Vuonna 2014 ilmestynyt kirja Kerimäen Silvennoisista on kerimäkeläisten sukujen tutkijalle suureksi avuksi. Sen rinnalla on kuitenkin hyvä käyttää muitakin lähteitä, sillä kuten kirjan tekijä Pirkko Siltanenkin kirjan alussa toteaa: ”Ihan tavallinen sukukirja tämä ei ole. Aineisto rajautuu Kerimäen kirkonkirjoihin ja siellä esiintyviin Silvennoinen-nimisiin henkilöihin.”
Pien-Savon tuomiokunnan arkistossa on jouluaattona 1764 laadittu perukirja Henrik Silvennoisen jälkeen. Talollinen Henrik Silvennoinen oli kuollut 16. huhtikuuta 1764 Joutsenniemessä Kerimäen pitäjän Ruotsin puoleisessa osassa. Henrikin jälkeen jäi Maria Rossitar, joka oli hänen kolmas vaimonsa, ja seuraavat lapset:
- poika Paavo Silvennoinen Henrikin ensimmäisestä avioliitosta Kaarina (Carin) Kososen kanssa
- tytär Kaarina Silvennoinen niin ikään Henrikin ensimmäisestä avioliitosta
- tytär Sesilia Silvennoinen Henrikin toisesta avioliitosta Susanna Tikkisen (Tikittären) kanssa.
Tytär Kaarina Silvennoisen aviopuoliso oli Lauri Nousiainen Säämingin pitäjän Venäjän puoleisesta osasta. Sesilia Silvennoisen puoliso oli Luukas Suomalainen Kerimäen Pihlajaniemen kylästä. Perukirjassa mainitaan myös Henrikin pikkuveli Pekka (Petter), jonka kanssa Henrik asui samalla tilalla.
Henrik Silvennoisen ensimmäinen vaimo Kaarina Kosonen esiintyy Siltasen kirjan taulussa 466, jossa hänet on merkitty vuonna 1742 kuolleen Henrik Silvennoisen kolmanneksi vaimoksi. Oletan, että vuonna 1764 kuollut Henrik on 1742 kuolleen Henrikin poika, ei kuitenkaan se vuonna 1711 syntynyt Henrik, joka on merkitty taulussa 466 esikoispojaksi ja jonka äiti oli Kaarina Turtiainen. Perukirjan Henrik oli nimittäin kuolinmerkinnän mukaan kuollut 65-vuotiaana, joten hänen syntymävuotensa oli noin 1699. Oliko isä-Henrikillä siis kaksi Henrik-nimistä poikaa, joista vanhemman äiti oli kenties joku muu kuin Kaarina Turtiainen? Tätä arvelua tukee vuoden 1722 henkikirja, jossa yksi Joutsenniemen talon 3 henkirahan maksajista on Henrik Silvennoisen poika Henrik. Vuonna 1711 syntynyt poika olisi liian nuori maksamaan henkirahaa. Vuoden 1724 henkikirjassa Henrik-pojalla on jo vaimokin.
Kerimäen vuoden 1759 henkikirjassa mainitaan Henrik ja vaimo, veli Pekka sekä poika Paavo ja hänen vaimonsa. Vuoden 1765 henkikirja vahvistaa, että perukirjan Henrik oli juuri tästä talosta: taloon on kirjattu Henrik Silvennoisen leski, veli Pekka vaimoineen, poika Paavo vaimoineen sekä veljentyttäret Kaarina ja Elina.
Sesilia Silvennoinen ja Luukas Suomalainen on mainittu Siltasen kirjan taulussa 48. He ovat Isak Henrik Annanpoika Silvennoisen eli Falckin puolison, Sesilia Suomalaisen, vanhemmat. Isak Henrik on minulle kaukaista sukua: äidinäidin äidinäidin äidinäidin serkku.
Lähteitä:
KA Jns Pien-Savon tuomiokunta, Ec:2 Pien-Savon tuomiokunnan perukirjat 1762–1810. Tekstissä on linkki digitoituun perukirjaan.
Siltanen Pirkko 2014: Kerimäen Silvennoiset ja heidän jälkipolviaan kirkonkirjojen perusteella.