Vuonna 1833 Hänen Korkea-arvoisuutensa, kenraalikuvernöörin virkaa Suomessa toimittava Aleksanterin yliopiston varakansleri, kenraaliluutnantti ja ritari Thesleff teki tarkastusmatkan Suomessa. Hämeen läänin maaherra Johan Fredrik Stichaeus antoi kesäkuun 26. päivänä matkaa koskevan julistuksen. Se oli poikkeuksellisesti suomenkielinen.
Thesleffin seurueeseen kuului kaksi arvovaltaista virkamiestä: senaatin yleinen esittelijäsihteeri, herra ja ritari Pehr Törnqvist sekä kenraalikuvernöörinkanslian päällikkö, kollegineuvos ja ritari von Witte. Lisäksi mukana oli adjutantti.
Matkasuunnitelma oli seuraava:
Heinäkuun 20. päivänä saavutaan Vaasasta Jämsän pitäjän Korpilahden kappelissa sijaitsevaan Muuramen kestikievariin. Matka jatkuu seuraavana päivänä Korpilahden, Juokslahden, Seppolan, Kallenaution, Länkipohjan, Eräslahden, Oriveden, Ponsan ja Huutijärven keskikievareiden kautta Tampereelle. Sieltä matkustetaan Onkkaalan, Ilmoilan ja Mierolan kestikievareiden kautta Hämeenlinnaan, jossa tarkastuksiin varataan heinäkuun 23. päivä.
Hämeenlinnassa Hänen Eksellensinsä
– – nimitettynä päivänä inspehteeraa Läänin Maa-kansliaa ja Kontoria, Ränteriaa, Läänin Maanmittari-Kontoria, Posti-Kontoria, Magistratia, Kronoporin eli Hämeen-Linnaa, tulen Sammutus neuwoja, Kruunun Magasiniä, Läänin-Lasarettia ja Kuurihuonetta, Apteikia, Kirkkoa, Skoulua, Plats-Majorin Kansliaa, Kruunun Apteikin Magasiniä, Kasakka-Kommendeerinkiä ja lähimmäisissä kylissä olewaa 3:ta Bataljonia Sawonlinnan Jalkawäen Regementistä, kuin myös Sotawäen Lasarettiä Hämeen-Linnassa.
Kaikki tämä oli saman päivän ohjelmassa, sillä jo 24.7. matkan suunniteltiin jatkuvan Turengin, Turkhaudan ja Hikiän kautta Uudellemaalle ja Helsinkiin.
Kenraalikuvernööri vaati seurueelleen vain kuusi kyytihevosta:
– – Ja kun jokaisessa Gestigiwarissa, Reservi-hewoisten kanssa, löytyypi enemmän, kuin 6:si hewoista, niin ei tarwitse sen tähden usiampia hewoisia muutto-paikkoihin erittäin laitettaa; myöskin on Hänen Eksellensinsä säätänyt, ettei, ennenkuin nimitettyinä päiwinä, hewoisia millään muotoa muutto-paikoihin pidä Hänen tarpeeksensa toimitettaman, että yhteinen kansa niin muodoin ei tulisi töistänsä estetyksi; mutta kuitenkin pitää niissä paikoissa, joissa Hänen Eksellensinsä tulee wiipymään, korteli Hänelle ja Häntä seuraawaisille Wirkamiehille toimitettaman: Ja pitää hywän järjestyksen woittamiseksi ainuastanssa Kruunun Nimismiehet edellä nimitetyissä Gestigiwareissa saapuilla oleman ja itsiänsä löydyttämän Hänen Eksellensinsä tykö, kuin myös silloin kirjallisesti ylösantaman lyhyen kertomuksen heidän paikkakuntainsa tilaisuudesta, ja pitää tämä kertomus olla kirjoitettu sen Formuläärin mukaan, joka seuraa General-Guwernöörin sinä 11/23 päiwänä Maaliskuussa 1831 annettua kirjoitusta.
Kaikkien, jotka halusivat esittää asiansa kenraalikuvernöörille, tuli ”löydyttää itsensä General-Guwernöörin tykönä” pysähdys- ja yöpymispaikoissa. Heidän tuli noudattaa Suomenmaan lehdissä 25.3./5.4.1824 annettua julistusta, jonka mukaan kenraalikuvernöörille voi esittää vain hänelle kuuluvia asioita, ja ne on kirjoitettava karttapaperille (leimapaperille):
– – ettei Hänen Eksellensillensä sisälle annettaa saa jotakaan Hänen tutkintonsa alle ei kuuluwata kirjaa eli walitusta, ja että kirjoitukset owat allekirjoitetut sekä ulosantajalta ja kirjottajalta, ja laillisen kartan päälle kirjotetut, eli warustetut sillä, paitsi koska Asetukset, jossa kussa tapauksesta siittä wapauttawat: Sillä anomus- ja walituskirjat, jotka taikka owat nimittömät, taikka General-Guvernöörin tutkinnon alle ei kuuluwaiset, taikka joissa Ylöspanian nimi, karahteeri ja asuntopaikka puuttuu, taikka jotka laillisen karta-paperin päälle eiwät kirjoitetut ole, eiwät taida Herra General-Guwernööriltä vastaanotettaa.
Aleksander Amatus Thesleff syntyi Viipurissa 4.11.1778 ja kuoli 15.11.1847. Hänen puolisonsa oli Hattulan Metsänkylän Johanna Maria Helsingius, 1808–1878. Thesleffillä oli pitkä sotilasura Venäjän armeijassa, ja hänet aateloitiin 1812. Vuonna 1822 Thesleff-suku kirjattiin Suomen ritarihuoneeseen. Thesleff toimi muun muassa Keisarillisen Aleksanterin yliopiston varakanslerina ja sensuuriylihallituksen puheenjohtajana. Hänet määrättiin Suomen kenraalikuvernöörin apulaiseksi 24.4.1833, ja hän toimi useaan otteeseen vt. kenraalikuvernöörinä.
Lähteitä:
KA Hml Hämeen lka, 1 Hämeen lääninhallituksen kuulutukset 1816–1865.
Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2006 (viitattu 23.2.2921). http://www.finlit.fi/henkilöhistoria/kenraalit. ISBN 951-746-722-2. Studia Biografia 7.