Moitittava makki

eli
Paska juttu Joensuusta

Kaikkien ns. vanhojen kaupunkien tavoin myös vuonna 1849 perustetussa Joen­suussa toimi (vuodesta 1860 lähtien) raas­tuvan­oikeus. Se kokoontui säännöl­li­sesti maanan­taisin joka viikko, siis paljon useammin kuin maa­seudun käräjä­oikeudet. Tiuha tahti oli tarpeen, sillä suurin osa käsiteltä­vistä jutuista koski kauppa­kaupungin talous­elämään liit­tyviä asioita kuten vekse­leitä ja muita velko­muksia. Varsi­naisia rikos­juttuja oli peräti harvoin, mutta sekaan tietysti mahtui juopumus­rikkeitä ja aina silloin tällöin myös muita kaupungin ankaran järjestys­säännön vastai­sia hairah­duksia.

Leivättömän pöydän ääressä asiat pyrittiin puimaan perusteelli­sesti – ja pöytäkirjat laadittiin vähintään yhtä hartaasti. Olipa kyseessä aivan mitätön tai hyvinkin merkittävä juttu, esitystapa noudatti aina suunnilleen samaa kaavaa. Oheinen näyte on mainio esimerkki oikeuden­käynti­pöytä­kirjojen tyylistä, joten liitettäköön se tähän sanatarkasti kokonaisuu­dessaan.

Vuonna 1885 Maaliskuun 2 päivänä kokoontui Raastuvan Oikeus Joensuun kaupungissa Raatihuoneella. Saapuvilla olivat Pormestari Alfred Nysten sekä Neuvosmiehet Juhana Nousiainen ja Simo Hirvonen.

Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nystén. 

§:9

   Virallinen syyttäjä Kaupunginviskaali Niilo Henrik Aschan lausui tänne manattua ja huudettaissa itse paikalle tullutta Maalaria Juhana Koljosta vastaan, tästä kaupungista, että vastaaja, kuten Poliisi Jooseppi Leväinen on syyttäjälle ilmiantanut, pitää hyyskänsä ja pihansa siivottomina, jonkatähden Syyttäjä nyt siitä vaati vastaajata lailliseen edesvastaukseen.

    Kanteesta kuultuna väitti vastaaja että hän jokaisena kuukautena on puhdistanut sekä hyyskänsä että pihansa ja anoi sen­vuoksi, että hän vaaditusta edes­vastauksesta vapautet­taisiin.

    Syyttäjä pysyi kumminkin kanteessaan ja nimesi asiaan todistajiksi Työmiehet Juhana Henriciusen ja Wilhelm Hyttisen, jota paitsi vastaaja samassa tarkoi­tuksessa mainitsi Työmies Pekka Turusen, jotka kaikki hyvä­maineisina ja muutoinkin esteettöminä saivat vannoa vierasmies­valan, minkä jälkeen he valan arvosta muistu­tet­tuina ja erikseen kuulus­tel­tuina, kertoivat:

    1  Juhana Henricius: että vierasmies asuu vastaajan talossa ja tietää hyyskä olevan liian pienen joten se pian täyttyy kun vastaaja vaan kerran kuukau­dessa on sen puhdistut­tanut ja asukkaiden on sen vuoksi täytynyt tehdä tarpeensa lattialle ja penkille hyyskässä; sekä että myös pihamaa on siivoton. Ei muuta. Astui ulos.

    2  Wilhelm Hyttinen: todisti yhtäpitävästi edellisen vierasmiehen kanssa hyyskästä ja sen puhdis­ta­misesta ja sanoi talossa olevan ainoas­taan yhden senlaisen vaikka talossa asuu lähes seitse­män­kym­mentä henkeä sekä että niin suurelle joukolle on mahdotonta pitää yhtä hyyskää puhtaana mutta ettei vieras­mies tiedä jos piha talvis­aikana on siivot­to­mampi kuin muiden­kaan pihat. Astui ulos.

    3  Petter Turunen: että vastaajan hyyskä on siivoton ja sietäisi puhdistaa useammin kuin kerran kuu­kau­dessa kuten vastaaja tähän asti on tehnyt sekä että myös pihamaa on huonossa siivossa. Wierasmies astui ulos.

  Sittenkuin vastaaja oli anonut anteeksi huolimat­to­muutensa ja luvannut tästälähtien pitää puhtau­desta parempaa huolta, käskettiin asianomaiset astumaan ulos ja Oikeudessa

Määrättiin:

    Että päätös tässä asiassa julistetaan Raastuvan Oikeuden kokouksessa Maanantaina tämän kuun 16 päivänä, jolloin asian­omaiset tulkoot Oikeuteen saapuville jos he luulevat etunsa sitä vaativan. Julistettiin.

Seuraavan viikon normaaliin maanantai-istuntoon oli kertynyt niin paljon vek­seli­vel­koja ja muita tär­keitä asioita, että pari vähä­pätöi­sempää juttua hoidet­tiin­kin vasta tiis­taina.

Wuonna 1885. Maaliskuun 17 päivänä kokoontui Raastuvan Oikeus Joensuun kaupungissa Raatihuoneella. Saapuvilla olivat Pormestari Alfred Nysten sekä Neuvosmiehet Juhana Nousiainen ja Simo Hirvonen.

Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nystén. 

§:2 

  Kun Raastuvan Oikeus nyt uudelleen käsiteltäväksi otti tämän kuun toisena päivänä pidetyssä kokouksessa pöytä­kirjan §:9 alle viimeksi esillä olleen, mutta siihen merkityn syyn vuoksi täksi päiväksi lykätyn asian, jossa virallinen syyttäjä kaupungin viskaali Niilo Henrik Aschan on, polisi Josef Leväisen ilmiannosta, syyttänyt maalari Juhana Koljosta, tästä kaupungista, siivottomuudesta, tulivat mainitut as^et kukin itse huudettaessa saapuville.

   Edelliset pöytäkirjat asiassa luettua käskettiin as^et astumaan ulos, kunnes oikeudessa keskusteltiin ja tehtiin seuraava

Päätös:

  Tämän asian on Raastuvan Oikeus lopullisesti tutkinut ja katsoo kohtuulliseksi tällä kertaa vapauttaa v^jan laillisesta edes­vastauksesta, mutta velvoitetaan, hänelle siinä suhteessa nyt määrätyn viiden­kymmenen markan uhka­sakon haas­tolla, ei ainoastaan kahden viikko­kauden kuluessa tästä päivästä lähtien taloonsa rakenta­maan eri hyyskän jokai­selle kymmenelle hengelle, mutta myös vähintäänkin joka toinen viikko ne puhdistamaan ja aina sisästä siistinä pitämään. Julis­tettiin. Aika ja paikka edellä mainitut.  

J. A. Nystén

J. Nousiainen                S. Hirvonen

Juhana Koljonen asui Joensuun korttelissa 21 tontilla numero 4. Nykyään sitä vastaa Torikatu 29 / Niska­katu 6. Vuoden 1885 henkikirjasta näkyy, ettei kiinteistön virallinen väkiluku nouse edes likelle väitettyä seit­semää­kymmentä. Tosin henki­kir­jaan ei aina merkit­ty­kään kaik­kia vikke­lästi vaihtu­via ali­vuokralaisia saati muita satun­naisia käypä­läi­siä. Henki­kirjaan on merkitty tontille 4 maalari Juhana Koljo­nen, vaimo Anna ja yksi poika­lapsi sekä kahdek­san vuokra­laista perhei­neen:

• målaren Johan Koljonen 38 h Anna 57 b 1–0
• hyresgäst Arb. Karl Halonen 48 h Sikke 43 b Oskar 64
• -”-            Arb. Wilhelm Hyttinen h Anna b 1–1
• -”-            Arb. Petter Turunen h Ulla grk b 1–1
• -”-            Arb. Michel Hirvonen h Anna b 1–0
• -”-            Arb. Karl Wänskä h Anna
• -”-            Arb. Matts Kinnunen h Anna b 1–2
• -”-            Skomakaren Petter Huttunen h Maria
• -”-            Arbetaren Johan Henritsius h Kaisa

Nimen perässä oleva kaksinumeroinen luku viittaa syntymävuoteen. Lyhenne h tarkoittaa vaimoa, b lapsia ja grk kreikanuskoista. Lasten kohdalla ilmoitetaan ensin poika- ja sitten tyttölapset.

Lähteitä:
Kansallisarkiston digitoidut aineistot. Joensuun henkikirja 1885.
KA Jns Ca:26 Joensuun RO:n varsinaisasiain pöytäkirjat 1885 I.
Könönen, T. 1904: Joensuun kaupunki vuosina 1848–1898. Joensuu.