Benvikin neito numero 5, Eva Gustava Bultare, valmisti vuosina 1818–1821 Benvikissä yhteensä 85¼ kyynärää eli jotakuinkin 50 metriä kangasta. Suurin osa, 59¼ kyynärää, oli ensimmäisen luokan kangasta.
Eva Gustava palasi Benvikistä Fagervikiin, kävi siellä ehtoollisella maalis- ja syyskuussa 1822 ja muutti vielä samana vuonna Espooseen. Hän kävi ehtoollisella Espoossa 7. syyskuuta 1823 ja palasi joulukuussa Fagervikiin.
Vuonna 1824 Talousseura sai tiedon, että Eva Gustava Bultare oli halukas perustamaan Fagervikin ruukille koulun, jossa oli määrä opettaa pellavanviljelyä norlantilaiseen tapaan. Saman vuoden syyskuussa J. Heurlin Talousseurasta lähetti inspehtori Carl Henrik Lindmarkille Fagervikiin kirjeen ja sen mukana kaksisataa ruplaa pankkoassignaatteina sekä ohjeet rahojen käytöstä. Lindmarkin oli määrä luovuttaa rahat Eva Gustava Bultarelle ja valvoa sen jälkeen, että Bultare toimii sitoumuksensa mukaisesti. Ilmeisesti Fagervikiin ei kuitenkaan tullut koulua, eikä ole tiedossa, mitä hankkeelle tapahtui.
Huhtikuun 4. päivänä 1827 Eva Gustava sai Fagervikin ruukinsaarnaaja Jonas Fredrik Bergiltä muuttokirjan Helsinkiin. Hän asui kuitenkin ennen Helsinkiin muuttamista Espoossa, Leppävaaran kartanon piikana. Ehtoollismerkintöjä ei ole, mutta Eva Gustavalle syntyi Leppävaarassa 27. huhtikuuta 1828 avioton poikalapsi, joka sai kasteessa 29. huhtikuuta nimen Anders Fredrik Ferdinand. Kummit olivat muonatorppari Johan Grönroos, kaakelintekijän vaimo Anna Christina Sundström ja renki Anders Sarf Leppävaaran Mäkkylästä sekä piika Ulrika Östermark Konalasta. Pojan kastoi Helsingissä E. A. Crohns.
Heinäkuun 2. päivänä 1834 Eva Gustava sai toisen aviottoman lapsen. Helsingissä syntyneen pojan nimeksi tuli Victor Wilhelm. Kummit olivat muurari Alex Holmberg ja hänen vaimonsa Eva, palvelija H. J. Fagerstedt ja neito Anna Löf. Victor kuoli seuraavan vuoden heinäkuussa; kuolinsyytä ei ole mainittu.
Helsingistä Eva Gustava palasi vuonna 1837 Fagervikiin ja otti vielä samana vuonna 31. lokakuuta muuttokirjan Inkooseen. Muuttoluettelossa ja Fagervikin rippikirjassa on mainittu myös vuonna 1834 syntynyt poika Victor Wilhelm, joka oli kuitenkin jo kuollut. Rippikirjan huomautussarakkeessa onkin merkintä äidin ilmoituksesta, että poika on kuollut Helsingissä.
Inkoon rippikirjassa 1838–1844 Eva Gustava on samalla sivulla esikoispoikansa Anders Fredrik Ferdinandin kanssa. Pojan kohdalla on merkintä: muuttanut Espoosta 27.2.1839. Marraskuussa 1839 Eva Gustava ja Anders Fredrik Ferdinand ottivat muuttokirjan Karjaalle. Muuttokirjassa todetaan, että Eva Gustava on vihitty 1. syyskuuta 1839 Karjaalla asuvan renki Johan Gabriel Blomin kanssa. Perhe asui Karjaalla Sannäsissä ja Finnbyssä.
Toukokuun 30. päivänä 1842 Eva Gustava ja Johan Gabriel saivat pojan, jolle annettiin kasteessa nimi Johan Reinhold. Myöhemmin samana vuonna muonatorppari Blomin perhe muutti Snappertunaan. Asuinpaikkoja olivat Antby, Konungsböle ja Finnäs.
Eva Gustava kuoli Snappertunan Finnäsissä 24. helmikuuta 1851. Kuolinsyy oli vaikea keuhkotauti (lungsot i svåraste grad). Perunkirjoitus pidettiin lesken pyynnöstä jo kaksi päivää myöhemmin. Perukirjassa mainitaan perillisinä vain leski ja heidän yhteinen poikansa Johan Reinhold.
Varojen arvo oli yhteensä 18 hopearuplaa 37 kopeekkaa. Eva Gustavalta oli jäänyt esimerkiksi kaksi hopeista sormustinta (arvo 15 kopeekkaa), kuparinen kahvipannu (50 kopeekkaa), kaksi pöytää ja neljä tuolia (30 kopeekkaa), seinäkello ja käsimylly (30 kopeekkaa), kuusi posliinilautasta ja neljä kahvikuppia (25 kopeekkaa), kaksi Uutta Testamenttia ja kaksi virsikirjaa (yksi rupla) sekä 15 muuta kirjaa (15 kopeekkaa). Vaatteita Eva Gustavalla oli ollut melkoisesti: yksi naisten turkki ja aamutakki (1,50 ruplaa), kuusi karttuunileninkiä (kaksi ruplaa), neljä puuvillaleninkiä, kaksi puolivillaista leninkiä ja yksi villatakki, seitsemän puuvillaista liinaa, kaksi tykkimyssyä ja yksi esiliina, kaksi paria villasukkia ja yksi pari kenkiä. Makuuvaatteet-otsikon alla perukirjassa mainitaan ensin kaksi vanhaa lampaannahkavällyä ja kolme täkkiä (20 kopeekkaa). Sen jälkeen on merkillinen kohta:
2 patjaa, 2 pitkää tyynyä ja 2 lyhyttä tyynyä ruokotäytteellä (med Rötofs fyllning) sekä yksi täkki, yksi lakana, yksi pyyheliina samaten kuin sänky, joiden arvoksi laskettiin yhteensä yksi rupla viisikymmentä kopeekkaa.
 |
| Osa Eva Gustava Bultaren jälkeen laaditusta perukirjasta. Lähde: Karjaan seurakunnan arkisto, perukirjat 1840–1865, numero 67. |
Edellä mainitut tavarat oli ilmeisesti ajateltu lesken etuosaksi (fördel), mutta perukirjan sanamuoto ei paljasta sitä suoraan. Sanasanaisesti suomennettuna luetelluista tavaroista ”tulee lesken aviovuode” (blifver Enklingens gifto Säng). Makuuvaatteet-otsikon alla on viimeisenä vielä pieni asuintupa (en Liten Bonings Stuga), arvoltaan kaksi ruplaa.
Käteistä rahaa ja saamisia perukirjaan ei ollut kirjattu. Velkoja sen sijaan oli, ja niiden summa oli 5,66 ruplaa varojen yhteissummaa suurempi. Velkojia olivat esimerkiksi Alblad Granhammarsista, C. H. Thorström Antbystä, F. Lundström Finnäsistä, pastori Selin, Ekholm Fagernäsistä ja leskivaimo Qvarnström Konungsbölestä. Velkojien joukossa oli myös Eva Christina Dragman, jonka kanssa Johan Gabriel Blom vihittiin Snappertunassa vuoden 1851 viimeisenä päivänä. Eva Christinalta oli saatu perukirjan mukaan lainaan 70 kopeekkaa.
Johan Gabriel Blom oli syntynyt 13. huhtikuuta 1812 Karjaan Sannäsissä Sara Sandbergin aviottomana poikana. Hänen toinen vaimonsa Eva Christina Dragman oli syntynyt Snappertunassa 13. lokakuuta 1809. Heille syntyi huhtikuussa 1854 tytär nimeltä Augusta Erika. Johan Gabriel Blom hukkui kalareissulla 16. syyskuuta 1860. Eva Christina kuoli Snappertunan Kärrbyssä 1. heinäkuuta 1895.
Eva Gustavan poikien vaiheisiin paneudutaan myöhemmin.
Lähteitä:
Kansallisarkiston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.
ÅAB FHS, B I 12. Kirje Carl Henrik Lindmarkille Fagervikiin 18.9.1824.
