Helena Syrén, puutarhurin vaimo

Benvikin pellavanjalostusopistosta valmistumisen jälkeen Helena Syrén, oppilas numero 13, on merkitty joulukuussa 1821 Hattulan Rahkoilaan samalle rippikirjan sivulle yhteisellä kyydillä kotiseudulle palanneen Maria Lakan kanssa. Myös Helenan vanhemmat, isä Antti (Anders) Eerikinpoika ja äiti Maria Matintytär, asuivat Rahkoilassa. Helenan kaksi sisarta olivat muuttaneet muualle, toinen Poriin ja toinen Hämeenlinnaan.

Huhtikuussa 1822 Helena Syrén sai työpaikan Tenholasta. Kyseessä ei ollut opettajattaren toimi, sillä hänen tittelinsä senaatin esittelijä­sihteeri de la Chapellen omistamassa Lindön kartanossa oli kutoja. Helena viipyi Tenholassa vähän yli kaksi vuotta. Lindö Gårdista on tullut Talousseuralle “Benvikissä oppinsa saaneen” kangasnäyte jo 1822, ja todennäköisesti kyseessä on Helena Syrénin työ. Tammi­kuussa 1823 Helenalle luovutettiin Turussa rukki ja 3. luokan kaide, jota käytettiin hienoimpien kankaiden kudonnassa.

Vuonna 1825 Helena kuittasi 51 1/2 kyynärän pituisesta kolmannen luokan kankaasta 20 riikintaalarin 60 killingin palkinnon. Syyskuussa 1826 katsastettiin pitäjänkokouksessa 51 ja 41 kyynärän kankaat. Niistä tullut palkinto kuitattiin Turussa kesäkuussa 1827, jolloin Helena Syrén oli jo muuttanut Tenholasta.

Näyte syyskuussa 1826 pitäjänkokouksessa tutkituista kudonnaisista lähetettiin Talousseuralle kirkkoherran sijaisena toimineen Nils Elersin todistuksen kera. Kuva: KA Sta, Gs: 19.

Muuttokirja oli annettu Ulvilaan, mutta Helena tuli marraskuussa 1826 Hattulaan. Muuttokirjassa hänen sanotaan asuvan “edesmenneen Anders Anderssonin lesken” luona Rahkoilassa. Helenan isä Antti Eerikinpoika oli kuollut lokakuussa, joten Helena luultavasti muutti äitinsä luo, ja muuttokirjassa on isällä väärä patronyymi.

Hattulassa Helena vietti vain muutaman kuukauden ja muutti sitten Ulvilaan vuoden 1827 maaliskuussa. Hänen tittelinään oli edelleen kutoja ja hän asui Gammelbyn Heikkilässä. Vielä saman vuoden marraskuussa Helena lähti Nauvon Prostvikiin, jonka omistajia olivat af Schultenit.

Vuonna 1827 oli Tenholasta Prostvikiin muuttanut myös puutarhuri Fredrik Holmström, s. 1.4.1792. Vuoden 1828 henkikirjassa hän on Prostvikin Söderbyn puutarhurimestari. Helena ja Fredrik vihittiin 21.12.1828. Pariskunta oli nähtävästi tutustunut toisiinsa jo Helenan Tenholassa ollessa, sillä myös Fredrik Holmström oli silloin ollut palveluksessa Lindö Gårdissa.

Naimisiin menon jälkeen Helena muuttui asiakirjoissa “vaimoksi”, eikä hänen ammatistaan näy tietoja. Talousseuran palkinnoistakaan ei ole löytynyt mainintoja. Perhe alkoi kasvaa, ja asuinpaikka vaihtui muutaman vuoden välein. Puolison työpaikat olivat suurissa kartanoissa, joissa oli puutarhoja, mutta joissa kutojallekin saattoi olla työtä tarjolla. Nauvon jälkeen seuraava asuinpaikka oli Porissa 1829–1831. Fredrik Holmström oli puutarhamestarina, mutta työnantajasta ei ole tietoa. Porista muutettiin Maarian Iso-Heikkilään, jota isännöi maaherra Eric Wallenius (aateloituna Wallenskiöld). Vuoden 1833 marraskuusta lähtien perhe asui Kaarinan Yli-Lemussa, jonka omisti hovioikeuden ylimääräinen notaari Pehr Frenckell, ja sitten Maskussa hovioikeusneuvos Florus Tollin omistamassa Kankaisten kartanossa vuodet 1836–1843. Maskusta Holmströmit muuttivat Turkuun.

Vuodesta 1843 lähtien perhe on rippikirjoissa ja henkikirjoissa merkitty Turkuun. Asuinpaikka oli ensin entisen Luostarikorttelin talossa 145. Vuodesta 1848 Holmströmit asuivat merikapteeni Fredrik Mobergin omistamassa talossa 7. kaupunginosan viidennessä korttelissa. Silloin Fredrik Holmströmille on annettu matkustustodistus Nauvoon. Ilmeisesti molemmat puolisot ainakin ajoittain työsken­telivät ja asuivatkin Nauvossa, sillä Nauvossa he kuolivat ja sinne heidät on haudattu. Helena Syrén oli 68-vuotias kuollessaan vuonna 1869, puoliso Fredrik kuoli 81-vuotiaana vuonna 1873.

Helenan lapset

Helenalla oli puolisonsa kanssa seitsemän lasta, neljä poikaa ja kolme tytärtä:

  1. Johan Reinhold syntyi 27.5.1829 Nauvossa. Hän oli ammatiltaan nikkarinkisälli. Puoliso Kristiina Andersintyttären kanssa syntyi neljä poikaa: Hugo Reinhold, s. 6.7.1867, Johan Viktor, s. 11.6.1870, August Rikhard, s. 15.2.1873, ja Emil Aleksander, s. 19.2.1876, k. 31.7.1878. Perhe asui Turussa. Johan Reinhold Holmström kuoli 14.2.1893.
  2. Fredrik Rikhard syntyi 16.11.1830 Porissa ja kuoli 20.6.1832 Maariassa.
  3. Edla Seraphia syntyi 30.8.1835 Kaarinassa. Mennessään vuonna 1877 naimisiin kirjanpitäjä Aleksander Valdosen kanssa Edla palveli piikana Nauvon Prostvikissa. Mies oli leski, jolla oli useita lapsia edellisestä avioliitosta. Edlan kanssa syntyi Elise Serafina 13.7.1877. Tytär kuoli 12.12.1884. Edlan ja Aleksander Valdosen avioliitto päättyi eroon.
  4. Edvard syntyi 18.3.1837 ja kuoli 25.7.1837 Maskussa.
  5. Viktori(n)a Sofia syntyi 6.5.1838 Maskussa. Hän avioitui meri­mies Isak Herman Söderholmin kanssa vuonna 1865. Puolison ammatiksi mainitaan myöhemmin perämies. Lapsia oli ainakin neljä, joista vanhin oli Hugo Emil, s. 28.6.1866.
  6. Matilda Vilhelmiina syntyi 17.5.1840 Maskussa ja kuoli 8.2.1859 Nauvossa.
  7. Carl Fredrik syntyi 8.10.1842 Maskussa. Hän ryhtyi meri­mie­heksi ja muutti Paraisille vuonna 1866.

Lähteitä:

KA VSV 66 O.D. 1824. Talousseuran kertomus vuodelta 1822.

KA Sta Gs: 12, Gs: 16, Gs: 19.

FHS ÅAB, FI 70.

KA Hml Hattulan srk:n arkisto, Seurakunnista saapuneet muuttokirjat 1826–1829.

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Åbo Underrättelser 5.12.1884, nro 332, s. 1; Finlands Allmänna Tidning 6.2.1893 nro 30.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *