Mitaleita Lopelle

Aiemmin tässä blogissa on kerrottu Suomen Talousseuran 1800-luvun alkupuolella jakamista huomionosoituksista. Palkinnonsaajien joukos­sa oli myös Sajaniemen uudistilallinen Matti Eerikinpoika Mattila, joka vuonna 1815 sai kullatun hopeapikarin palkinnoksi uudisraivauksestaan. 

Palvelusväelle jaettiin palkintoja pitkästä ja uskollisesta palveluk­sesta. Vuosisadan loppupuolella loppilainen palkinnonsaaja oli useimmiten ammatiltaan renkivouti. Vuonna 1850 Talousseura myönsi kenttävääpeli Carl Gustaf Laurentzin perillisten ehdotuksesta Salon kartanon renkivoudille Juho Eerikinpoika Salinille hopeisen hattusoljen. Solki nauhoineen lähetettiin kirkkoherra Elersin kautta, ja seuran tileihin merkittiin sen arvo, neljä ruplaa 50 kopeekkaa. Lopenkylässä lampuodin poikana 5.6.1810 syntynyt Salin palveli Salon kartanossa vuodesta 1832, yhteensä 16 vuotta. Magdalena Iisakintyttären kanssa syntyi kaksi tytärtä, joista aikuiseksi eli Olga, s. 13.5.1856. Olgan syntymän aikoihin Juho Salin oli jo lähtenyt Salon kartanosta. Kuollessaan ”rintapistoksiin” vuonna 1862 hän oli Sortasillan vuokraajana (arrendator) Pilpalassa.

Ruukinpatruuna Adolf Fredrik Sohlmanin esityksestä myönnettiin rinnassa kannettava hopeinen kunniamerkki renkivouti Juho Joosepinpoika Paulinille vuonna 1856. Kunnianosoitus tuli pitkästä ja uskollisesta palveluksesta. Juho Paulin oli syntynyt Janakkalassa 24.5.1804. Puoliso Ulrika Heikintytär kuoli nuorena, ja kahdesta lapsesta eloon jäi tytär Helena Maria, s. 8.7.1829. Paulin oli Sohlmanin palveluksessa jo Vanajan Harvialassa ja siirtyi Lopelle Sohlmanin muutettua Salon kartanoon. Paulin menehtyi tyfukseen maaliskuussa 1868. Piikana ja ompelijana itsensä elättänyt tytär asui Hämeenlinnassa, ja hänellä oli Vanajassa vuonna 1852 syntynyt poika, Otto.

Renkivouti Karl Fredrik Hjort pappilasta sai vuonna 1869 seuran ”vähemmän hopeaisen kunniarahan käytettäväksi napinlävessä”. Vuonna 1820 syntynyt Kaarle oli toiseksi nuorin pappilan Vuotavan torpparin Eerik Juhonpoika Hjortin yhdeksästä lapsesta. Renkivoudin pestin jälkeen hänestä tuli  Kauniston torppari Lopenkylän Heikkilään. Puoliso Stiina Eerikintyttären kanssa syntyi kuusi tytärtä: pienenä kuolleet Eeva Matilda ja Engla Karoliina sekä Loviisa, s. 1844, Maria Henrika, s. 1847, Aina Ulrika, s. 1849, ja Niina Aleksandra, s. 1854. Kaarle Hjort kuoli syyskuussa 1885. Stiina-vaimo kuoli vuonna 1909, jolloin hän oli jo 94-vuotias.

Kormun kartanon renkivouti Kaarle Kaarlenpoika sai vuonna 1877 pronssisen kunniamerkin 12-vuotisesta palveluksesta. Kaarle oli syntynyt 19.1.1832 Läyliäisten Metsäkylässä ja oli naimisissa Janakkalassa syntyneen Loviisa Kaarlentyttären kanssa.

Vuonna 1888 myönnettiin renkivouti Edvard Antinpoika Nikanderille pronssimitali 12-vuotisesta palveluksesta maanviljelijä K. J. Anderssonin omistamalla Uotilan ratsutilalla. Nikander oli syntynyt Lopella 17.1.1852. Hänellä ja Hedda Leena Adamintyttärellä oli neljä poikaa ja neljä tytärtä. Kaksi tyttäristä menehtyi aivan pienenä ja vanhin poika 13-vuotiaana. Nikanderin kanssa samana vuonna palkittiin 14.11.1839 syntynyt Antti Juho Antinpoika 16-vuotisesta palveluksesta Juho Ferdinand Haapastensyrjällä. Rippikirjassa Antin sanotaan olevan jyvämies.  Hänen puolisonsa oli Edla Wendla Susannantytär, ja lapsia oli neljä.

Vuonna 1889 saivat pienemmän hopeamitalin talonvoudit Juho Eklund 20-vuotisesta palveluksesta Heikkilän eli Sarvijoen kartanossa ja Heikki Juho Siivonen 23-vuotisesta palveluksesta Santamäen säterikartanossa. Molemmat olivat syntyneet vuonna 1837 ja palvelleet ensin senaatin kielenkääntäjän R. Hernbergin ja myöhemmin hänen leskensä luona. Santamäessä palkittiin myös rengit Josef Ekroos 25-vuotisesta ja Josef Kustaanpoika 20-vuotisesta palveluksesta pronssimitalilla. Ekroos oli syntynyt vuonna 1827 ja Josef Kustaanpoika vuonna 1834.

Vuonna 1869 palkinnonsaajien joukossa oli kolme loppilaista: Kaarle Hjort, Maria Wäck ja Serafia Kustaantytär. Uusi Suometar 19.8.1869.

Naisille kunniamerkkejä sateli hieman harvemmin. Vuonna 1869 palkittiin hopeisella kunniamerkillä entinen piika Maria Matintytär Wäck, s. 1821 Tammelassa, ja piika Serafia Kustaantytär, s. 1833 Lopella. Heidän palkitsemistaan ehdotti leskirovastinna Edla von Qvantén. Hän teki aloitteen myös aiemmin mainitun Kaarle Hjortin palkitsemiseksi. Maria Wäck avioitui vuonna 1857 Uotilan renkivoudin Kaarle Lindforsin kanssa ja asui kunniamerkin saadessaan jo Nurmijärvellä.

Emännöitsijä Juliana Tummille, s. 12.2.1831, myönnettiin vuonna 1887 kunniamerkki 25-vuotisesta palveluksesta senaattori Yrjö-Koskisen Leppälahden tilalla. Juliana oli syntyisin Hämeenkyröstä. Seuraavana vuonna palvelijatar Kristiina Loviisa Söderlund, s. 1842, sai Talousseuran kunniamerkin 18-vuotisesta palveluksesta maanviljelijä K. J. Anderssonin Kormun tilalla.

Huomionosoitukset olivat tärkeitä saajilleen. Ne luovutettiin juhlallisesti, ja niiden saaminen mainitaan monesti rippikirjojen huomautuksissakin. Olisi mielenkiintoista tietää, onko yhtään mitalia säilynyt tähän päivään.

Lähteitä:

ÅAB FHS, B I 21, B I 23.

Kansallisarkiston digitaaliset aineistot. Uusi Suometar 19.8.1869 no 66 ja 30.4.1877 no 52, Sanomia Turusta 18.3.1887 no 64 ja 1.12.1889 no 282, Aura 30.11.1888 no 281.

SSHY:n digitaaliset aineistot. Jäsensivut.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *