Talonpojat lumitöihin

Maaliskuun 26. päivänä 1855 aloitettiin Lopen pitäjän sekä eräiden Janakkalan, Rengon ja Hausjärven osien talvikäräjät Pälsin talossa Sajaniemessä. Toisen käräjäpäivän asialistalla oli muun muassa yleisten maanteiden talvikunnossapito, josta oli määrä päättää seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Maanteiden talvisesta aukipidosta vastasivat tien lähellä asuvista tilallisista muodostetut aurauskunnat (ploglag),  ja tieosuuksien aukipito annettiin vähiten vaativalle.

Paikalle oli saapunut runsaasti käräjäkunnan asukkaita. Nimismies Johan August Lindberg esitti suunnitelmansa aurauskunnista ja ehdotti myös, että auki pidettävien teiden joukkoon lisättäisiin seuraavana vuonna valmistuva tie Läyliäisten kautta Vihtijärvelle. Se ei kuitenkaan saanut käräjäväen kannatusta.

Nimismies muistutti mieliin lumiaurojen mitat: yleisillä maanteillä käytettävän auran tuli olla tehty neljän tuuman lankuista, sen tuli olla 14 tuumaa korkea, yksitoista kyynärää pitkä ja yhdeksän kyynärää leveä. Kapeammilla teillä auran pituudeksi oli määrätty yhdeksän kyynärää ja leveydeksi kuusi kyynärää [kyynärä = 0,594 m].

Lopella 1850-luvulla käytetyistä lumiauroista ei valitettavasti ole kuvaa. Yllä olevassa kuvassa lumenaurausta Rovaniemen Ylä-Säynävällä vuonna 1923. Auraa umpihangessa vetämään tarvittiin useita hevosia. Kuvaaja: Sakari Pälsi. Museovirasto. Kansatieteen kuvakokoelma. CC BY 4.0. Museovirasto.finna.fi.

Tieosuuksien talvikunnossapito tammikuun 1. päivästä 1856 samaan päivään 1861 annettiin  vähiten vaatineille seuraavasti:

Yleinen maantie Hämeenlinnasta Tammisaareen

Ensimmäisen osuuden Janakkalan rajalta Vähikkälän kestikievarin virstanpylväälle sai hoitaakseen Sauvalan rusthollin omistaja Östbom, toisen osuuden kesti­kievarista Toivan sillalle talollinen Joosef Antinpoika Riukula ja kolmannen osuuden sieltä Launosten Nummelan tienhaaraan Juho Heikinpoika Tuomola.

Kahden virstan [virsta = 1 068,8 m] kunnossapidosta Nummelan tienhaarasta toiselle virstan­pylväälle Joentaustan suuntaan jättivät yhdessä alhaisimman vaatimuksen eli 24 hopea­ruplaa leskirouva Ulrika Alftan ja lampuoti Juho Antinpoika Oinaala Launosista.

Seuraavat osuudet saivat hoitaakseen:

• kolme virstaa Eskolan kivisillan lähellä olevalle kolmannelle virstan­pylväälle 16 ruplalla ja sieltä kaksi virstaa 650 kyynärää Isojoen tienristeykseen 13,50 ruplalla herastuomari Adam Mattila ja talollinen Juho Iisakinpoika Heikkilä yhteisesti
• 1 3/4 virstaa Isojoen risteyksestä Takaveräjän torpan luona olevalle virstanpylväälle ja sieltä kaksi virstaa Hieronköykyn mäellä sijaitsevalle neljännelle virstanpylväälle yhteensä 42 ruplalla Emanuel Wilkman Naski
• kaksi virstaa Hieronköykystä Kullajoen torpalle 10 ruplalla kirkkoväärti Iisak Iisakinpoika Harri
• kolme virstaa Kullajoelta Kuritun torpan virstanpylväälle 10 ruplalla talolliset Jaakko Juho Kustaanpoika Oila ja Eerik Juho Juhonpoika Oila
• kaksi virstaa Kuritusta Ratasmyllyyn yhdeksällä ruplalla Juho Iisakin­poika Routio
• kaksi virstaa Ratasmyllystä Halkivahan tienhaaraan ja sieltä kolme virstaa Vihdin rajalle yhteensä 22 ruplalla Kaarle Juhonpoika Uotila

Maantie Joentaustan kestikievarista Tammelaan

• kahden virstan 1 400 kyynärän osuus Isojoen tienristeyksestä Sohlbackan pellon virstanpylväälle 12,50 ruplalla kirkkoväärti Iisak Iisakinpoika Harri
• seuraavat kolme virstaa Hallan tienhaaraan 10 ruplalla talollinen Abraham Eerikinpoika Mäkelä Joentakaa
• Hallan risteyksestä kolme virstaa Kaakkolan suolla olevalle virstan­pylväälle 9,50 ruplalla Emanuel Matinpoika Kaakkola Ourajoelta
• seuraavat kolme virstaa Topenon sahan lähellä olevaan tienhaaraan 10 ruplalla David Jaakonpoika Saukkola
• sieltä yksi virsta 1 010 kyynärää Topenon kylän tienristeykseen 13,50 ruplalla ja edelleen kaksi virstaa 800 kyynärää Pollon torpan luona olevalle virstanpylväälle 15 ruplalla lautamies Aleksanteri Hemmo
• Pollosta kolme virstaa kolmannelle virstanpylväälle Vojakkalaan päin 14,50 ruplalla talollinen Juho Juhonpoika Sokala
• seuraavat kolme virstaa Vojakkalan kylään 14 ruplalla talollinen Fredrik Matinpoika Pekkala
• Vojakkalasta 4 1/3 virstaa Lietsaan eli Turun yleiselle maantielle 30 ruplalla talolliset Emanuel Eliaanpoika Ollikkala ja Nikodemus Kustaan­poika Lukana.

Lopen puoleisen osuuden yleisestä maantiestä Portaan ja Lietsan kestikievareiden välillä, viisi virstaa, saivat 25,50 ruplalla yhteisesti hoitaakseen talolliset Kustaa Eerikinpoika Kallela ja Juho Aaroninpoika Tervalammi Vojakkalasta.

Räikälän ja Kuittilan kestikievareiden välisen yhdystien kolme osuutta saivat hoitaakseen rusthollari Kustaa Thurén Jussila, talollinen Eerik Eerikinpoika Alitalo ja talollinen Kustaa Kustaanpoika Tuomola Haapaniemestä.

Maantie Launosten, Kormun ja Herajoen kautta Uudenmaan läänin rajalle

• kahden virstan tieosuus Launosten Nummelasta Mäyrän torpalla olevalle virstanpylväälle 13,50 ruplalla leskirouva Alftan ja lampuoti Juho Antinpoika Oinaala
• kolme seuraavaa osuutta aina Herajoen kylään saakka sai yhteensä 49 ruplalla hoitaakseen lampuoti Eenok Eerikinpoika Marttila Hiivolasta
• loppuosuuksien auraukset Uudenmaan läänin rajalle saakka saivat hoitaakseen talolliset Eerik Matinpoika Isola Arolammilta, Jaakko Matinpoika Kaidansuo Herajoelta ja Salomon Israelinpoika Jussila Arolammilta.

Kihlakunnanoikeuden hyväksymä suunnitelma lähetettiin vielä maaherran vahvis­tettavaksi. Koko käräjäkunnassa maanteiden talvikunnossapito viisivuotis­kaudella 1856–1861 tuli maksamaan 469 hopearuplaa. Kustannukset kerättiin käräjäkunnan asukkailta manttaalin mukaan. Lumettomana aikana kustannukset jaettiin tienjako­järjestelmään kuuluvien tilojen kesken.

Lähteitä:

KA (DA) Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat Janakkalan tk, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1850.