Huhtikuu 1839
Joonas Reivilän murhaoikeudenkäynti jatkui Helsingin kämnerinoikeudessa 19.4.1839. Paikalla olivat kaupunginvankilasta noudetut renki Fredrik Ropsfelt Siikajoen pitäjästä ja renki Fredrik Thusberg Helsingistä, edellisessä pöytäkirjassa mainitut piika Anna Sofia Malmberg, postiljoonin vaimo Maria Sundman, kauppapuukhollari Carl Joseph Hildén, piiat Margaretha Våghals, Margaretha Åkerlund ja Anna Margaretha Aronintytär, renkipoika Carl Gustaf Nordman, timpuri Gustaf Adolf Eklund, hänen vaimonsa Helena Henrikintytär Eklund ja sotilaan vaimo Maria Mihl sekä tämänkertaiseen istuntoon kutsutut kivalteri Gabriel Dahlberg, rengit Carl Bergsten ja Gustaf Klang, piika Sofia Estlander ja renki Johan Fredrik Marelius. Poissa olivat seuraavat henkilöt, joista osaa oli jo kuultu ja osaa pitäisi kuulla: piika Ulrika Sofia Eklund, entinen henkikaartin tarkk’ampujapataljoonan sotilas Elis Vilhelm Holmgren, renki Carl Fredrik Friman ja entinen sotilas Henrik Gustaf Fogelberg. Friman ja Fogelberg eivät olleet saaneet tietoa oikeuden edellisellä kerralla tekemästä välipäätöksestä, koska heitä ei ollut tavoitettu. Sen sijaan syyttäjä Sahlberg ilmoitti saaneensa tietää, keitä kauppias Brennerin taloon majoittuneet pohjalaiset olivat: talollinen Sigfrid Fredrikinpoika Törmänen, talollisen poika Johan Pesonen ja renki Petter Emanuel Törmänen, kaikki Kuusamosta. Pöytäkirjaan merkittiin, että useilla paikkakunnilla oli tavallista käyttää nimestä Petter muotoa Pekka (Pecka).
 |
| Karttaan on merkitty x:llä muutamia jutun käsittelyssä mainittuja paikkakuntia: Korpilahti, Sysmä, Siikajoki ja Kuusamo. |
Renki Carl Bergsten ilmoitti tulleensa kauppias Brennerin rengiksi syksyllä 1837. Hän yöpyi useimmiten renkituvassa samassa sängyssä kuin edellisessä istunnossa kuultu renkipoika Carl Gustaf Nordman. Bergsten antoi kuusamolaisista samanlaisen lausunnon kuin renkipoika Nordman. Lisäksi hän totesi, että kuusamolaiset kävivät joskus yöaikaan ulkona, mutta hän ei tiennyt, missä he liikkuivat tai mitä he tekivät. Carl Bergsten ei ollut kuullut Pekan päästävän erikoisia ääniä eikä lausuneen mitään selviä sanoja tai nimiä. Hän ei ollut myöskään nähnyt Pekalla veristä nenäliinaa. Pekalta ei ollut Carlin mukaan kysytty syytä hänen öiseen levottomuuteensa. Juomisesta se ei ainakaan johtunut, sillä Pekka ja hänen seurueensa olivat aina Carlin heidät nähdessä olleet selvin päin.
Gustaf Klang sanoi olleensa kauppias Brennerin palveluksessa seitsemän vuotta ja yöpyneensä aina renkituvassa. Gustafilla oli Nordmania ja Bergsteniä vankempi muistikuva Pekan käyttäytymisestä Helsingissä: ensimmäiset yöt Pekka oli viettänyt kaikessa rauhassa, mutta laskiaistiistain 27.2. jälkeen hän oli ollut levoton ja kerrankin huutanut heti herättyään kovalla äänellä: ”Painu hemmettiin, minulla ei ole sinun kanssasi mitään tekemistä!” (Drag för Fanders, jag har med dig ingenting att skaffa!) Gustaf Klang oletti, että Pekka oli herännyt silloin painajaisunesta. Gustaf muisteli, että yksi mainituista pohjalaisista oli jonain laskiaistiistain jälkeisenä päivänä pessyt renkituvassa verisiä käsiään. Kun häneltä oli kysytty, mistä veri oli tullut, hän oli vastannut – Gustafin muistin mukaan ruotsiksi – että nenästä oli vuotanut verta, joka oli tahrannut kädetkin. Gustaf ilmoitti vielä, että kolmella kuusamolaisella oli öisillä retkillään ilmeisesti johtajana kauppaneuvos Sinebrychoffilla työskentelevä mies, jonka nimeä Gustaf ei tiennyt.
Carl Bergsten vahvisti kaiken, mitä Klang oli juuri kertonut, ja sanoi kuulleensa, että Klangin tarkoittaman työmiehen nimi oli Elias.
Sofia Estlander sanoi olleensa kolme vuotta piikana kauppias Brennerin talossa asuvan poliisikamarin notaari Björklundin luona. Hän oli kuullut, että kolme hänelle tuntematonta miestä jostain Pohjanmaalta oli majoittunut kauppias Brennerin leipurintupaan sekä vuonna 1836 että kuluneena vuonna. Hän oli kuullut tuntemattomien miesten puhuvan, että nämä kolme miestä olivat pitäneet seuraa monille kauppias Lilljeforsin talossa oleskeleville talollisille, joita Sofia ei myöskään tuntenut. Kerran Sofia oli ollut paikalla, kun yksi pohjalaismiehistä oli jättänyt Helena Eklundille pestäväksi mytyn likaisia vaatteita, joiden joukossa Sofia ei ollut huomannut veristä nenäliinaa. Sofian lausunnon jälkeen Helena Eklund täydensi omaa aiempaa lausuntoaan kertomalla, että kaksi muutakin pohjalaista olivat pesettäneet hänellä likaisia paitoja, jotka eivät olleet verisiä. Kun Sofia oli kuullut, että kauppias Lilljeforsin talossa oli murhattu joku talollinen, hän oli alkanut epäillä edellä mainittuja pohjalaisia, koska hän oli kuullut heidän seurustelleen Lilljeforsin talossa majailevien talollisen kanssa ja oletti, että murhaajan vaatteet olivat sotkeutuneet vereen.
Kämnerinoikeuden mukaan oli aihetta epäillä, että monien oikeudessa kuultujen mainitsema Pekka, joka oli todennäköisesti sama henkilö kuin pöytäkirjassa mainittu Petter Emanuel Törmänen, on murhannut Joonas Aleksanterinpoika Reivilän tai tietää murhasta jotakin, joten hänet on vangittava ja tuotava kämnerinoikeuden eteen. Myös hänen matkaseurueeseensa kuuluneet Sigfrid Törmänen ja Johan Pesonen oli haastettava kuultaviksi seuraavaan istuntoon, joka pidetään 12.7.1839.
Toukokuu 1839
Kuusamon kirkkoherra Johan Gustaf Krank allekirjoitti 28.5.1839 papintodistuksen, jonka mukaan talollisen poika Juho Antti Pesonen oli syntynyt 21.9.1812, Sipi Fredrikinpoika Törmänen 13.12.1814 ja Pekka Emanuel Juhonpoika Törmänen 25.5.1809. Kaikki miehet olivat hyvämaineisia, eikä heitä ollut pantu syytteeseen mistään rikoksesta eikä sakotettu. Krank sekoitti Sipin ja Pekan syntymäpäivät ja -kuukaudet, sillä Sipi oli syntynyt 25.5. ja Pekka 13.12.
Toimitusvouti ja kruununnimismies Conrad Wilhelm Planting kirjoitti 30.5.1839 todistuksen kuusamolaisten sukulaissuhteista: Sipi ja Pekka Emanuel ovat veljesten lapsenlapsia, ja Juho Pesonen on naimisissa Sipin sisaren kanssa.
Ulalla?
Joonas Reivilän murhaoikeudenkäyntiä seuratessa on tullut hakematta mieleen 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa tehty maanmainio tv-sarja Soap, jota esitettiin Suomessa nimellä Kupla. Opin sarjan edetessä odottamaan jokaisen jakson loppukaneettia:
Confused? You won’t be after the next episode of Soap.
Jospa tämäkin juttu selviää seuraavan jakson jälkeen.
Lähde: KA Tku Turun HO, Ebd:224 Alistusakteja 1840.
