Tuntematon isoisä

Isänpuoleiset isovanhemmat olivat minulle pitkään vain pari kuvaa albumissa ja olohuoneen seinällä. Isän­äidistä kuulin jotain äidiltä ja iso­veljiltä, mutta isoisästä en tiennyt mitään. Jossain vaiheessa sain tietää, että hän oli ollut ahkera saarna­mies. Vuosien mittaan arkis­toista ja sanoma­lehdistä on löytynyt lisää johto­lankoja hänen elämän­piiristään.

Pekka Jaakonpoika Juntto

Kemin pitäjässä Junton tilalla syntyi 27. tammi­kuuta 1871 poika, joka sai kas­teessa 2.2. nimen Petter August. Myö­hemmin Pekkana tunnetun pojan van­hemmat olivat Jaakko Jaakon­poika Juntto ja Anna Kreeta Abrahamin­tytär s. Heikonen. Kummeja oli kahdeksan: talolli­nen Matti Mart­tala ja vaimo Anna Kreeta, leski­mies Kustaa Herman Ruth ja leski­vaimo Eeva Kaivo­lainen, seppä Hans Christer Ruth ja vaimo Johanna, nuori­mies Niilo Vakkala ja piika Saara Maria Kok­kila. Kasteen toi­mitti kappa­lainen Anders Israel Grot­telin. 

Osa Junton tilan no 11 kartasta vuodelta 1737. Vasemmalla Karihaara.
Lähde: KA Oulu, Lapin läänin maanmittauskonttori, Ia:5 1700-luvun toimituskarttoja.  
  
Pekan synnyinkodin tienoille rakennetaan Metsä Fibren biotuotetehdasta.
Pekka Ylimaulan ottama kuva joulukuulta 2021.

Jaakko ja Anna Kreeta saivat yhteensä seitsemän lasta, neljä poikaa ja kolme tytärtä. Pekka oli lapsista toiseksi nuorin. Jaakko Junton ensim­mäinen vaimo oli Anna Kreetan iso­sisko Matilda Magda­lena Hei­konen, joka synnytti Jaakolle viisi lasta ja kuoli lapsi­vuotee­seen syys­kuussa 1859. 

Pekka ei asunut Junton tilalla pitkään, sillä vuonna 1873 Jaakko-isä myi Junton norjalaiselle Terje Olsenille ja muutti Koroiskylään. Samalla sukunimeksi tuli Inkilä. 

Pekka Inkilä

Vanhassa sotaväessä

Pekka Inkilä nosti Suomen vanhan sotaväen kutsunnassa keväällä 1893 arvan n:o 3, joten hänet määrättiin kolmivuotiseen palvelukseen vakinaiseen väkeen. Saman vuoden marraskuussa Suomen 4. Oulun tarkk’ampujapataljoonan päiväkäskyssä n:o 308 lueteltiin ase­velvolliset, jotka olivat saapuneet palve­luk­seen 4.11.1893. Pekka Inkilä oli ensim­mäisen komppa­nian sota­mies numero 54. 

Ensimmäiseen komppaniaan tuli samana päivänä muitakin: Felix Män­nistö (Yli­vieska), August Immo (Karunki), Johan Hiltunen (Puo­lanka), Staffan Wiiret­järvi (Haapa­vesi), Antton Korte­niemi (Turtola ja Kolari), Anders Haiko­la/Pirt­ti­oja (Sievi), Henrik Paak­kuri (Siika­joki), Luukas Pert­tula (Pyhä­joki), Henrik Bra­mila/Skin­nari (Hai­luoto), Jaakko Lusti (Yli­vieska), Heikki Sarkki­nen (Oulun­salo), Emanuel Iso­maa (Yli­vieska), Evert Pie­tilä (Karunki), Heikki Pöy­kiö (Pudas­järvi), Matti Kello­niemi (Kemi­järvi), Kaarlo Piek­kola (Hai­luoto), Jaakko Rautas­oja (Yli­vieska), Arvid Turska (Simo), Johan Häy­ry­nen/Eskola (Pudas­järvi), Henrik Haapala (Paavola), Arvid Marjeta (Yli­tornio), Abram Ohen­oja (Kestilä), Heik­ki Maik­kula (Oulun maalais­kunta), Pekka Komu­lainen (Oulun kau­punki), Lennart Meh­tälä (Kala­joki), Abram Ant­tila/Grå (Kem­pele), Antti Hiltu­nen (Puo­lanka), Johan Hekan­aho (Oulun kau­punki), Otto Män­nistö (Oulai­nen), Johan Haapa­kangas (Salo), Lauri Wi­tikka/Rik­si (Rova­niemi), Johan Haapa­koski (Haapa­vesi), Abram Myl­läri/Hal­vari (Rova­niemi), Samuli Hon­kala (Nivala), August Sii­ronen (Kala­joki), Anders Kiima­maa (Ala­vieska), Gustaf Ta­kalo-Eskola/Sal­mén (Oulai­nen), Matti Rauha­niemi/Määt­tä (Kuu­samo), Matti Keinä­nen (Oulun­salo), Johan Törmä­nen (Kuu­samo), Johan Ambru­sin (Taival­koski), Arvid Wuoti (Karunki), Johan Yli­ruo­kamo/Karja­lainen (Kuu­samo), Johan Kesti (Oulun kau­punki) ja Edvard Ukon­murto (Oulai­nen).

Suomen 4. Oulun Tarkk’ampujapataljoona suksilla 1890-luvulla.
JOKA Journalistinen-kuva-arkisto Kaleva. Museovirasto. CC BY 4.0.

10.11.1893 annetun päiväkäskyn n:o 314 toisessa pykälässä lueteltiin miehistö, joka tuli lähettää yhden 2. komppanian ali­upseerin johdolla seuraavana päivänä pidettävään läänintoimiston kokouk­seen. Ensimmäisestä komppa­niasta kokouk­seen määrät­tiin sota­mie­het Witikka, Inkilä, Wuoti, Kesti ja Ukon­murto.  Neljä päivää myöhemmin päivä­käskyn n:o 318 toisessa pykälässä todettiin:

Allamainitut nuoret sotamiehet, jotka heti palveluk­seen sisään­tulon jälkeen ehdo­tet­tiin hyljättä­väksi, poiste­taan luette­loista tänään sai­rau­den tähden Läänin­toimiston pää­töksen n:o 260. 11 päi­vältä Marras­kuuta perus­teella.

Ensimmäisen komppanian luette­loista poistet­tiin kolme sotamiestä: Inkilä, Kesti ja Ukonmurto. Syyt palveluk­sesta vapautta­miseen olivat seu­raa­vat:

Inkilä – vesikives (hydrocele funic. spermat.)
Kesti – kaukotaittoisuus (hypermetrop.)
Ukonmurto – latuskajalat (plattfötter).

Perheen perustaminen

Puolisen vuotta sotapalveluksesta vapauttamisen jälkeen Pekka vaihtoi siviilisäätyä 29.4.1894. Kemin maaseurakunnan vihittyjen kirjaan on merkitty:

Talokkaan poika, poikamies Pekka August Jaakonp. Inkilä ja Elatus­miehen tytär Kaisa Eve­liina Matintytär Ranta-Maula, molemmat Kemin maa­seura­kunnasta.
Vihki kirkossa Juh. Gust. Snellman.

Pekka oli naimisiin men­nessään 23- ja Eve­liina Ranta­maula 22-vuotias. He saivat vuosina 1895–1916 kymmenen lasta: seitsemän poikaa ja kolme tytärtä.  

Surua ja murhetta

Vuonna 1905 lapsista kaksi kuoli heikkouteen: tammikuussa kuoli syyskuussa 1904 syntynyt Elin Eveliina ja marraskuussa kymmenen päivän ikäinen Johan Hjalmar. Perä-Pohjolaisessa oli 30.11.1905 ilmoitus viimeksi mainitun kuolemasta:

Ilmoitetaan, että Jumala on nähnyt hyväksi kuolon kautta kutsua luokseen rakkaan pienokaisemme Johan Hjalmarin Marrask. 28 p:nä, elet­ty­ään täällä kyynel­ten maassa 17½ vuoro­kautta. Lähinnä kaipaa­vat van­hemmat, 4 veljeä ja 2 siskoa.
Eveliina ja Pekka Inkilä.
Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi.
U. vk. 208, 2 v.

Pohjolan Sanomissa oli 29.8.1922 ilmoitus Pekan äidin kuolemasta.

Täten ilmoitamme, että Herra näki hyväksi pois kutsua rak­kaan äitimme
entinen talonemäntä
Anna Greeta Inkilän o.s. Heikonen,
joka vanhuutensa murtamana pääsi uskossa turvaten Lunasta­jaansa 25 elok. 1922 Kemin maaseurakunnassa 90 v. 8 kk. 11 pvän ikäisenä. Jälleennäkemisen toivolla kai­paamme lähinnä 1 poika ja 2 tytärtä 1 veli y.m suku­laiset uskon veljet ja sisaret.
Lapset.
Jopa loppui äidin vaivat, ehtoo hälle levon toi.
Rasi­tettu täällä aivan Herran lepoon mennä suo
.

Samassa lehdessä oli 4.2.1928 ilmoitus vuonna 1902 syntyneen Anna-Liisan kuolemasta:

Jumala näki hyväksi ottaa luokseen tyttäremme Anna-Liisan, joka ankaran taudin murta­mana pääsi uskossa tai­vaan iloon, Kemissä, Korois­kylässä 29 p:nä tammik., v. 1928. Elettyään 25 v., 1 kk., 24 päivää. Jälleen­näkemisen toivossa kaivaten: me vanhem­mat, 1 sisko, 6 veljeä ynnä uskon­veljet ja -sisaret.
Eveliina ja Pekka Inkilä.
Paljon kärsit, paljon kestit,
Viimein rauhan saavutit.

25-vuotiaana kuolleen Johan Jalmarin kuolemasta oli ilmoitus Pohjolan Sano­missa 16.6.1933:

Surulla ilmoitamme, että Herra kutsui luotamme rakkaan poikamme ja veljemme Johan Jalmari Inkilän, joka pääsi Jumalan lasten lepoon koto­naan Kemin Korois­kylässä 14/6 -33, synt. 7/7 1907
Kans­samme kaipaavat 1 sisar, 4 veljeä y.m. sukulaiset, uskon­veljet ja sisaret.
Eveliina ja Pekka Inkilä.
Eelis, Yrjö, Eino, Tilda ja Pekka Inkilä.
Iita ja Artturi Putaan­suu perh.

Inkilän talo

Sanomalehtien mukaan Pekka Inkilän talossa pidettiin 1900-luvun alussa kinke­reitä, roko­tettiin lähiseudun asuk­kaita ja kannettiin palo­maksuja. 

Suomen maatalousmuseo Sarka on digitoinut Sukutilat Webissä -sivustoon tietoja maa­tiloista eri puolilta Suomea. Koroiskylän Inkilän talosta siellä on seuraavat, vuoden 1931 tilanteen mukaiset tiedot (sukutilat.sarka.fi):

Inkilä, 1 km Törmän pysäkiltä ja 21 km Kemistä. Omistajat v:sta 1895 Pekka Inkilä ja puolisonsa Kaisa (o.s. Rantamaula). Ollut isännän suvulla v:sta 1873. Pinta-ala 314,03 ha, josta peltoa 37, luonnonniittyä 4 ja metsämaata 273,03 ha. Pellot tasaisia suomuta- ja kivikko­maita. Vapaa viljelys. Talouskeskus viljelysten keskellä, maantien varrella, Kemijoen rannalla. Navetta, jossa on vesijohto ja automaattiset juomakupit, uusittu 1931. Karjakeittiö ja sauna valettu sementistä. Kotieläimiä: 3 hevosta, 12 lehmää, 1 sonni ja 10 lammasta. Myydään maitoa Perä-Pohjan osuusmeijeriin sekä lihaa, perunoita ja rehuja Kemiin. Kuusipuuvaltaisesta sekametsästä myyty paperi-puita. Käyttövoimana höyrykone (osuus).

Kunnallisvaalit 1936

Joulukuun 4. päivänä 1936 pidettiin Kemin maalaiskunnan kunnanvaltuutettujen vaali. Vaalilipussa lueteltiin neljä vaaliliittoa: Oikeutta kaikille, Peltomiesten vaaliliitto, Maanviljelijäin vaaliliitto ja Työväen- ja pienviljelijäin vaaliliitto. Vaaleissa oli ehdokkaana myös Pekka Inkilä Oikeutta kaikille -vaaliliiton listalla. 3.6.1937 Pohjolan Sanomat kirjoitti, että Kemin mlk:n kunnallisvaalit on kumottu. Aiheena vaalien kumoamiseen oli lehden mukaan eräs vaalilipussa ollut virheellisyys:

Oulun läänin maaherra on eilen antanut päätöksensä Otto Juopperin ja Jaakko Eevert Kummun eli Tiekson teke­mästä vali­tuk­sesta, jossa vaadit­tiin viime joulu­kuulla toimi­tet­tu­jen Kemin mlk:n kun­nal­lis­vaa­lien kumoa­mista ja uusien vaa­lien toimit­ta­mista eräi­den valit­tajien esittämien seik­ko­jen perus­teella.

Maaherra antamassaan päätöksessä katsoo selvitetyksi tulleen, että keskus­lautakunta oli merkinnyt valitsija­mies­yhdistyk­sen n:o 2, jonka asia­miehenä oli toiminut tal. pka Lauri Knuuti, listal­le valmis­tut­ta­maansa vaali­lippuun ehdok­kaaksi mv. Pekka Inkilä nuo­remman, vaikka mainittu valitsija­yhdistys oli ehdok­kaaksi aset­tanut Pekka Inkilä van­hemman, mikä seikka on voi­nut vai­kuttaa vaalien tulok­seen. Tämän vuoksi on maa­herra kumon­nut Kemin mlk:ssa toimi­tetut kunnallis­vaalit ja määrän­nyt keskus­lauta­kunnan viipy­mättä ryhtymään toimen­piteisiin uusien vaalien toimitta­miseksi.

Kemin mlk:n kunnan­valtuusto valitti maa­herran päätök­sestä Korkeim­paan hallinto-oikeu­teen, joka antoi päätök­sensä 30.11.1937, kuten Pohjolan Sanomat kertoi 22.12.1937

KHO on tutkinut tämän asian ja katsoo, että Kemin mlk:n kunnan­valtuusto ei ole esiin­tuonut syytä maaherran valituksen­alaisen päätöksen muutta­mi­seen muulla tavoin kuin että koska maaherran ei olisi pitänyt mainitse­mastaan syystä kumota vaaleja koko­nai­suu­dessaan ja niin ollen vaalin valmistavia toimenpiteitä, keskus­lautakunnan ennen virheel­lisen vaali­lipun laati­mista suorit­tamat toimen­piteet pysy­tetään ja asia saatetaan siihen tilaan, missä se oli, ennenkuin virheel­linen vaalilippu laadittiin.

Keskuslautakunnan piti KHO:n päätöksen mukaan laatia uusi virheetön vaali­lippu ja sen jälkeen painattaa ja julkaista vaali­lista. Tämän jälkeen kunnassa oli määrä suorittaa uudet vaalit tavalli­sessa järjes­tyk­sessä.  

Uudet vaalit toimitettiin 14.1.1938. Pohjois-Pohja tiedotti vaalin tuloksista 16.1.1938:

Kemin maalaiskunnan kunnallis­vaalien tulokset saatiin eilen laske­tuiksi. Ääni­oikeuttaan käyttä­neitä oli Kirkon­kylän äänestys­alueessa 113 ja hylättiin näistä 1 vaalilippu, Korois­suvannon äänestys­alueessa 163 ja hylät­tiin samoin 1, Kosken­kylän äänestys­alueessa 226 ja hylättiin 1 vaalilippu.

Uuteen valtuus­toon tulivat vali­tuiksi Matti Viip­pola eli Inki­lä, Pekka Las­sila, Yrjö Vuoti, Kus­taa Kes­kinen, Lauri Vuo­tila-Lahden­perä, Janne Annala, Matti Tuisku­vaara, Kalle Kos­kela, Matti Mata­la, Eetu Kes­tilä, Olli Marski, Otto Lahden­kauppi, Olli Vanha­talo, Fredrik Sand­berg ja Matti Kivi­harju. Vara­miehiksi tulivat valituiksi Aappo Tuok­kila, Matti Ranta­martti, Yrjö Kit­tilä, Ville Tuok­kila, Pekka Yli­maunu, Pekka Ranta­maula, Arvid Vyö­rykkä, Kalle Kun­nari, Matti Laiti, Aappo Hiukka, M. E. Maunu, Erkki Vuokila, Janne Ranta­niemi, Janne Oinas, Antti Kaa­rakka, Matti Hoikka, Sakari Rimali, Antti Sankala, Arvid Jän­kälä, Reino Piip­pola, Eino Maunu sekä Pekka Inkilä (vanh.).

Kuolema

Pekka kuoli 23.8.1941 vanhuudenheikkouteen (marasmus senilis). Suremaan jäivät puoliso, neljä poikaa ja tytär perheineen. Eveliinan kuol­lessa 1952 kahdella pojal­la­kin oli jo lapsia.

Lähteitä:

KA Hki, 4. Oulun Tarkk’ampujapataljoona, M-169/3 Pataljoonan päiväkäskyt 1893.
KA Hki, 4. Oulun Tarkk’ampujapataljoona, M-170/30 Pataljoonan lääkärin kirjeenvaihtoa ja todistuksia.
KA Tilastollisen päätoimiston tilastoarkisto, K03Ab:111 Luettelot kuolleista 1941. Linkki tekstissä.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkit tekstissä.
Suomen maatalousmuseo Sarka – Sukutilat Webissä. <sukutilat.sarka.fi>

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *