Kommoset, Brunströmit ja Melanderit

Kupariseppämestari Johan Kommoinilla (1792–1843) oli ensimmäisestä avioliitosta Gustava Olinin (1798–1829) kanssa viisi lasta. Toisessa avioliitossa Sofia Vilhelmina Liliuksen (1808–1861) kanssa lapsia syntyi kuusi. Yhteensä yhdestätoista lapsesta aikuisiksi eli kolme tytärtä ja kolme poikaa.

Ensimmäisen avioliiton lapset

Erika Vilhelmina Melander, s. 29.7.1824, k. 3.11.1895 Nurmijärvi.

Erika Vilhelmina, kutsumanimeltään Vilhelmina, muutti 15-vuotiaana Nurmijärvelle Lepsämän Iso-Labbartiin, jossa äidin sisar Ebba Kaisa Olin oli emäntänä. Vuonna 1850 Vilhelmina avioitui Klaukkalan Nummelaan. Puoliso, Johan Fredrik Johanin­poika, s. 18.7.1826, alkoi isännöidä taloa vuonna 1852 ja otti myöhemmin sukunimen Melander. Lapsia syntyi viisi: Erika Charlotta 1851, Johan Fredrik 1854 (k. 1856), Amanda Carolina 1857, Ida Maria 1861 ja Josefina Vilhelmina 1864. Vanhemmiten pariskunta asui Nummelassa syytinkiläisinä. Vilhelmina Melander kuoli 3.11.1895.

Gustava Karolina Brunström, s. 10.10.1825, k. 6.10.1860 Pietari.

Gustava Karolina, joka käytti Karolina-nimeä, oli kotoa lähdettyään palveluksessa lääninkamreeri Nordenswanilla. Kesäkuussa 1846 hänet vihittiin instrumentti­maakari Carl Gustaf Brunströmin kanssa.

Brunström oli syntynyt Ruotsissa Vankiva-nimisellä paikkakunnalla 11.7.1808. Hän aloitti käsityöläisuransa musiikki-instrumenttien rakentaja Johan Erik Berglöfin oppilaana Tukholmassa marraskuussa 1823. Kisällikirjan hän sai 8.5.1829. Joulukuusta 1830 elokuuhun 1834 hän työskenteli Olof Granfeldtin verstaassa ja oli sen jälkeen viisi vuotta kisällinä Pietarissa. Vuonna 1839 Brunström otti muuttokirjan Moskovaan, mutta tuli samalla muuttokirjalla Helsinkiin ja sieltä Hämeenlinnaan vuonna 1841. Hän anoi Suomen kansalaisuutta (att vara antagen till Rysk undersåte i Finland), sai myönteisen päätöksen ja vannoi uskollisuu­denvalan Hämeenlinnan maistraatissa maaliskuun 15. päivänä 1841. Huhtikuussa Brunström anoi maistraatilta porvarioikeutta instrumenttimaakarina.

Brunströmeille syntyi kaksi lasta: Carl Edvard 18.3.1847 ja Fanny Georgina 23.3.1849. Perheessä asui lyhyen aikaa kasvattipoikana Helsingissä 22.2.1840 syntynyt Anders Vilhelm Komonen. Oliko hän ehkä sukua Komoinin perheelle? Poika oli Hämeenlinnaan tullessaan kuusivuotias, ja muuttokirjassa sanotaan Brunströmin menneen takuuseen siitä, ettei pojan elatus jää kaupungin kontolle. Anders Vilhelm muutti vuoden 1849 alussa Porvooseen.

Brunström ehti olla mestarina kymmenen vuotta. Sinä aikana hänen verstaassaan oli pari kolme oppipoikaa, kolme instrumenttimaakarin kisälliä ja kolme nikkarin­kisälliä, muun muassa Hämeenlinnassa syntyneet oppipoika Ernst August Granberg ja instrumenttimaakarin kisälli Carl Fredrik Hjulman.

Carl Gustaf Brunström kuoli keuhkotautiin 20.6.1851, jolloin lapset olivat vasta neljä- ja kaksivuotiaita. Perukirjan mukaan perheellä oli omassa käytössä taffelipiano ja varastossa oli kaksi puolivalmista taffelipianoa, kaksi kitaraa ja viulu. Pesän varat olivat 331 ja velat vähän yli 287 hopearuplaa. Karolina lapsineen muutti vuonna 1855 veljiensä luo Pietariin, missä hän kuoli keuhkotautiin lokakuussa 1860. Tytär Fanny lähetettiin kasvatiksi kultaseppä Gustafssonin lesken Eva Lindholmin luo Hämeenlinnaan, ja poika Carl Edvard muutti enonsa Gustaf Adolfin kanssa Kazaniin. Carl Edvard kuoli ennen enoaan. Neiti Fanny Brunström kuoli Hämeenlinnassa 81-vuotiaana 28.10.1930.

Carl Johan Kommoin, s. 29.1.1827.

Carl Johan aloitti opinnot Hämeenlinnan triviaalikoulussa 29.1.1834. Hänet on  merkitty muuttaneeksi Pietariin 30.1.1838. S:ta Katarinan seurakunnan kirjoissa hänen sanotaan olevan kirjansitojan oppipoika. Vuoden 1844 jälkeiset vaiheet eivät ole selvinneet. Hän kuoli kuitenkin ennen veljeään.

Gustaf Adolf Kommonen, s. 21.5.1828, k. 2.3.1892 Hämeenlinna.

Gustaf Adolf aloitti koulunkäynnin vuonna 1836 ja erosi koulusta vuonna 1840 muuttaessaan Pietariin. S:ta Katarinan seurakunnan kirjoissa hän on kultasepän oppipoika ja ”kultatyöntekijä”, myöhemmin ”Cond.” eli kondiittori. [Triviaalikoulun matrikkelissa Carl Johan mainitaan leipuriksi ja Gustaf Adolf kultasepän oppipojaksi.] Gustaf Adolf muutti vuonna 1864 Kazaniin mukanaan sisarenpoikansa Carl Edvard Brunström. Muuttaneiden luettelossa hänen ammatikseen sanotaan ”Cond.”, ja kondiittorina sekä ravintoloitsijana hän hankkikin kohtalaisen suuren omaisuuden.

Arkeologi J. R. Aspelin oli Venäjän matkoillaan käynyt Kazanissa ja tavannut siellä ravintoloitsija Kommosen. Kirjallisessa Kuukausilehdessä 1.8.1872 julkaistussa artikkelissa hän kirjoitti, että Kommosen ravintola ja sen ystävällinen ja avulias isäntä on jäänyt jokaisen Kazanissa vierailleen suomalaisen mieleen. Aspelinin vierailun aikaan ravintolassa oli töissä 40 henkeä. Toimeliaisuudella ja ahkeruudella Kommonen oli saavuttanut yleistä kunnioitusta, mutta hänen mielensä ja nimensä olivat säilyneet suomalaisina. Aspelinin mukaan Kazanissa asui Kommosen lisäksi muitakin suomalaisia: joitakin  käsityöläisiä ja ainakin kuusi upseeria. Myös monet Volgan höyrylaivastossa työskentelevät laivurit ja koneenkäyttäjät olivat suomalaisia ja asuivat talvet kaupungissa.

Viimeiset aikansa Kommonen vietti Hämeenlinnassa. Kuolinilmoitus oli Hämäläinen-lehdessä 5.3.1892. Perunkirjoitus pidettiin 13.4. Perillisinä mainitaan sisaret, eläkeläisen vaimo Vilhelmina Melander Nurmijärveltä ja mekaanikon vaimo Olivia Andersson sekä edesmenneen sisaren Karolina Brunströmin tytär Fanny Brunström, joka ilmoitti pesän omaisuuden. Pesän varat olivat 84 312 markkaa ja vähennykset 1 317,69 markkaa.

Carl Gustaf Brunström on haudattu Hämeenlinnan vanhalle hautausmaalle. Gustaf Adolf Kommosen ja Fanny Brunströmin haudat ovat Ahveniston hautausmaalla.

Toisen avioliiton lapset

Sofia Olivia Andersson, Kommonen, s. 6.12.1832, k. 21.5.1893 Kazan.

Sofia Olivia muutti äitinsä mukana Tampereelle, mutta palasi parin vuoden kuluttua Hämeenlinnaan isoäitinsä Barbro Sidonia Liliuksen ja tätinsä Agatha Liliuksen luo. Agatha muutti äitinsä kuoltua Tampereelle, ja Sofia Olivian sanotaan myöhemmin ”oleskelevan Kasanissa”. Sofia Olivia meni naimisiin mekaanikko Anderssonin kanssa ja sai (ainakin) kaksi tytärtä. Se selviää Gustaf Adolfin  perukirjasta ja Sofia Olivian kuolinilmoituksesta, joka julkaistiin muun muassa Hämäläinen-lehdessä 21.6.1893:

”Osaaottaville ystäville Suomessa ilmoitetaan täten, että Sofia Olivia Andersson, syntyjään Kommonen, 21. toukokuuta 1893 nukahti rauhallisesti ikuiseen uneen 61:lla elinvuodellaan Kasanin kaupungissa. Häntä surevat ja kaipaavat puoliso, kaksi tytärtä, sukulaiset ja ystävät.”

Carl Christian Kommoin, s. 27.1.1840, k. 30.9.1860 Pietari.

Carl Christian muutti kotoa 14-vuotiaana. Hän matkusti Hämeenlinnan kautta Pietariin, missä meni kellosepän oppiin. Carl Christian menehtyi kuumeeseen 20-vuotiaana.

Lähteitä:

KA Hml: Hml:n RO, Ch: 62 RO:n ja maistraatin pöytäkirjakonseptit liitteineen 1841. Ec: 13 Perukirjat 1850–1855. Ec: 18 Perukirjat 1889–1887. Arvo Nikon kokoelma. Kortisto Hämeenlinnan käsityöläisistä.

Hämeenlinnan triviaalikoulun oppilasmatrikkeli 1799–1841. Uudelleen toim. Seppo Myllyniemi. Hämeenlinnan sukututkimusseuran julkaisuja 3: 2004.

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Kirjallinen Kuukausilehti 1.8.1872. Hämäläinen 5.3.1892 no 19 ja 21.6.1893 no 49. Linkit tekstissä.

https://www.findagrave.com

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *