Juokaleitten juhannus

Haaparannanlehdessä oli 30.6.1886 nimimerkin Alli kirjoitus, joka alkoi näin: ”Salmen sahalta
26 p. kesäk. 1886. Jopahan sain muste­tölpön eteeni ja niin piir­rän muu­ta­man muste­kummituksen arvoi­san Haapa­rannan­lehden pals­toille, jos toimitus sille sijaa an­taa. Ilmat ovat muut­tu­neet kol­kon­puolei­siksi ja tuuli­siksi. Juhan­nuk­sena oli kovan­lai­nen vesi­sade, joka teki nuori­solle hanka­laksi Juhan­nes­yön vieton. Ei saa­tettu näet tans­sia mielin­määrin.”
Muste­kum­mi­tuk­set jat­kui­vat runo­muo­dossa:

Saisko sanojat Savosta, 
Kertoilijat Karjalasta
Laulella nyt laulun pienen
Viertää jonkun virren värssyn.
Nyt ois ainetta aloilla,
Sanomista saatavilla
Joku sana joutavista,
Miehistä mitättömistä,
Juopporenttu juokaleista,
Jotka ompi joukostamme
Joutununna juomareiksi,
Ratkennut kylän ratiksi
Heittiöksi heittäynynnä. 
Eipä vielä viinantuska
Kurkustansa kuivannunna
Vaikk’ on luvanna lujasti
Puhusuusta puhtahasta
Ett’ei ilmoissa ikänä
Kuuna Herran valkeana
Viinan kanssa viihdytellä
Itseänsä ikänänsä.
Jospa sanosin sanasen
Vielä virteni lopussa
Kuin on kumma mielestäni,
Ihme ollunna ikäni,
Kuinka kauvan kansakunta,
Esivalta voimallinen
Sietäneepi sikunata
Juotavana juokaleilla,
Jost’ on pahat seuraukset
Ikipäivät ihmisille.
Jos on joukko juomareita,
Julman paljon juoppoloita
Huutamassa, horjumassa,
Pieksämässä, paiskomassa,
Siellä siivoa tuleepi.
Rääsyt menee rääpäleiksi,
Kallo päässä kappaleiksi,
Naama naarmuja täytehen.
Kerran kävin kaupungissa,
Matkatiellä markkinoilla;
Siellä kuulin kurjan äänen
Kapakassa kauheassa:
Siellä miehet mellastivat, 
Viinapäissä viskelivät;
Toiset torkkuivat nurkassa,
Penkin alla pehtaroivat. –  
Jopa lopetan loruni,
Lasken lauluni lopelle;
Suoni sormia vetääpi,
Käsi käypi kankeaksi! 

Haaparanta Torniosta nähtynä. Piirros: Paul Hermann vuonna 1859. Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma. Museovirasto. CC BY 4.0.

Suomenkielinen Haaparannanlehti alkoi ilmestyä vuonna 1882. Vuonna 1923 se ja ruotsinkielinen Hapa­randa­bladet yhdis­tet­tiin kaksi­kieli­seksi leh­deksi. Lehdessä on pää­osin ruot­sin­kielisen sisäl­lön joukossa myös suomen- ja meän­kielisiä uutisia. Jos kirjoituksen otsikossa esiintyvä juokale-sana on outo, seli­tyksen saa esi­merkiksi Meän­kielen sana­kir­jasta. 

Alussa mainittu Salmin saha sijaitsi Haaparannan Nikkalassa. Sahan osti vuonna 1875 kuu­samo­lais­läh­töinen Antti Kurtti (1824–1895), joka käytti myös nimeä Anders Kurth. Tähän kirjoi­tukseen kopioidun juhannus­runon aikaan yhtiö­kump­panina oli Antin vävy, haapa­rantalainen Carl William Wester­gren (1853–1887). 

Lähteitä:
Ruotsin kansalliskirjaston Svenska dagstidningar –verkkopalvelu.