Clara Roth

Närpiöläinen Clara Mattsintytär Roth oli Benvikin neito nro 17. Hän oli Ben­vikissä muita pidem­pään, sillä osa ajasta meni sairas­tel­lessa. Tili­kirja­merkin­töjen mukaan hän oli poissa opin­ahjosta vuoden 1818 viimei­sestä päi­västä marras­kuun 1819 alkuun. Heti sen jälkeen Claraa käy­tet­tiin sai­raa­lassa Vaa­sassa, ja 11.6.1820 hänen tode­taan palan­neen Ben­vikiin ter­veh­ty­neenä. Oppi­lai­den kudonta­töiden luette­lossa on Claran koh­dalla mer­kintä: ”oli sai­rau­den takia pois­sa koko tal­ven 1820, minkä vuoksi ei saanut palkin­toja vuonna 1820.” 

Clara kutoi Benvikissä 28¾ kyynärää ensimmäisen, 42 kyynä­rää toisen ja 62¼ kyynä­rää hie­nointa eli kol­man­nen luo­kan kan­gasta. Ensim­mäisen luokan kangas oli vuodelta 1819, toisen luokan kangas vuo­delta 1821 ja kol­man­nen luokan kangas vuodelta 1822. Lisäksi hän keh­räsi vuon­na 1819 yhteensä 1⅔ lei­vis­kää hie­nom­paa ja 6¼ lei­vis­kää kar­ke­am­paa lan­kaa. 

Clara oli elokuussa 1820 todis­ta­jana Kaskis­ten raastuvan­oikeudessa. Renki Eric Wester­gård syytti porva­rien poikia Carl Gustaf Lönn­rothia ja Johan Eric Bäckmania, ylimääräistä meritullivahtimestaria Fred­rik Majo­rinia ja kaupungin­palvelija Johan Eric Ahl­qvistiä tappe­lusta tans­seissa, jotka pidet­tiin työ­mies Bern­qvistin luona. Clara sanoi olleensa tans­seissa ja nähneensä, että joku heitti Wester­gårdia kivellä, mutta siitä ei hänen nähdäk­seen koitu­nut mitään vahin­koa. Samassa istun­nossa olivat todis­ta­ji­na myös kehruu­opiston opet­taja Johan Pet­ters­son ja hänen tyttä­rensä Chris­tina. He eivät ol­leet huoman­neet tans­seissa tappe­lua mutta olivat näh­neet seu­raa­vana päi­vänä renki Wester­gårdin, jolla oli ollut veri­haava pääs­sä, toinen vasem­man sil­män ylä­puolella ja kaksi nenässä.  

Benvikistä lähdettyään Clara oli pii­kana Kalaxin kylän Thomas­folkin talossa. 14.5.1825 hänet vihit­tiin niin ikään Kalaxin kylässä asuvan suutari Anders Hag­bergin kanssa. Claralle ja Andersille syntyi När­piössä seitse­män lasta:

Carl 6.9.1825
Maja Stina 29.3.1827
Johan Erik 4.3.1829
Carolina 4.7.1831
Joseph 26.12.1833
Anders Henrik 29.8.1836
Anna Lisa 20.5.1841.

Anders Hagberg kuoli 20.11.1841 hal­vauk­seen. Hän oli kuol­les­saan 38-vuotias. Clara kuoli reuma­tis­miin 64-vuoti­aana huhti­kuussa 1867.

Carl 

Carl Hagberg oli aluksi isänsä tavoin suutari mutta ainakin vuodesta 1849 lähtien meritullivahtimestari. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Närpiössä syntynyt Karo­lina Wilhel­mina Berg­man. Karolinan vanhemmat olivat Närpiön lukkari, Tukhol­massa 1776 syntynyt Johan Erik Berg­man ja Kristina Wester­lund. Karo­lina oli ollut aikai­semmin naimi­sissa tulli­johto­kunnan kamari­kirjuri Samuel Sjö­vallin kanssa. Heidät oli vihitty Eckerössä 1.11.1835. Samuel kuoli Helsingissä heinäkuussa 1840. Karolinalle ja lapsille myönnettiin vuonna 1843 eläke siviili­virka­kunnan leski- ja orpo­kassasta. Vuonna 1851 Karo­li­nalle myön­net­tiin uusi eläke­kirja, koska enti­nen oli hävinnyt. Ensim­mäi­sestä avio­lii­tosta Karo­linalla oli kolme lasta: Amalia Wilhel­mina, Ida Caro­lina ja Samuel Kons­tantin, joista esi­kois­tytär syntyi Brändössä 30.11.1835 ja nuoremmat Hel­singissä, tytär 6.12.1838 ja poika 10.9.1840. Loka­kuussa 1844 Karo­linalle syntyi När­piössä avio­ton poika Albert Rein­hold Sevon, joka käytti myöhemmin nimeä Hag­berg. 

Carl ja Karo­lina saivat vuosina 1846–1859 seit­semän lasta: Mathilda Sophia, Amanda Rosina, Carl Johan, Olga Maria, Rosina, Johan ja Karl Kons­tantin. Vanhimmat tyttäret syntyivät Närpiössä, keskim­mäiset lapset Kaski­sissa ja kuopus Kokko­lassa. Karo­lina kuoli Kokko­lassa 7.5.1868. 

Carlin toinen vaimo oli Maria Lovisa Lill­kort. Heille syn­tyi­vät vuosina 1873–1881 lapset Ida Emilia, Alma, Hilma Maria ja Karl Ernst. Carl kuoli Teeri­järvellä 14.8.1885. 

Mathilda Sophia

Carlin ja Karo­linan esikois­tytär Mathilda Sophia Hag­berg meni vuonna 1865 nai­mi­siin kaup­pias Gustav Napo­leon Heiden­bergin kanssa. Mies oli synty­nyt Tukhol­massa vuonna 1836. Lap­sia syntyi vuo­sina 1866–1886 yhteensä 13: Wera Sofie Emelie, Naima Matilda Ottilia, Helmi Hildur Amalia, Aina Alida Bern­hardia, Saidi Helga Ade­laide, Alf­hild Inge­borg Aurora, Tyra Tähti There­sia, Gustaf Otto Walde­mar, Agda Horten­sia Hilde­gard, Ingrid Elfrida El­mira, Arnold Al­bert Napo­leon, Fridolf August Berna­dotte ja Karl Gus­taf Walfrid. 

Mathilda jätti vuoden 1890 tammikuussa Kokkolan maistraatille ilmoituksen leipomo­toimin­nan aloit­ta­mi­sesta.

Mathilda Heidenbergin leipomo toimi Roosin talossa Kokkolassa. Myynnissä oli monenlaisia maukkaita leipiä ja leipomuksia. Norra Posten 1.2.1890.

Mathildan kuolinilmoitus julkaistiin Österbottningen-lehdessä 28.5.1918.

Maja Stina

Maja Stina (Maria Kristina) Hagberg meni naimisiin 5.12.1851. Puoliso oli Mickel Mickelinpoika Röös. He saivat seitse­män lasta, joista kolme kuoli pienenä. Aikuis­ikään elivät Joseph Wilhelm, Mickel, Maria ja Anna Liisa. Vuonna 1853 syntynyt Mickel oli aina­kin välillä työ­miehenä Ruot­sin Jämt­lannissa Sundsjön pitäjässä. Kaksi vuotta nuorempi Maria meni naimi­siin Johan Petter Andersin­poika
Rag­valdsin kanssa ja 1860 syntynyt Anna Lisa Hen­rik Mattsin­poika Pell­folkin kanssa.

Johan Erik

Johan Erik Hagberg vihittiin Korsnäsissä 2.7.1850 Johanna Maria Larsin­tyttären kanssa. Paris­kunta asui Harr­strömin kylässä Ingelsin talossa. Lapsia syntyi aina­kin kah­deksan: Anders Henric, Lisa Johanna, Johan 1856, Johan 1859, Anders Henrik, Johan 1864, Maria Eli­sabeth ja Adrian. Neljä ensin mainit­tua lasta kuoli­vat vuosina 1858 ja 1861. Johan Erik Ingels eli Hag­berg sai När­piön syys­käräjillä 1859 sakkoja tappe­lusta ja parjauk­sesta.

Carolina

Carolina Hagberg vihittiin avioliittoon Närpiössä 8.2.1857. Puoliso oli vuonna 1834 synty­nyt talol­li­sen poika Johan Wil­helm Johanin­poika Filpus När­piön Bäck­byn kylästä. Paris­kunnalle syntyi poika Carl Wilhelm 21.3.1857. Caro­lina kuoli keuhko­tautiin 28.11.1859, ja Johan Wilhelm meni toi­siin naimi­siin Maria Johanin­tytär Filpuksen kanssa.

Anders Henrik

Anders Henrik Hagberg muutti vuonna 1855 Närpiöstä Kaskisiin, ja hänet vihittiin siellä 1.5.1860 Wilhel­mina Bärn­qvistin kanssa. Paris­kunnan yhtei­siä lapsia olivat Hilda Wilhelmina (26.2.1861–1.4.1862), Johan Edvard 5.3.1863, Hulda Maria 5.7.1865 ja Karl Anton 11.12.1867. Vaimolla oli entuu­des­taan avio­ton lapsi Sofia Eli­sabeth, joka oli synty­nyt Kris­tii­nan­kau­pun­gis­sa 15.5.1852. Wilhel­mina kuoli vuonna 1893, minkä jäl­keen Anders Hen­rik meni vuonna 1897 uusiin naimi­siin leski­rouva Maria Helena Jöranin­tyt­tä­ren kanssa. Anders Henrik oli kalas­taja, ja molem­mat pojat olivat meri­miehiä. Vanhempi poika Karl Anton kuoli haaksi­rikossa vuonna 1902. Johan Edvard puoles­taan oli vuonna 1891 Buenos Airesissa ja kaipasi tietoja suku­lai­sis­taan. Hän oli kirjoit­tanut kir­jeitä van­hem­milleen Kaski­siin ja sisa­rel­leen Kris­tiinan­kaupunkiin saamatta mitään vastausta. Johan Edvard lähetti Folk­wännen-lehden väli­tyk­sellä vanhem­milleen viestin: ”Kir­jeet kotoa ovat kallis­arvoi­sia lahjoja vierailla mailla ja mahta­via väli­neitä Juma­lan kädessä pitää nuoru­kainen poissa kiu­sauk­sista ja nostaa hänet, kun hän on langennut.” (bref från hemmet äro dyr­bara gåfwor i främmande land och äro mäktiga medel i Guds hand till att bewara ynglingen från frestelserna och att upp­resa honom när han fallit).

Anna Lisa

Anna Lisa Hagberg meni naimisiin Mickel Häggbladin kanssa. Mickel oli Närpiön Kalaxissa syntynyt räätälin poika ja itsekin räätäli. Heille syntyi vuo­sina 1869–1886 liuta lapsia: Karl Johan 3.1.1869, Josef Wilhelm 22.2.1871, Johan 20.6.1872, Mickel August 15.9.1874, Anna Elisabeth 17.7.1876, Maja Stina 13.8.1878, Johanna Alina 28.7.1880 ja Karl Johan 16.9.1886. Kolme vanhinta poikaa ja Johanna Alina kuoli­vat pie­ninä.

Lähteitä:

ArkivDigital. 
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Sanomalehdet Norra Posten, Österbottningen ja Folkwännen. Linkit kuvatekstissä ja tekstissä.
KA Sta, Gs:10 Suomen Talousseuran tilitykset tositteineen 1819.
KA Sta, Gs:13 Suomen Talousseuran tilitykset tositteineen 1821–1822.
Ka Vsa, Cb:17 Kaskisten RO:n pöytäkirjat 1819–1820.
ÅAB FHS, F I 70.