Vasili ja Miina Joensuun ortodoksisesta seurakunnasta lähetettiin 9. toukokuuta 1896 seuraavanlainen todistus: Todistus. Täten todistan, että Värtsilän tehtaalta Joensuun Kreikkalais-Venäläistä seurakuntaa kaupan hoitaja Vasilij Savelinpoika Jeskanen synt. 20.7.1871 Herran Pyh. Ehtoollisella on käynyt, on puhdas maineinen, on poika-mies, ja on…
Vähän yli 30-vuotias Heikki (Henrik) Juhonpoika ja kymmenen vuotta nuorempi Sesilia (Cecilia) Eerikintytär olivat palveluksessa Lopella Salon kartanossa, Sesilia piikana ja Heikki renkinä. Syyskuun 1. päivänä 1828 heille syntyi poikalapsi, joka sai nimekseen Aleksanteri. Pariskunta ei ollut naimisissa, mutta Heikki…
eliOnneton anniskeluyritys Joensuussa Pöytäkirja pidetty Joensuun kaupungin Raastuvan Oikeuden istunnossa sanotun kaupungin Raatihuoneella Helmikuun 16 päivänä 1885. Saapuvilla olivat Pormestari J. A. Nystén sekä Raatimiehet Juho Nousiainen ja Simo Hirvonen. Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nystén. §: 9 Ollen vielä Oikeuden edessä lausui…
Sauvon kudontakoulun alkuvaiheita Benvikin pellavanjalostusopiston innoittamana perustettiin eri puolille maata tytärkouluja, joista pitkäikäisimpiä olivat Turun ja Sauvon koulut. Sauvon koulun perustamisesta ja sen alkuaikojen vaikeuksista kertoi Sauvon kirkkoherra Martin Tolpo Suomen talousseuran sihteerin C. C. Böckerin julkaisemassa Tidning för Landthushållare…
eliPaska juttu Joensuusta Kaikkien ns. vanhojen kaupunkien tavoin myös vuonna 1849 perustetussa Joensuussa toimi (vuodesta 1860 lähtien) raastuvanoikeus. Se kokoontui säännöllisesti maanantaisin joka viikko, siis paljon useammin kuin maaseudun käräjäoikeudet. Tiuha tahti oli tarpeen, sillä suurin osa käsiteltävistä jutuista koski…
Lappeenrannan kehruuhuoneen kutojamestari Agatha Nordlund ja kehruumestari Katarina Nummelin erosivat kumpikin virastaan vuonna 1853, Katarina helmikuun lopussa ja Agatha huhtikuussa. Heidän jälkeensä kutojamestariksi tuli pastorinleski Johanna Calonius ja kehruumestariksi hänen tyttärensä. Ystävykset Agatha ja Katarina muuttivat Agathan omistamaan taloon kaupungin…
Satusetä Topelius kirjoitti toukokuussa 1873 ulkomaalaisten Suomessa tekemistä metsäkaupoista: ”Helsingissä on kokonainen kolonia saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja englantilaisia herroja, jotka elävät kuin ruhtinaat.” Kemissä häärivää norjalaista Olsenia Topelius luonnehti ”pikku keisariksi”. Terje Olsen oli toimelias mies, joka hääri elämänsä aikana…
Kotimaanmatkailu on nyt suosittua. Oppaaksi voi ottaa vaikkapa Suomen Matkailijayhdistyksen vuosina 1888–1890 julkaisemat kirjaset Matkasuuntia Suomessa, joihin on koottu sopivia retkikohteita maan eri osista. Vuoden 1888 oppaassa esitellään läntisen Uudenmaan matkailureittejä, joista yksi kulkee Lohjan kylästä Hämeenlinnaan. Loppikin osuu tämän…
Haaparannanlehdessä oli 30.6.1886 nimimerkin Alli kirjoitus, joka alkoi näin: ”Salmen sahalta26 p. kesäk. 1886. Jopahan sain mustetölpön eteeni ja niin piirrän muutaman mustekummituksen arvoisan Haaparannanlehden palstoille, jos toimitus sille sijaa antaa. Ilmat ovat muuttuneet kolkonpuoleisiksi ja tuulisiksi. Juhannuksena oli kovanlainen…
Lappeenrannan kehruuhuoneesta sai viran kolme Benvikin pellavanjalostusopistosta valmistunutta opettajatarta: Nordlundin sisarukset Agatha ja Sophia sekä Ottiliana Widell. Sophia Nordlund tuli kehruumestariksi vuonna 1823 ja Agatha kutojamestariksi vuonna 1826. Kun Sophia vuonna 1832 erotettiin, hänen tilalleen tuli Ottiliana, joka hoiti kehruumestarin…
