Vuosi 2020

Nimittelyä ja solvaamista kehruuhuoneessa

Lappeenrannan kehruuhuoneen kehruumestari Sophia Nordlund vaati raas­tuvanoikeudessa huhtikuussa 1830 vartija Carl Lindströmiä lailliseen edesvastuuseen miehen häntä kohtaan esittämistä solvauksista. Sophia oli tuolloin hieman alle 28-vuotias ja toiminut kehruumestarina runsaat kuusi vuotta. Vartija Lindström oli naimisissa oleva entinen sotilas, jonkin verran…

Silvennoisia Kerimäeltä

Vuonna 2014 ilmestynyt kirja Kerimäen Silvennoisista on keri­mäke­läisten sukujen tutki­jalle suureksi avuksi. Sen rin­nalla on kuiten­kin hyvä käyt­tää muita­kin läh­teitä, sillä kuten kirjan tekijä Pirkko Sil­tanen­kin kirjan alussa toteaa: ”Ihan taval­li­nen suku­kirja tämä ei ole. Aineisto rajau­tuu Keri­mäen kirkon­kirjoi­hin ja…

Benvikistä Luvialle ja Lappeenrannan kehruuhuoneeseen

Samaan aikaan Benvikin kouluun saapuneet kolme euralaisneitoa valmistuivat opettajattariksi vuoden 1821 syksyllä. Loviisa Eerikintytär oli Benvikissä ottanut Nordström-sukunimen, joka oli perua hänen isoisältään, rakuuna Matts Nordströmiltä. Moukon torpparin tyttäret Agatha ja Sophia olivat ottaneet käyttöön Nordlund-nimen (joskus muodossa Norrlund). Loviisa…

Kuka murhasi Joonas Reivilän?

Helsingin Valas-korttelista kauppias Lillje­forsin navetta­raken­nuksen alta löytyi maalis­kuun 4. päivänä 1838 korpi­lahte­laisen Joo­nas Reivilän ruumis. Helsin­gin kämnerin­oikeus aloitti murha­tutkinnan 22. touko­kuuta. Istun­toon saapui­vat Korpi­lahdelta Joo­nas Rei­vi­län äiti Maria Matin­tytär Rei­vilä, torp­pa­rit Juho Erkin­poika Pel­tola, Joo­nas Joonaan­poika Ahola, Alek­san­teri Aapra­hamin­poika Rist­vehmas ja…

Häätö pappilan mailta

Lopen kirkkoherra Fredrik Elers anoi vuonna 1849 lääninkansliaan lähettämässään kirjeessä, että itselliset Iisak Duktig ja Nikodemus Kustaanpoika määrättäisiin lähtemään pappilan mailla sijaitsevasta Rajalan torpasta. Duktig ja Nikodemus Kustaanpoika olivat päätyneet vävyiksi pappilan Rajalaan, joka oli tarkoitettu torpaksi mutta oli tuohon…

Eva Gustava Bultare

Benvikin neito numero 5, Eva Gustava Bultare, valmisti vuosina 1818–1821 Benvikissä yhteensä 85¼ kyynä­rää eli jota­kuinkin 50 met­riä kan­gasta. Suurin osa, 59¼ kyynä­rää, oli ensim­mäisen luokan kan­gasta. Eva Gustava palasi Benvikistä Fagervikiin, kävi siellä ehtool­li­sella maalis- ja syys­kuussa 1822 ja…

Leena Stiinan viimeinen vuosi

Aiemmassa kirjoituksessa kerroin Leena Stiina Skottin eli Lindbomin elämänvaiheista Benvikistä valmistumisen jälkeen. Hänet mainittiin Hämäläinen-lehden haudattujen luettelossa 5.3.1868. Samassa lehdessä oli kuulutus huutokaupasta, jossa myytäisiin muun muassa naisväen pitovaatteita ja pellavalankaa. Lanka herätti kiinnostuksen – sitä oli tosin runsaanlaisesti, mutta…

Kisällin reissuvihko

Värjärin kisälli Johan Anders Hogren haki syksyllä 1814 tapulikaupunki Turun pormestarilta ja raadilta matka­passia. Hän oli aikeissa lähteä Viipu­riin, Pieta­riin ja Tallin­naan etsi­mään itsel­leen vihreätä oksaa. Lokakuun 6. päivä hän saikin kunnallis­pormestari Synner­bergin all­ekirjoittaman komean matka­kirjan.   Kääntöpuolella on luettelo…

Kirkon kaunistus

Sanomia Turusta -lehden numerossa 13 vuonna 1852 oli seuraava uutinen: Lopen pitäjän uusi alttaritaulu, H:ra R. W. Ekman’in maalaa­ma, ja kuwailewa Kristuksen Ylösnousemista kuol­leista, wietiin menneellä wiikolla Lopelle. Täällä Turussa rahan edestä näytettynä tuotti se mainitun pitäjän köyhille 25 rupl.…

Tapahtui Kangasniemen kirkossa

Erään pykälän liite Kangasniemen käräjiltä. Tekstin suomennos alla.   Lähde: KA Mli Suur-Savon tuomiokunnan arkisto, Cag:10 Kangasniemen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1808–1809.