Häätö pappilan mailta

Lopen kirkkoherra Fredrik Elers anoi vuonna 1849 lääninkansliaan lähettämässään kirjeessä, että itselliset Iisak Duktig ja Nikodemus Kustaanpoika määrättäisiin lähtemään pappilan mailla sijaitsevasta Rajalan torpasta.

Duktig ja Nikodemus Kustaanpoika olivat päätyneet vävyiksi pappilan Rajalaan, joka oli tarkoitettu torpaksi mutta oli tuohon aikaan ilman torpparia. Henkikirjoissa Rajala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1823, jolloin sen torpparina oli Heikki Juho Samuelinpoika Björk. Kun hän avioitui ja muutti muualle vuoden 1827 tienoilla, Rajalaan jäivät asumaan hänen isänsä, nyt metsänvahdiksi mainittu Samuel Björk, äiti Leena Mikontytär sekä viisi Heikin sisarusta: Mikko, Loviisa, Eeva Liisa, Kustaa ja Karoliina. Samuel Björkin sanotaan jo vuonna 1829 olevan sokea, ja hän eli puolisoineen vaivaisavun varassa. Lapset lähtivät kukin aikanaan muualle palvelukseen. Tytär Loviisa palasi myöhemmin Rajalaan ja hoiti raihnaisia vanhempiaan.

Iisak Iisakinpoika Duktig syntyi 23.9.1817. Kastemerkintä on Lopen luettelossa, lapsen kastoi Vanajan kappalainen, ja rippikirjoissa syntymäpaikaksi mainitaan Janakkala. Pääasiassa perhe kuitenkin asui Lopella. Iisakin vanhemmat olivat Topenolla 1783 syntynyt Iisak Mikonpoika Duktig ja Liisa Martintytär, s. 1786 Janakkalassa. Isä-Iisak oli entinen jalkaväen sotilas, joka armeijasta erottuaan elätti perheensä muonatorpparina ja itsellisenä. Poika-Iisak palveli vartuttuaan renkinä Lopella ja Pyhäjärvellä. Hänet vihittiin Loviisa Björkin kanssa elokuussa 1846, ja pariskunta asettui Rajalaan.

Nikodemus Kustaanpoika syntyi 3.3.1808 Kustaa Eerikinpojan ja Brita Simontyttären perheeseen. Isä oli torpparina Tevännöllä ja myöhemmin Salonkylässä. Vuonna 1837 Nikodemus otti kymmenen vuoden pestin Suomen meriekipaasiin, mutta joutui parin vuoden kuluttua lähtemään armeijasta sairaalloisuuden takia. Sen jälkeen Nikodemus yritti hankkia leipänsä renkinä. Vuonna 1843 hän avioitui Karoliina Björkin kanssa. Lapsia perheeseen syntyi kolme: Heikki Juho 1844, Kaarle Fredrik 1846 ja Matilda 1849.

Rippikirjassa 1846–1852 Rajalaan on merkitty ruotuvaivainen Samuel Björk vaimoineen, tytär Loviisa puolisonsa Iisak Duktigin kanssa, Loviisan kaksi ennen avioliittoa syntynyttä poikaa, Aleksanteri (s. 1837) ja Juho (s. 1842), sekä avioliitossa vuonna 1848 syntynyt Kaarle Kustaa. Henkirjoissa Iisak Duktig on merkitty pappilan alle itsellisenä.

Kun vanha Samuel Björk vuonna 1848 kuoli, haluttiin Rajalaan ottaa torppari. Monista kehotuksista huolimatta Björkin leski ja Iisak Duktig perheineen eivät suostuneet lähtemään torpasta. Kirkkoherra perusteli häätöä sillä, ettei Björkin väestä ollut pappilalle hyötyä, päinvastoin. Häädön tarkoitus oli ainoastaan estää metsän ja pappilan muun omaisuuden väärinkäyttö, eikä Duktig koskaan pystyisi korvaamaan aiheuttamiaan vahinkoja. Duktig oli ottanut Rajalaan asumaan myös vaimonsa langon, Nikodemus Kustaanpojan perheineen, ja myös Nikodemus kuului ottavan pappilan metsästä luvattomasti puutavaraa.

Iisak Duktigilta ja Nikodemus Kustaanpojalta pyydettiin puhevallan menetyksen uhalla vastinetta kirkkoherran anomukseen. Duktig sanoi vastauksessaan, ettei hän asunut pappilan mailla, ja vaati anomuksen hylkäämistä. Nikodemus Kustaanpojalta sen sijaan ei tullut minkäänlaista selvitystä.

Nimismies Tammelander todisti 21.3.1850, että Iisak Duktig perheineen on asunut torpaksi tarkoitetussa Rajalassa nelisen vuotta ja hänen anoppinsa noin 20 vuotta. Rajalaan oli asettunut myös Karoliina Björk, jonka puoliso nyt irtolaisena oli maaherran toimenpiteiden kohteena. Kuva: KA Hml Hämeen lka, Saapuneet anomus- ja ulosottoasiain asiakirjat 1849.

Päätös asiassa annettiin 2.4.1850. Sen mukaan molempien perheiden tuli välittömästi muuttaa pois Rajalasta. Nikodemus Kustaanpoika oli menettänyt valitusoikeutensa, koska ei ollut antanut pyydettyä selvitystä. Duktigilla puolestaan ei ollut muita perusteluja Rajalassa asumiseen kuin se virheellinen väite, ettei paikka ollut pappilan mailla.

Muutto Rajalasta toteutuikin pian. Samuel Björkin leski Leena Mikontytär muutti Tevännölle Suontaustan Jokilan torppaan, jossa oli emäntänä yksi tyttäristä, Eeva Liisa. Leena kuoli vuonna 1852. Myös Iisak Duktig on marraskuussa 1850 henkikirjoitettu Tevännölle Suontaustan muonatorppariksi. Seuraavana vuonna Duktig on merkitty Salonkylän Röykkä-Anttilaan, ja sieltä perhe muutti Sipoon Östersundomiin vuonna 1851. Östersundomissa asunut Loviisa Björkin veli Kustaa lienee auttanut Iisak Duktigia saamaan kartanosta muonatorpparin paikan. Iisak menehtyi kuumetautiin 37-vuotiaana vuonna 1854, ja kaksi vuotta myöhemmin kuoli myös Loviisa kuumeeseen. Vanhempien kuoltua pojat Aleksanteri, Juho ja Kaarle Kustaa muuttivat Helsingin pitäjään. Sinne muutti samaan aikaan myös eno Kustaa Björk, jonka kasvattina pojista nuorin Kaarle Kustaa oli.

Nikodemus Kustaanpoika määrättiin vuonna 1850 pakkotyöhön Saimaan kanavan rakennustyömaalle, ja hän kuoli siellä 30.6.1853. Puoliso Karoliina Björk lapsineen asui vuodesta 1851 Tevännön Jokilassa. Vuoden 1857 loppupuolella Karoliinakin muutti kahden nuorimman poikansa kanssa Sipoon Östersundomiin ja meni seuraavan vuoden alussa naimisiin Mikko Mikonpoika Olinin kanssa. Tevännöllä asunut ja samaan aikaan Östersundomiin muuttanut Olin oli niin ikään jäänyt leskeksi.

Rajalaan tuli jo vuonna 1850 uusi torppari, entinen räätäli Juho Lindvall. Hän kuoli vuonna 1854. Seuraava torppari oli Heikki Ryd, joka meni naimisiin Lindvallin lesken Stiina Heikintyttären kanssa vuonna 1855.

Lähteitä:

KA Hml Hämeen lka, AD 38/186 1849. Yleisen osaston päätöskonseptit 1850.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *