Kauppias Östling

Ruotsin alamainen, kauppias Emanuel Östling matkusti marras­kuussa 1824 Suomeen. Norr­bottenin läänin maa­herran myön­tämän passin oli visee­rannut Haapa­rannalla Venäjän vara­konsuli Johan Sun­dell 22.11. Kaksi päivää myöhemmin Öst­ling sai Oulun maa­herralta Samuel Fredrik von Bornilta lupa­piletin Por­vooseen. Pile­tin kääntö­puolen merkinnöistä näkyy, että Öst­ling saapui Kuo­pioon 27.11., Heino­laan 29.11. ja Porvoo­seen 1.12. Heino­lassa merkin­nän teki viran puo­lesta läänin­sihteeri Otto Wilhelm Streng. Hän huo­mautti, että Östlingin pitää jättää lupa­piletti Por­voo­seen saa­dak­seen uu­den todis­tuksen paluu­matkaa var­ten. 

Billet som Kongl. Svenske undersåten Handlanden i Haaparanda, Emanuel Östling, hvilken hitkommit med Pass af Herr Lands-Höfdingen i Norrbottens Län, viseradt under No 6 af Kejserl. Ryske vice Consulen i Haparanda Johan Sundell den 22. i denna månad…

Vuotakauppias Emanuel Östlingistä on lisä­tietoja Nederluleån koti­seutu­yhdis­tyk­sen sivuilla. Sekä syntymä- että kuolin­aika ovat tosin hieman virheelliset. Emanuel syntyi Neder­luleåssa eli Ala­luula­jassa 23.2.1788 ja kuoli 6.2.1875. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli  Anna Sofia Rörling, joka kuoli 28-vuoti­aana ”syys­kuun alus­sa” 1820. Samoi­hin aikoi­hin kuoli myös paris­kunnan tytär Anna Catha­rina viiden kuu­kau­den ikäi­senä tunte­matto­maan sai­rau­teen. Esi­koi­nen, Carl Johan, oli syntynyt joulu­aattona 1818. 

Emanuelin toinen vaimo oli Catharina Charlotta Unbom. Heille syntyi vuo­sina 1824–1837 yhteensä seitse­män lasta: August, Oscar, Ulrik, Sofia, Matilda, kuolleena syntynyt tyttö, Johan Felix.

Emanuel Östlingin jälkeen laaditussa peru­kir­jassa maini­taan vai­na­jan leski ja seu­raa­vat perilliset: Carl Johan, Johan Felix, Sofia ja Matilda. Tyttäristä Sofia oli naimi­sissa meri­kapteeni N. P. Sund­strömin kanssa ja Matilda oli naima­ton. Vainaja omisti 18 1/8 kapan­alan kiin­teistön [kapan­ala = 154 neliömetriä], joka oli arvol­taan 175 kruunua. Irtai­mis­toon kuului­vat esi­merkiksi kaksi lauta­peli­pöytää, yksi tee­pöytä, viisi val­keaksi maa­lat­tua yksi­levyistä pöy­tää, kahdek­san vuoro­kauden seinä­kello pun­nuk­si­neen, karhun­talja, koiran­nahka­välly, suden­nahka­välly, päällyk­setön lampaan­nahka­välly, poron­talja, seit­semän lehmää, yksi hieho, kolme lammasta, Raa­mattu kote­loi­neen, kaksi Lutherin pos­tillaa, yksi Pet­ters­sonin pos­tilla, Uusi testa­mentti seli­tyk­si­neen, Prae­toriuk­sen Hengel­li­nen aarre­aitta, virsi­kirja ja viisi haapa­ranta­laisen Bottniska Ång­fartygs­bolaget -yhtiön osa­ketta. Osa­kkeet olivat arvoltaan 750 kruunua. Kuolin­pesän kokonais­varat olivat 4 301,50 kruunua, josta sum­masta noin 1 200 kruu­nua oli talle­tet­tuna Piitimen säästö­pankkiin.

Lähteitä:

ArkivDigital, Nederluleån seurakunta ja Nederluleån käräjäkunta. Linkit tekstissä.
KA Hki Kenraalikuvernöörikanslian arkisto, Ff:1 Passiasiakirjat 1820–1825.
Ruotsin kansalliskirjaston Svenska tidningar –verkkopalvelu.