Snabb eli Sukkela

Mikkelin Wiikko-Sanomissa oli 6.3.1863 uutinen Mikke­lin lää­nissä asu­vista Suomen sodan vete­raa­neista: ”Meil­lä oli äsket­täin tilai­suus nähdä sitä luet­teloa, ku Turussa oleva vete­raani­toimi­kunta on lähdet­tänyt täkä­läi­selle läänin halli­tuk­selle. Tässä luet­te­lossa on kahden ja kolmen ruplan lah­jona jaettu 103 ruplaa seuraa­ville läänissä asu­ville sota­vanhuksille:” 

Joroinen: Antti Bullra eli Jyrinä
Juuka: Pekka Phil eli Nuoli, Jaakko Björn eli Karhu ja Tuomas Dag eli Päivä
Pieksämäki: Kalle Mård eli Näätä ja Matti Kamm eli Kampa
Puumala: Heikki Hök eli Haukka ja Taavetti Lillja eli Lemmen­kukka
Mikkeli: Kalle Rietrik Björkengren eli Koivunoksa, Matti Fors eli Koski, Martti Snabb eli Suk­ke­la ja Pekka Hjort eli Hirvi
Kangasniemi: Matti Svärd eli Miekka
Hirvensalmi: Juhana Knall eli Pamaus, Aatami Dank eli Tuohus, Sipi Tupp eli Kukko ja Hanno Sparf eli Varpunen
Ristiina: Eljas Fröjd eli Riemu, Mikko Fröjd eli Riemu, Juhana Grek eli Reikkalainen, Maunus Kork eli Tulppa ja Pietar Lang eli Pitkä
Mikkelin kaupunki: Aatolf Rietrik Påhlman eli Waajanen
Rantasalmi: Mikko Skön eli Björn, Kauno eli Karhu, Lassi Juuri ja Antti Alm eli Jalava
Savonlinnan kaupunki: Antti Rewell ja Ierik Åberg
Heinola: Matti Girs eli Sirk, Kiiski eli Sirkka, Juhana Näsman eli Nenonen ja Johana Riet­rik Salf
Hartola: Juhana Snäll eli Nopsas, Rietrik Borg eli Linna ja Olli Fång eli Saalis
Sysmän pitäjä: Aatami Nick eli Nyykyttäjä ja Pietar Pietarinpoika Riskopp
Mäntyharju: Antti Ek eli Tammi.

Ote Mikkelin Wiikko-Sanomien uutisesta. Lopussa mainitaan, että Näsman eli Nenonen on kuollut ennen uuttavuotta, ja harmitellaan, että joululahjaksi aiotut rahat ehtivät Mikkeliin vasta 24. joulukuuta.

Snäll-sanan merkitykset vuonna 1885 julkaistussa Frans Ferdinand Ahlmanin (1836 –1895) ruotsalais-suomalaisen sanakirjan uudistetussa painoksessa, toim. Kaarlo ja August Valdemar Forsman, myöhemmin Koskimies.

Miehiä oli yhteensä 37. Sama luettelo julkaistiin Åbo Underrättelser -lehdessä 24.1.1863 mutta ilman nimien suomennoksia. Tässä luettelossa ovat mukana kaikki läänit. Seuraavan vuoden luettelo julkaistiin samassa lehdessä 16.1.1864. 

Suomettaressa oli 2.6.1865 uutinen yhdestä sotaurhosta:

Sunnuntaina Toukokuun 14 p:nä piti kappalainen, nimi­kirkko­herra Sten­roth jalon muisto­puheen eräästä seura­kuntamme jäse­nestä, sota­mie­hestä Martti Snabb’ista, joka äsket­täin kuoli Harju­maan kyläs­sä 87 vuo­den ikäi­senä. Vai­naja sanot­tiin ol­leen vii­me­nen Suo­men sodan san­ka­ri­lois­ta tässä pitä­jässä. Hänel­lä oli o­llut hyvä maine rehelli­syy­destä ja sivey­destä. Kolmen­kymme­nen vuoden van­hana oli hän lähte­nyt sotaan, jossa Lapuan tappe­lussa haavoi­tet­tiin ja Venä­läiset otti­vat vangiksi. Tultu­ansa lähelle Lappeen­rannan kaupun­kia, pääsi Snabb kuiten­kin vihol­lis­ten kä­sistä kar­kuun, meni sitte, vähän viivyt­tyänsä Mikke­lissä, jälleen sota­joukkoon ja oli ollut Hörne­fors’inkin tappe­lussa. Urhool­li­suu­des­taan oli hän Ruot­sin kunin­kaalta saa­nut Miekka­tähdistön meta­lin kun­nia­mer­kiksi. Sodan pää­tet­tyä eli hän koti-pitä­jäs­sään pie­nessä tor­passa. Vai­monsa oli kuol­lut jo 5 vuotta tätä ennen. Ainoa elossa oleva lap­sensa, tytär, sanot­tiin ole­van naimi­sessa talon­miehen kanssa. Näin kuului mutka­toin elämän­kerto­mus, johon saar­naaja jat­koi moni­aita lem­peitä sano­ja sii­tä kii­tol­li­sesta ja rak­kaasta muis­tista, jossa ur­hool­li­nen, us­kol­li­nen ja re­hel­li­nen isän­maan puo­lus­taja, ol­koon yl­häi­sempi tahi al­hai­sempi, aina on pi­det­tävä.

Lähteitä: Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkit tekstissä.