Mamselli renkivoudin vaimona

Rykmentinkirjuri Gabriel Henrik Essbjörnin ja Maria Christina Memsenin tytär Maria Gustava, kutsumanimeltään Gustava, lähti Benvikin opistosta vuoden 1825 alussa kolmen vuoden opintojen jälkeen. Hän oli koulun viimeisten oppilaiden joukossa. Johtaja Bladhin mukaan Gustava ei ollut osoittanut erityisiä taipumuksia alalle mutta oli kuitenkin saanut valmiiksi kaksi kudonnaista, kuten useimmat muutkin yhtä kauan opiskelleet neidot.

Perheen surkean taloudellisen tilanteen vuoksi Gustava oli jo ennen Benvikiin menoa joutunut muuttamaan moneen otteeseen. Isä kuoli Gustavan ollessa Benvikissä. Koulusta lähtiessä Gustavalla ei ollut tiedossa työpaikkaa, joten hän muutti sisarensa Catharina Lovisan luo Kalvolan Orjanhirteen. Lovisan puolisolla Gustaf Fredrik Järnstamilla (Jernstam) oli virka Viipurin läänin komisioni­maanmittarina, mutta hän asui Kalvolassa. Orjanhirressä asui myös Gustavan äiti. Toinen sisar, Carolina Vilhelmina, oli talousmamsellina Neclairien omistamassa Stenkullassa Hauhon Rukkoilassa ja avioitui vuonna 1826 Gustaf Neclairin kanssa. Mies oli Loviisan triviaali­koulun rehtori ja myöhemmin Lammin kirkkoherra.

Gustava Essbjörnille syntyi 24.8.1829 tytär Maria Lovisa, joka eli vain runsaan viikon. Lapsen kummeina olivat sisar Lovisa Järnstam ja kirkkoherran rouva Johanna Lilljestrand. Lapsi syntyi ennen vihkimistä, mutta häntä ei ole merkitty aviottomaksi, sillä Gustava oli kihloissa Sääksmäen Uittamon rusthollarin pojan, Juho Kustaa Fredrikinpojan (s. 21.6.1808), kanssa. Heidät vihittiin 4.2.1830, ja avioitumisen jälkeen pariskunta asui muutaman vuoden Sääks­mäellä, muuttokirjan mukaan Maatialan Äijälässä. Vuoden 1834 lopulla Gustava puolisoineen muutti takaisin Kalvolaan ja sieltä kolmen vuoden päästä Hauholle Vihavuoden Ruokojaan.

Kalvolan kirkkoherran Lilljestrandin antama muuttokirja. Gustavan puolison sanotaan olevan entinen talollinen. Ruokojassa mies toimi renkivoutina. KA (DA) Hauhon srk, saapuneet muuttokirjat 1832–1836.

Gustavan molemmat sisaret jäivät leskiksi aika nuorina. Lovisan puoliso, maanmittari Järnstam, kuoli vuonna 1829, ja Carolina Vilhelminan puoliso, kirkkoherra Gustaf Neclair vuonna 1840. Lovisa lapsineen sekä sisarusten äiti Maria Christina Memsen olivat jo ennen kirkkoherran kuolemaa muuttaneet Neclairin omistamaan Stenkullaan, ja äiti asui siellä kuolemaansa 1847 saakka. Stenkullaan päätyi Gustavakin puolisoineen. Juho Kustaa Fredrikinpoika oli Ruokojan jälkeen runsaan vuoden renkivoutina Lammin pappilassa, ja kun leskirovastinna Carolina Vilhelmina Neclair lapsineen armovuosien jälkeen siirtyi Stenkullaan, Gustava ja Juho Kustaa seurasivat  mukana.

Gustavan elämässä muutto seurasi toistaan. Vuonna 1845 Juho Kustaasta tuli 1/3 Ruokojan vuokraaja, mutta vain lyhyeksi aikaa, sillä jo 1850 pariskunta muutti Hattulan Nihattulaan. Vuoden kuluttua oli edessä muutto Kalvolan Sittalaan ja kolmen vuoden päästä taas Stenkullaan. Hattulassa ja Kalvolassa Gustavan puoliso oli ollut vuokraaja, nyt hänestä tuli taas renkivouti. Pitäjänkokous kieltäytyi ensin ottamasta Juho Kustaata ja Gustavaa pitäjään, koska he olivat jo ”yli-ikäisiä”. Leskirovastinna Neclair meni kuitenkin takuuseen siitä, ettei pariskunta jää köyhäinhoidon rasitteeksi.

Gustava Essbjörn kuoli keuhkotautiin 52-vuotiaana 16.3.1858. Muita lapsia ei pienenä kuolleen tyttären jälkeen ollut syntynyt. Perunkirjoitus pidettiin 10. huhtikuuta. Gustavalta jäi vain vaate­tavaraa: Wihtoriini Klänningi, Karttuni Klänningi ja Pumpuli Klänningi, kaksi mustaa Silkkiä, Hampus tyykinen Saali Liina, musta ja walkonen myssy, kaksi Liina Lakanaa ja kaksi Höyhen Tyynyä. Miehen vaatteita olivat Stopattu Kohtu Bälssi weraasta sekä werka jakku elli Sortuuki. Leski Juho Kustaa Fredrikinpoika avioitui pian uudelleen, puoliso oli itsellisnainen Saara Mikontytär.

Lähteitä:

ÅAB FHS, D XV B I 38.

KA Hml Hollolan tk, Ec: 16 Hauhon käräjäkunnan perukirjat 1858.