eli
Paska juttu Joensuusta
Kaikkien ns. vanhojen kaupunkien tavoin myös vuonna 1849 perustetussa Joensuussa toimi (vuodesta 1860 lähtien) raastuvanoikeus. Se kokoontui säännöllisesti maanantaisin joka viikko, siis paljon useammin kuin maaseudun käräjäoikeudet. Tiuha tahti oli tarpeen, sillä suurin osa käsiteltävistä jutuista koski kauppakaupungin talouselämään liittyviä asioita kuten vekseleitä ja muita velkomuksia. Varsinaisia rikosjuttuja oli peräti harvoin, mutta sekaan tietysti mahtui juopumusrikkeitä ja aina silloin tällöin myös muita kaupungin ankaran järjestyssäännön vastaisia hairahduksia.
Leivättömän pöydän ääressä asiat pyrittiin puimaan perusteellisesti – ja pöytäkirjat laadittiin vähintään yhtä hartaasti. Olipa kyseessä aivan mitätön tai hyvinkin merkittävä juttu, esitystapa noudatti aina suunnilleen samaa kaavaa. Oheinen näyte on mainio esimerkki oikeudenkäyntipöytäkirjojen tyylistä, joten liitettäköön se tähän sanatarkasti kokonaisuudessaan.
Vuonna 1885 Maaliskuun 2 päivänä kokoontui Raastuvan Oikeus Joensuun kaupungissa Raatihuoneella. Saapuvilla olivat Pormestari Alfred Nysten sekä Neuvosmiehet Juhana Nousiainen ja Simo Hirvonen.
Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nystén.
§:9
Virallinen syyttäjä Kaupunginviskaali Niilo Henrik Aschan lausui tänne manattua ja huudettaissa itse paikalle tullutta Maalaria Juhana Koljosta vastaan, tästä kaupungista, että vastaaja, kuten Poliisi Jooseppi Leväinen on syyttäjälle ilmiantanut, pitää hyyskänsä ja pihansa siivottomina, jonkatähden Syyttäjä nyt siitä vaati vastaajata lailliseen edesvastaukseen.
Kanteesta kuultuna väitti vastaaja että hän jokaisena kuukautena on puhdistanut sekä hyyskänsä että pihansa ja anoi senvuoksi, että hän vaaditusta edesvastauksesta vapautettaisiin.
Syyttäjä pysyi kumminkin kanteessaan ja nimesi asiaan todistajiksi Työmiehet Juhana Henriciusen ja Wilhelm Hyttisen, jota paitsi vastaaja samassa tarkoituksessa mainitsi Työmies Pekka Turusen, jotka kaikki hyvämaineisina ja muutoinkin esteettöminä saivat vannoa vierasmiesvalan, minkä jälkeen he valan arvosta muistutettuina ja erikseen kuulusteltuina, kertoivat:
1 Juhana Henricius: että vierasmies asuu vastaajan talossa ja tietää hyyskä olevan liian pienen joten se pian täyttyy kun vastaaja vaan kerran kuukaudessa on sen puhdistuttanut ja asukkaiden on sen vuoksi täytynyt tehdä tarpeensa lattialle ja penkille hyyskässä; sekä että myös pihamaa on siivoton. Ei muuta. Astui ulos.
2 Wilhelm Hyttinen: todisti yhtäpitävästi edellisen vierasmiehen kanssa hyyskästä ja sen puhdistamisesta ja sanoi talossa olevan ainoastaan yhden senlaisen vaikka talossa asuu lähes seitsemänkymmentä henkeä sekä että niin suurelle joukolle on mahdotonta pitää yhtä hyyskää puhtaana mutta ettei vierasmies tiedä jos piha talvisaikana on siivottomampi kuin muidenkaan pihat. Astui ulos.
3 Petter Turunen: että vastaajan hyyskä on siivoton ja sietäisi puhdistaa useammin kuin kerran kuukaudessa kuten vastaaja tähän asti on tehnyt sekä että myös pihamaa on huonossa siivossa. Wierasmies astui ulos.
Sittenkuin vastaaja oli anonut anteeksi huolimattomuutensa ja luvannut tästälähtien pitää puhtaudesta parempaa huolta, käskettiin asianomaiset astumaan ulos ja Oikeudessa
Määrättiin:
Että päätös tässä asiassa julistetaan Raastuvan Oikeuden kokouksessa Maanantaina tämän kuun 16 päivänä, jolloin asianomaiset tulkoot Oikeuteen saapuville jos he luulevat etunsa sitä vaativan. Julistettiin.

Seuraavan viikon normaaliin maanantai-istuntoon oli kertynyt niin paljon vekselivelkoja ja muita tärkeitä asioita, että pari vähäpätöisempää juttua hoidettiinkin vasta tiistaina.
Wuonna 1885. Maaliskuun 17 päivänä kokoontui Raastuvan Oikeus Joensuun kaupungissa Raatihuoneella. Saapuvilla olivat Pormestari Alfred Nysten sekä Neuvosmiehet Juhana Nousiainen ja Simo Hirvonen.
Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nystén.
§:2
Kun Raastuvan Oikeus nyt uudelleen käsiteltäväksi otti tämän kuun toisena päivänä pidetyssä kokouksessa pöytäkirjan §:9 alle viimeksi esillä olleen, mutta siihen merkityn syyn vuoksi täksi päiväksi lykätyn asian, jossa virallinen syyttäjä kaupungin viskaali Niilo Henrik Aschan on, polisi Josef Leväisen ilmiannosta, syyttänyt maalari Juhana Koljosta, tästä kaupungista, siivottomuudesta, tulivat mainitut aset kukin itse huudettaessa saapuville.
Edelliset pöytäkirjat asiassa luettua käskettiin aset astumaan ulos, kunnes oikeudessa keskusteltiin ja tehtiin seuraava
Päätös:
Tämän asian on Raastuvan Oikeus lopullisesti tutkinut ja katsoo kohtuulliseksi tällä kertaa vapauttaa vjan laillisesta edesvastauksesta, mutta velvoitetaan, hänelle siinä suhteessa nyt määrätyn viidenkymmenen markan uhkasakon haastolla, ei ainoastaan kahden viikkokauden kuluessa tästä päivästä lähtien taloonsa rakentamaan eri hyyskän jokaiselle kymmenelle hengelle, mutta myös vähintäänkin joka toinen viikko ne puhdistamaan ja aina sisästä siistinä pitämään. Julistettiin. Aika ja paikka edellä mainitut.
J. A. Nystén
J. Nousiainen S. Hirvonen
Juhana Koljonen asui Joensuun korttelissa 21 tontilla numero 4. Nykyään sitä vastaa Torikatu 29 / Niskakatu 6. Vuoden 1885 henkikirjasta näkyy, ettei kiinteistön virallinen väkiluku nouse edes likelle väitettyä seitsemääkymmentä. Tosin henkikirjaan ei aina merkittykään kaikkia vikkelästi vaihtuvia alivuokralaisia saati muita satunnaisia käypäläisiä. Henkikirjaan on merkitty tontille 4 maalari Juhana Koljonen, vaimo Anna ja yksi poikalapsi sekä kahdeksan vuokralaista perheineen:
- målaren Johan Koljonen 38 h Anna 57 b 1–0
- hyresgäst Arb. Karl Halonen 48 h Sikke 43 b Oskar 64
- -”- Arb. Wilhelm Hyttinen h Anna b 1–1
- -”- Arb. Petter Turunen h Ulla grk b 1–1
- -”- Arb. Michel Hirvonen h Anna b 1–0
- -”- Arb. Karl Wänskä h Anna
- -”- Arb. Matts Kinnunen h Anna b 1–2
- -”- Skomakaren Petter Huttunen h Maria
- -”- Arbetaren Johan Henritsius h Kaisa
Nimen perässä oleva kaksinumeroinen luku viittaa syntymävuoteen. Lyhenne h tarkoittaa vaimoa, b lapsia ja grk kreikanuskoista. Lasten kohdalla ilmoitetaan ensin poika- ja sitten tyttölapset.
Lähteitä:
Kansallisarkiston digitoidut aineistot. Joensuun henkikirja 1885.
KA Jns Ca:26 Joensuun RO:n varsinaisasiain pöytäkirjat 1885 I.
Könönen, T. 1904: Joensuun kaupunki vuosina 1848–1898. Joensuu.