Agatha ja Katarina

Lappeenrannan kehruuhuoneen kutojamestari Agatha Nordlund ja kehruumestari Katarina Nummelin erosivat kumpikin virastaan vuonna 1853, Katarina helmikuun lopussa ja Agatha huhtikuussa. Heidän jälkeensä kutojamestariksi tuli pastorinleski Johanna Calonius ja kehruumestariksi hänen tyttärensä.

Ystävykset Agatha ja Katarina muuttivat Agathan omistamaan taloon kaupungin kolmanteen kaupunginosaan. Talossa asui myös Agathan 18-vuotias sisarentytär, Katarinan kasvatti Agatha Kiiski eli Nummelin, ja joitain vuosia myös vuokralaisia.

Erotessaan Agatha jätti saman tien eläkeanomuksen ja anoi vuosipalkkansa eli 85 hopearuplan 80 kopeekan suuruista eläkettä. Hän oli 58-vuotias ja ollut virassaan lähes 27 vuotta. Kehruuhuoneen johtokunta totesi lausunnossaan, että Agatha oli hoitanut tehtävänsä ahkerasti ja hyvin osoittaen kuuliaisuutta ja uskollisuutta, ja muutenkin hänen käytöksensä oli ollut kaikin puolin kunnioituksen ansaitsevaa. Sairaalloisuuden vuoksi hän ei enää pystynyt hoitamaan virkaansa eikä muutenkaan hankkimaan elantoaan. Lääkärintodistuksen mukaan Agatha sairasti parantumatonta kihtiä (gikt).

Agathalle oli jo 1844 myönnetty eläke, mutta hän oli silloin perunut anomuksensa. Talousosaston yhteisistunnon kanta oli nyt, että eläke tuli olemaan samansuuruinen kuin yhdeksän vuotta aiemmin myönnetty eli vain 30 hopearuplaa vuodessa.

Huonosta terveydestä huolimatta Agatha jatkoi työntekoa kehruuhuoneesta lähdön jälkeenkin, ehkä saadakseen tarpeellista lisäansiota. Ainakin kerran hän sai Talousseuran palkinnon kutomastaan 40 kyynärästä hienoa pellavakangasta. Palkinto, yksi rupla 66 3/4 kopeekkaa hopeassa, lähetettiin Lappeenrantaan joulukuussa 1859. KA, Gs: 51 Suomen talousseuran tilitykset tositteineen 1859–1864.

Kolme vuotta Agathan jälkeen myös Katarina Nummelin jätti eläkeanomuksen. Katarinalle ei eläkettä myönnetty, koska hänellä ei ollut siihen asetuksiin perustuvaa oikeutta eikä palvelusaikakaan oikeuttanut eläkkeeseen. Katarina oli ehtinyt olla kehruuhuoneen palveluksessa 14 vuotta: tarkastaja Arppen todistuksen mukaan tammikuun 28. päivästä 1839 helmikuun loppuun 1853.

Katarinan eläkeanomusta varten annettu papintodistus. Kirkkoherran apulainen Gyllenbögel todistaa, että Katarina on elänyt kunniallisesti, omaa tarpeelliset kristinopin tiedot ja on asianmukaisesti käyttänyt armonvälineitä. Koska hänen taloudellinen tilanteensa ei ole hyvä (befinner sig i mindre gynnande omständigheter), pyydetään nöyrimmästi, että korkeat viranomaiset suhtautuisivat eläkeanomukseen suosiollisesti. KA Talreg, Ea: 2245 Kirjeaktit 1856.

Katarinan kasvattitytär Agatha Nummelin vihittiin marraskuussa 1856 Lappeen­rannan ja Lappeen seurakuntien lukkarin Karl Fredrik Helsingiuksen kanssa. Pariskunta jäi asumaan Agatha Nordlundin taloon, ja perheeseen syntyi neljä poikaa: Karl Herman 28.10.1857, Frans Gustaf 5.11.1859, Pietari (Peter) Jaakko 2.12.1868 ja Paul Verner 5.7.1874.

Agatha Nordlund kuoli 65-vuotiaana 24.3.1860. Hän ja Katarina olivat tehneet keskinäisen testamentin vuonna 1846 ja vahvistaneet sen lisäyksellä 1856. Pitkään samassa taloudessa (i bolag) yhdessä eläneinä he määräsivät, että toisen kuoltua jälkeenjäänyt perii kaiken irtaimen omaisuuden sekä heidän yhdessä hankkimansa talon ja tontin ja saa siihen täyden hallinta- ja määräysvallan. Testamentti valvottiin Lappeenrannan raastuvanoikeudessa toukokuussa, ja Katarinan tuli ilmoittaa siitä Agathan mahdollisille perillisille.

Heinäkuussa 1862 Katarina Nummelin myi talon kasvattityttärensä puolisolle, Karl Helsingiukselle. Kauppahinta oli 800 hoperuplaa, ja Katarina pidätti kuolemaansa saakka asumisoikeuden huoneeseen, jossa oli siihenkin saakka asunut. Katarina kuoli 13.2.1878, hieman alle 76-vuotiaana.

Lappeenrannan kehruuhuoneessa kudonta- tai kehruumestarin virkaa hoita­neita Benvikin neitoja koskevat kirjoitukset on koottu blogimme Benvikin neidot -välilehdelle: Agatha ja Sophia Nordlund (numerot 19 ja 20) sekä Ottiliana Wilén/Widell (numero 36). Kehruuhuoneesta kerrotaan myös siellä vankina olleen Elisabeth Forssellin tarinassa.

Lähteitä:

KA (DA) Talreg, KD 119/186 1853 ja KD 454/47 1859. Linkit tekstissä.

KA Hki Talreg, Ea: 2063 Kirjeaktit 1853 ja Ea: 2245 Kirjeaktit 1856.

KA Mli Viipurin hovioikeuden arkisto, Hbea: 28 Varsinaisasiain pöytäkirjat 1860–1861.

KA Hki Vankila-asiakirjojen arkisto, 920 Turun ja Lappeenrannan kehruuhuoneiden tilit tositteineen 1853.

SSHY. Jäsensivut.