäldä että ulkoa Skipparin Käskyn jälkeen, Kalun lastauspaateilla, laivan paateilla eli muilla hahdeilla, yhdestä eli toisesta maasta, ja sisälle eli ulos laivasta kuljettamaan ja varjelemaan Wihollisen pααllekarkamisen alla ryöwäreiltä eli vihollisilta pojespoistaa wahingota ja suojella laivaa, wäkiä ja Kalua, jos rangaistus muutoin wälltettämän pitαα, nijn Kuin Merilaki ja Meriartickelit sen mααrävät.     

Ei pidä heidän myöskän, wastoin Skipparin mieluhuista tahtoa, enämmin rahoja häneldä ulkomailla prässätä eli anoa, kuin 5 art. 3 § sisälläns kαsittα, waan on heillä saadavana, mitä hyyrystä eli palkasta puuttuu, Kotia tultuansa. Ei ole heillä myös waltaa Skipparin tahtoa vastan mennä pois laivasta, ennenkuin tämä mainittu reisu pααtetty on. ja jos joku Besättningistä, pααlleseisovan reisun alla Ulkomailla Kieldαα itzens laviammalda pysyvän palveluxesans, Senkautta estää Skipparin frahdinotosta ja pααttαmisestα ulkomaiden välillä, ja nijn ennen aikaa ja vastoin Reddarein tahtoa ja hyödytystä pakottaa Skipparin Kotia lähtemän; nijn pitα senkaltaisen, ej ainostans missaman jälillä olewaisen hyyrynsä ja Kuurahansa, mutta myös kotia tultuans olla edesvastauxen alanen, palkita vahingon ja rangaistaman Raippavittoilla eli vedellα ja leivαllα, asianhaarain jälken.  Jos myös joku rohkenis karkamaan laivasta ulkomailla, eli myös Skipparin kieldoa vastan ottaa palvelusta Wierahitten Valdain tykönä, ja Kokonans poissapysyy, nijn Se pidetän Walansarickoneena Kuningallista Majesteita ja Ruotzin Kruunua kohtaan, ja on menettänyt kaicki alammaisten oikeudet ja vapaudet Ruotzin Valdakunnasa ja sen alla olevaisisa Herravalloisa, nijn että Kaicki mitä senkaldainen Karkulainen täsä Valdakunnasa Sais perintiexi, on, 3 art. 4§ voimalla langennut Coopv. Merimiesten huoneseen, ilman että joku Karkulaisen perillisistä eli sukulaisista taita sijtä pααllepuhetta tehdα. Ei ole myös Coopv. Merimiehillα, Ylimmäisillα eli alahaisimmilla, valdaa eli vapautta, taicka Kotona maasa, eli Ulkomailla muutta nimejänsä. Joka tαtα rickoo, on langennut 20: dalrin hopia rahan Sackoon Coopv. Merimiehille; mutta jos vahingo tästä tulee, pitαα sen, ilman mααrαttyα Sackoa, rangaistamaan petoxen tähden Yhteisen lain jälkeen, ja palkita vahingon. Ollen jokaizen velvollisuus, olla tytyväinen sillä rualla ja juotavalla, Kuin laivanpuurisa on tavallinen ja Skippari toimittaa taitaa, Kuitengin pitαα mainitun laivan ruan olla hyvän ja Kelvollisen; Sen Sivusa pitαα jokaitzen, jolla ei laillista estettα ole, Jumalan palvelusta pidettäisα aamulla ja illalla, oikiella ajalla jumalisella hartaudella, itzens sisällelöydyttα, ja Kaiken tämän jälkenelämisexi eteensä asetta, Sen rangaistuxen haastolla, Kuin Kuningallinen Meri Laki sααtα.

Tämän ohesa waroitetaan Skippari, että Kuningal. Reglementin 4: Art: woimasta, kaikella welwollisella tarckaudella, huomella, wireydellä, uskollisudella ja rehellisydellä, suojella ja hålhoa sitä hänelle käsijn uskottua Laiwaa, Väkjä ja Kalua, nijn myös jälkeen elαα ja täyttä kaickja sitä Kuin hänelle hänen Reddarildansa Kohtuullisesti taita tulla Käsketyxi, nijn että ej laimijnlyömisyden, huolimattomuden ja takasin jättämisen kautta hänen wellwollisudestansa, joku wahingo, taicka yhdellä eli toisella tapaa mahda tulla eli tapahtua, sen edeswastauxen, Sakon ja Rangaistuxen haastolla, Kuin Laki senkallaisisa Asjan haaroisa säαtαα.    Erinomattain tygötulee Skepparin, että ej ainoastaans asettaa itsellens Alimmaisexi jälkenelämisexi, sen, mitä Meri=Laki, ja ne muut Ruotsin Waldakunnan Purjehtimista eli meri Reisua lijkuttawaiset, ulostulleet Kuningallisen Maij^tin Armolliset Säännöt ja Förordningit, ynnä Korkiasti Mainittu Reglementti, etehen kirjoittawat, ja nijn muodon hywällä esimerkillä edellä käydä heidan alla olewaisjansa, waan myös, Kaikella mahdollisella ja Sowelialla tawalla Laiwa=Wäkjä ja Besättningiänsä tygöpitä ja welwottaa itze kutakin kohdaltansa, Kuulemaan, tåtellmaan, jälkeen elämään ja täyttämään Kaickja sitä, kuin Korkiasti mainittu Laki, Sααndöt, Förordningit ja Reglementi waatipi:   Ollen ilman sitä Skepparin welwollisuus, että, jos hän teke usjaman kuin yhden reisun Ulkomaalle, hän silloin kullakin Ulko platsilla, josa Lossningi tapahtupi ja Fracti ansattu on, Reglementin 5: Art: jälkeen, ulsomaxamaa hänen Laiwa Wärllens ja Besättningille yhden Cuu Kauden Hyryn, nijn myös jokaitsesa Senkalldaisesa paikasa ja Ulkoplatsilla, Ruotsin Ministerin, Agentin, Consulin, Commissariuxen, eli myös, jos ej senkallaisia Personja olis ja löydyis, Redderin Correspondentin eli Commissionärin läsnä ollesa, Laiwawäen kansa welwollisesti liqwiderapi ja selityxen teke sen ylitse, mitä itze kukin sihen asti on, sekä totudesa ansainnut että myös jo hywäxens nautinut, ja mitä hänellä taita sijtä betingatusta hyyrystä wjelä olla Behållningia eli Satawata, jonga Liqwidationin, welvollisesti alle Kirjoitettuna, ja Ministerildä, Agendiltä, Consulilda, Commissariuxelda, Correspondentilta eli Commissionärildä werifecerattuna eli wahwistettuna, Skipparin kohta, ja ennen Kuin hän Paikasta eli Platsista ois matkutstapi, hänen Pää=Reddarillensa pitä lähättämααn, ja ilman sitä jättämään itse Kullengin Besättningistä yhden Kirjallisen bewisin ja waakuutus=Sedelin hänen Satawansa pααlle.

Samalla muotoa on se Skepparin wellwollisuus 2: §: jälkeen Kuningal. Maij^tin Armollisesa Förordningisa sijtä 18: p: Helme Cuusa 1768:, että kansansa takaisin Kotja tuoda Kaiken sen Ruotsalaisen Laiwa=Wäen, kuin hän ulos wjepi, 100^dan Dalerin Hopiarahan Sakon ja Rangaistuxen haastolla, itse kungin edestä, joka pois jäpi, jos waan ej Skeppari taida bewisata ja toteen näyttää, että Se Sama on Karannut ja Luwattomasti Laiwasta poijes lähtenyt, josa tapauxesa Skipparin tygötulepi, jos hän sen Kaldaisesa paikasa on, josa joku Ruotsin Ministeri, Agentti, Consuli eli Commissarius on Förordnattu, mutta jos ej nijtä löydyis, Silloin Redderijn elikkä Befrachtarin Correspondentin eli Commissionärin tykönä Sen Karannehen takasin saamisesta apua etsiä; Ollen se Skepparin wellwollisuus, mainitun Sakon haastolla, että nijn pian kuin hän johonguun Sen Kaltaiseen paickaan eli platsille tulepi, itsensä Kaiken hänen Väkensä kanssa, edellä mainituiden Ministerein, Agenttein, Consulein eli Commissariuksen luona, eli jos ej nijtä löydy, Redderijn eli Befractarin Correspondenttein eli Commissionαrein tyköna sisälle löydyttämααn, ja tämän Förteckningin Besättningin eli Laiwa=Wäkensä ylitze ylösnäyttämään, ja Samalla muota jällensä ennen pojes purjehtimisstansa sieldä, andaamaan Väkensä ylitze katsottaa ja Förteckningin pälle ylöspanna ja todistettaa, sekä sen ylösnäyttämisestä, että myös mitä muuta Laiwa Wäen laadusta on merkittäwät.

Nijn on se myös Skepparin welwollisuus, että kohta hänen takasin= eli Kotia tulonsa jälkeen tänne, ja ennen Kuin Lossningi tapahtupi, 100^dan Dalerin Hopia rahan Sakon ja Rangaistuxen haastolla, Yhteisesti Laiwa Wäkensä kansa itsens jälleens Magistratin luona sisälle löydyttämααn, ja, jos yxi eli usjambi Wäestä poisa olis, silloin tehdä selwityxen ja tilin, mihingä Se sama eli net owat joutuneet, ja jos joku taicka Ulkomaalla luwattomasti, elickä muulla tapaa olis Laiwasta mennyt, täydellisillä ja perusteltuilla bewiseillä näyttämään, nijnhywin hänen wiattomuden Samahan Karkauxeen ja ois menohon, kuin myös, että hän sen ois Karannehen jälleen saamisesta on huolda pitänyt ja tehnyt kaicki mitä hänen welwollisudensa Sijnä on waatinut.     Nijn tygötule myös Skepparin sittemmin Magistratin tykönä, Laiwa wäkensä Oman, taicka Suusanaisen eli Kirjallisen mytäandamisen ja todistamisen Kautta, bewisata, että itze kukin Laiwa=Wäestä eli Besättningistä on hänen oikjan förninginsä eli Hyryn totisesti ja täydellisesti saanut ja hywäxensä nautinnut.

Lopullisesti, pitä myös Skipparin nijn handterata Wäkensä Mattkalla, kuin hän senedestä takaisin tullesansa, luulepi taitawansa edeswastauxesa seisoa, ja Kaikesa muusa asettamaan itsellensä Kaikisa osisa Kuningallisen Meri Lain Wuodesta 1667, ja usein edellä mainitun Meri=Reglementin Alammaisexi jälkeen elämisexi. Wuonna ja päiwänä, kuin ennen Kirjoitettu on       

Magistratin puolesta 

Lähteitä: KA Oulu Oulun maistraatin I arkisto, Laivojen kauppakirjat sekä huutokauppapöytäkirjat ja muut pöytäkirjat.