Kisällin reissuvihko

Värjärin kisälli Johan Anders Hogren haki syksyllä 1814 tapulikaupunki Turun pormestarilta ja raadilta matka­passia. Hän oli aikeissa lähteä Viipu­riin, Pieta­riin ja Tallin­naan etsi­mään itsel­leen vihreätä oksaa. Lokakuun 6. päivä hän saikin kunnallis­pormestari Synner­bergin all­ekirjoittaman komean matka­kirjan.

 

Kääntöpuolella on luettelo paikoista, joissa Hogren näytti matka­passia. Ensim­mäinen merkintä on päivätty 14. loka­kuuta 1814 Helsin­gissä ja seuraava kolme päivää myöhem­min Lovii­sassa. Seuraa­vat mainin­nat ovat vuodelta 1815, ensin Hami­nasta ja sitten Viipu­rista. Vii­mei­nen kuit­taus on vuo­delta 1819, mutta paikka­kunta on jäänyt epä­selväksi.

Vuonna 1825 kenraalikuvernööriltä tuli Turkuun tieto, että värjärin kisälli Anders Högren oli kuol­lut Jaros­lavlin kuver­ne­mentissa. Turun maist­raa­tissa saa­tiin pian sel­ville, että miehen oikea nimi oli Johan Anders Ho­gren. Mies oli maist­raatin mukaan kotoi­sin Naan­talista ja oli oles­kellut loka­kuussa 1814 viikon verran Turussa. Kirkko­herran apulainen Gustaf Forse­lius Naan­talin seura­kunnasta lähetti tammi­kuun 1825 lopussa läänin­kansliaan papin­todis­tuksen:

Värjärin kisälli Anders Johan Hogren, joka on synty­nyt 1. huhti­kuuta 1792, on käynyt ehtool­li­sella viimeksi 13. kesä­kuuta 1813 ja on muut­tanut täältä nimeltä mainit­se­mat­to­malle paikka­kun­nalle vuonna 1814. Tämän sekä sen, että hänen äitinsä, porva­rin leski Anna Greta Hogren asuu tässä seura­kunnassa ja elää ankarissa oloissa (i tryckande om­ständig­heter), todis­tan Naa­ntalin pappi­lassa 28. tammi­kuuta 1825.

Kirjoituksen perässä oli ilmei­sesti Gustaf Forse­liuksen oma sinetti, jossa hän lupaa aut­taa isän­maata (gagna fädernesland).  

Syntymäaika oli papintodistuksessa virheellinen, sillä Johannes Anders Hogren syntyi Naantalissa 1. marras­kuuta 1792. Hänen vanhem­pansa olivat vuonna 1791 avioi­tu­neet por­vari Matts Ho­gren ja Anna Greta En­qvist.

Matts Danielin­poika Hogren oli synty­nyt Mas­kussa 5. syyskuuta 1770. Hän kuoli 43-vuo­tiaana tammi­kuussa 1814 ja jätti jäl­keensä vaimon ja Johan Andersin lisäksi ala­ikäisen tyt­tären, joka oli äitinsä tavoin nimel­tään Anna Greta. Tytär kuoli 21-vuoti­aana elo­kuussa 1822 ja äiti 64-vuotiaana joulu­kuussa 1834.

Lähde: KA Tku Turun ja Porin lka, Eac:12 Kenraalikuvernöörin kirjeet 1825.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *