Wuonna 1888. Heinäkuun 2. päivänä kokoontui Raastuvan Oikeus Joensuussa Raatihuoneella. Saapuvilla olivat Porimestari J. A. Nystén sekä raatimiehet Juhana Nousiainen ja Simo Hirvonen.
Pöytäkirjan toimitti Porimestari Nystén.
§: 4
Kirjansitoja Jooseppi Niemi, tästä kaupungista, on työpalkasta täksi päiväksi Raastuvan Oikeuteen manuuttanut Kihlakunnan tuomarin Simon Wilhelm Nylanderin, myös tästä kaupungista; ja kun asiaa nyt tutkittavaksi otettiin, tuli kja itse saapuville, mutta vja oli, esteestä tietoa laittamatta, Oikeudesta poikessa, vaikka hän oli tänne laillisessa järjestyksessä manattu Kaupunginpalvelia Paavo Kauppiselta, Joutonaisen Kaisa Pusan läsnäollessa, kuten Kaupunginpalvelia Kauppinen siitä nyt todisti.
Kannettansa toimittaen antoi kja Oikeuteen laskun, joka tähän kopioitiin ja oli näin kuuluva:
katso liite lasku
,
minkä luettua kja kertoi vjalle ja Liperin kihlakunnan arkistoon sitoneensa laskussa mainitut kuusitoista tuomiokirjaa, joista hän oli työpalkaksi saapa viisikymmentäkahdeksan markkaa mutta vjan tätä vastaan ei mielisuosiolla suorittaneen enemmän kuin kolmekymmentäkaksi markkaa, minkä tähden kja nyt vaati vjan velvoittamista kjalle maksamaan jäännöksen laskun sisällöstä kaksikymmentäkuusi markkaa, sekä sitä paitsi kohtuullisesti ja Oikeuden tutkinnon mukaan palkitsemaan kjan kulungit jutussa.
Sitte sai kja, joka kertoi tarpeisiin näitä tuomiokirjoja sitoessaan jo menneen kantajalta rahaa noin kolmenkymmenen markan seutuun, astua ulos, siksi aikaa kuin Oikeudessa, keskusteltua,
Määrättiin:
Asia jatketaan kjan ajettavaksi maanantaina, ensitulevan Syyskuun 10. päivänä kello 10. päivällä, jolloin vastaaja olkoon saapuvilla, jos mielii tulla asiassa vielä kuulustelluksi, ja mihin kja tuokoon näytöksiä siitä että kysymykeen tulleet tuomiokirjan niteet ovat suuremmasta arvosta, kuin mitä vja niistä on suorittanut, jos kja tahtoo että hänen vaatimuksensa huomioon otetaan. Julistettiin
Wuonna 1888. Syyskuun 2. päivänä kokoontui Joensuun Raastuvanoikeus raatihuoneella. Saapuvilla olivat Pormestari Ivar J. Paqvalen, sekä jäseninä Neuvosmies Juho Nousiainen ja Kauppias Aapeli Koponen, joka jo ennen oli tehnyt tuomarinvalan.
Pöytäkirjan toimitti v. t. Pormestari Paqvalén.
§: 2
Kun Ros otti edelleen käsiteltäväksi viime Heinäkuun 2 pnä pöytäkirjan 4 §: alla Rossa esillä olleen ja pöytäkirjassa mainitusta syystä täksi päiväksi lykätyn asian työpalkasta, jossa Kirjansitoja Jooseppi Niemi tästä kaupungista on kjana ja täällä asuva Kihlakunnantuomari Simon Wilhelm Nylander vjana, tuli, asianosaisia esiinkutsuttua, kjan puolesta valtakirjan nojalla saapuville Kauppias Pekka Hakkarainen, vaan vja oli taas poissa, esteestään Oikeudelle tietoa toimittamatta.
Kun tämä oli merkitty ja edellinen pöytäkirja julkiluettu, nimesi kjan asiamies Kirjuri Paul Lindholmin asiassa tjana kuultavaksi ja tuli Lindholm, esiinkutsuttua, saapuville sekä sai hyvämaineisena ja kun estettä hänen kuulustelemisestaan ei tiedetty vannoa tjan valan, jonka arvosta muistutettuna hän kertoi, että kun hän oli vjalla kirjurina ja vja ennen nidotti samanlaisia tuomiokirjoja olivat ne ainakin puolta huokeammat kjan vaatimaa hintaa ja että kjan vaimon ensimäinen mies Kirjansitoja Kalle Holopainen myös oli vjalle nitonut tämmöisiä kirjoja puolta huokeammasta, vaan sanoi tja että k. olevat kjan nitomat kirjat tosin ovat paremmasti ja tanakammasti tehdyt, kuin vjalle ennen nidotut tuomiokirjat. Muuten lisäsi tja, että paksummat k. olevista kirjoista ovat noin korttelin paksut, vaan toiset ohuemmat, sekä että hän vei ne kjalle nidottavaksi, jolloin nitomapalkasta ei ollut muuta puhetta, kuin että se oli oleva kohtuullinen. Ei muuta. Myönnettyään puheensa oikein pöytäkirjaan merkityksi ja anottuaan kohtuullista vierasmiespalkkaa astui tja ulos.
Kjan asiamies arveli kjan vaatiman nitomispalkan ei olevankaan kohtuuttoman siihen nähden että työ on hyvin tehty ja niteisiin käytetty hyviä tarpeita ja tästä johtuen kjan vaatimuksen sitä suuremmalla syyllä kun tuomari Woldemar Nystén’kin oli maksanut kjalle tuomiokirjain nitomisesta kjalle saman hinnan, minkä kja on vjalta vaatinut; jonka jälkeen kjan asiamies sai käydä ulos siksi aikaa kun Rossa keskusteltua
Päätettiin:
Ros on tämän asian tutkinut; ja kun asiassa tjana kuultu Kirjuri Paul Lindholm on todistanut, että kyseessä olevat kirjat ovat paremmin ja tukevammin nidotut, kuin vjalle ennen nidotut tuomiokirjat, joista vja on huokeamman hinnan maksanut, sentähden ja kun vja, ilmoittamatta laillista estettä poissaolollensa, ei ole enää Oikeuteen saapunut kjan vaatimusta kiistämään, katsoo Ros lailliseksi velvoittaa vjan Tuomari Simon Wilhelm Nylanderin heti kuittia vastaan kjalle Juoseppi Niemille maksamaan vaaditut kuuskolmatta markkaa ja sen ohessa palkitsemaan kjan lainhuutokulut yhdelläkolmatta markalla, joista kumminkin kja maksakoon tjallensa Kirjuri Paul Lindholm’ille vaadituksi vierasmiespalkaksi kolme markkaa, johon, ellei sitä mielisuosiolla suoriteta, lisätään tästä pöytäkirjasta ja päätöksestä kirjoitettavan osaotteen lunastus ynnä muut ulosottoa varten tarpeelliset kustannukset.
Kumminkin tulee kjan vetoajan kuluttua antaa tästä päätöksestä vjalle tieto tahi hakea sillä ulosottoa niin aikaiseen, että vja, jos luulee siihen syytä olevan, voi haastattaa kjan kuukauden kuluessa Raastuvanoikeuteen voittaaksensa omansa takasin, ja jos kja ei sitä tee, on vjalla sama aika päätöksestä tiedon saatuansa. Mitä sillä välin ulosoton kautta saadaan on kjalla valta täyttä takausta vastaan ottaa ulosottomieheltä haltuunsa. Jul. ennen mainitulla ajalla ja paikalla.
Jälestäpäin vaan kuitenkin laillisella ajalla on vja Tuomari S. W. Nylander maksamalla 5:46 saanut tämän päätöksen vetoon, jonkatähden etc. , ja siis viimestäänkin perjantaina tulevan Marraskuun 9 pnä ennen klo 12.
Kihlakunnantuomari maksoi omasta pussistaan tuomiokuntansa kulut, kuten henkilökunnan palkat ja toimistotarvikkeet, joten tämänkaltainen tinkiminen on sinänsä ymmärrettävää. Arkistoja penkova tutkija on toki kiitollinen siitä, että korttelin [15 sentin] paksuiset tuomiokirjat ”ovat paremmasti ja tanakammasti tehdyt”.
 |
| Tampereen kaupunginarkistossa 17.10.2017. Kuva: Olli Liikanen. |
Simon Wilhelm Nylander syntyi Oulussa vuonna 1827 kauppias, raatimies Matts Nylanderin ja Beata Hoffrénin perheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1846, suoritti tuomarintutkinnon joulukuussa 1850 ja sai varatuomarin arvon 1854. Nylander toimi esimerkiksi Kajaanin kihlakunnan henkikirjurina, Kajaanin vt. pormestarina, Raahen pormestarina, Oulun kunnallispormestarina, Oulun tuomiokunnan tuomarina ja Liperin tuomiokunnan tuomarina. Hän oli myös vuoden 1867 valtiopäivillä porvarissäädyn edustajana. Pyhän Stanislauksen 3. lk ritari Nylander kuoli Kuopiossa kesäkuussa 1889.
Lähteitä:
KA Jns Ca:33 Joensuun RO:n varsinaisasiain pöytäkirjat 1888 II.
Yrjö Kotivuori. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Simon Wilhelm Nylander. Verkkojulkaisu 2005.
