Taitajia Turusta

Helena Carolina Weitz

Benvikin neito numero 23, Helena Carolina Weitz, valmisti Ben­vikissä vuoden 1820 tar­kas­tusta varten 46¾ kyy­nä­rää toi­sen luo­kan kan­gasta sekä vuo­sien 1821 ja 1822 tarkas­tuk­sia varten 50½ ja 55¾ kyy­nä­rää hie­noin­ta eli kol­man­nen luo­kan kan­gas­ta. 

Ben­vikistä Helena Carolina palasi vuonna 1822 Tur­kuun ja toimi siel­lä Turun kehruu­koulun opet­ta­jana aina­kin vuo­sina 1822–1825. Loka­kuussa 1825 hänet vihit­tiin avio­liit­toon instru­ment­tien valmistaja Fred­rik Sagu­linin kanssa. 

Savolin vai Sagulin?

Helena Carolinan puoliso Fredrik oli syntynyt Turussa 24.1.1800.
Kastetietoihin on merkitty vanhemmiksi Turun akatemian vahtimies Anders
Savolin ja Eva Wik­berg. Samat nimet olivat Fredrikin vuonna 1793
synty­neen Johanna-sisaren kaste­tiedoissa. Vuosina 1794 ja 1797
synty­neiden Anders-veljien kaste­tiedoissa isän nime­nä on sitä vas­toin
Sagulin. Katso­mis­sa­ni rippi­kir­jois­sa ja isä-Andersin hau­taus­tie­doissa
vuo­delta 1827 suku­nimi on Savolin, isä-Andersin jäl­keen teh­dyssä
peru­kirjassa taas Sagu­lin.  

Molemmat sukunimet ovat sikäli luontevia, että Fredrikin vuonna 1769 syntynyt isä Anders oli kotoisin Sauvosta (ruotsiksi Sagu).
Anders muutti vuonna 1790 Turkuun ja meni lokakuussa 1792 Turun
ruotsa­lai­sessa seura­kun­nas­sa naimi­siin piika Eva Hen­rikin­tytär Wik­bergin
kanssa, jol­loin hänen nimenään oli Anders Johanin­poika. 

Anders
oli syntynyt Sauvossa Yli­rist­nie­men talossa. Van­hem­mat oli­vat
talol­li­nen Johan Erikin­poika ja hä­nen toi­nen vai­mon­sa Lena Johanin­tytär. Johan ja Lena saivat
vuo­sina 1767–1777 kuu­si lasta: Johan­nes 1767, Anders 1769, Hans 1770,
Catha­rina 1773, Daniel 1775 ja Eric 1777. Johanin ensim­mäi­nen vaimo oli
Bri­ta Sieg­fredin­tytär. Heil­le syntyi vuo­sina 1749–1762 niin ikään kuusi
lasta: Andreas, Maria, Johan, Michel, Helena ja Lena. Johanin kolmas
vaimo oli Maria Hen­rikin­tytär, jonka kans­sa hän ei saanut lapsia.
Johanin jälkeen touko­kuussa 1791 laadi­tusta perukirjasta
käy ilmi, että en­sim­mäi­ses­tä avio­lii­tos­ta syn­ty­neen Michelin suku­nimi
oli Ekbom. Hän­tä edus­ti perun­kir­joi­tuk­sessa isän veli, seppä Eric
Sund­berg Fou­di­lan ky­läs­tä. Toi­sen avio­lii­ton lap­sista peru­kir­jassa
maini­taan Johan, An­ders, Daniel ja Eric, jois­ta Jo­hanin tode­taan
kuol­leen.

Taitoa tarjolla

Åbo Tidningar -lehdessä oli 17.5.1826 Helena Carolinan ilmoitus, jossa hän ei kuitenkaan mainin­nut nime­ään. Nuori nainen kertoi opiskel­leensa Ben­vikin opistossa 3,5 vuoden
ajan kehrää­mistä ja kuto­mista. Hän ilmoit­ti osaa­vansa myös koru­ompelua
ja toivoi saa­vansa maini­tun­laisia töitä maa­seu­dun her­ras­väeltä.
Vas­tauk­set hän pyysi osoit­ta­maan lai­vuri Fors­vikin taloon instru­ment­tien
val­mis­ta­ja Sagu­linil­le. Paris­kunta asui vielä tuol­loin Turussa.

Åbo Tidningar 17.5.1826, sivu 4.

Syksyllä 1829 pariskunta muutti Turusta Helsinkiin.



Finlands Allmänna Tidning 30.9.1830, sivu 4.

Finlands Allmänna Tidning -lehdessä oli 30. syyskuuta 1830 Fredrik Sagu­linin 24.9. laa­tima ilmoitus. Fred­rik ilmoit­ti asu­vansa Pyy-kortte­lissa apteek­kari Aschanin ta­lossa ja luet­teli, mitä hänen teke­miään instru­ment­teja haluk­kaat saivat ostaa joko häneltä Helsin­gistä tai kir­jan­sitoja Elm­greniltä Turusta. Hän tie­dot­ti teke­vänsä instru­ment­teja myös kau­kana asu­ville, pake­toi­vansa ne huo­lelli­sesti ja lähet­tä­vänsä ne määrän­pää­hänsä osta­jan toivo­malla tavalla. Sagu­lin il­moit­ti val­mis­ta­van­sa

  • kaikenlaisia ilmapuntareita hin­taan 10–30 riikin­taalaria
  • uutuutena mukana kulje­tet­ta­via, vain 12 tuu­man pitui­sia ilma­pun­ta­reita (porta­tiva res-baro­metrar)
  • kaikenlaisia lämpömittareita hin­taan 3–7 riikin­taalaria, myös sellai­sia, joista näkyy aina ylin ja alin lämpötila
  • kosteusmittareita (hygrometrar)
  • alkoholimittareita (spri- och bränwins-profware) koteloineen (med foderal), kaksi riikintaalaria
  • samat lämpömittarilla
  • olut-, maito- ja lipeämittareita (öl-, mjölk- och lut-profware)
  • kermamittareita (gräddmätare)
  • vaakoja (niveauer)
  • suonirautoja (åderjern eller snäppare)
  • messinkisiä viivaimia astei­kolla tai ilman (messings linealer, med eller utan scalor)
  • lasisia ja messinkisiä piirto­puikkoja (linjerstifter, af glas och messing)
  • kemialliseen käyttöön soveltuvia tarkkuus­vaakoja (chemiska, eller prober-wågar) hintaan 50–80 riikin­taalaria
  • yölamppuja, jotka pala­vat ilman sydäntä (natt­lampar som brinna utan wekar), kaksi taa­laria
  • hienoja ja karkeampia kirjoituspaperimuotteja (finare och gröfre skrifpappers-formar) kirjainten, leiman yms. kera tahi ilman
  • erikokoisia kompasseja (joulukuussa julkais­tussa ilmoi­tuk­sessa tässä kohdassa maini­taan myös vuori­kompassit, bergs­kompasser, joilla etsi­tään rauta­malmia maas­tosta)
  • magneettiterästä
  • vaativia lasinpuhallus­töitä (finare glasblåsnings arbeten), kuten varoke­putkia (säkerhets-rör), suppilo­putkia (tratt-rör) ja kolveja eli labo­ra­torio­asti­oita (kolfwar), myös piirus­tus­ten ja tilaus­ten mukaan.

Lisäksi Fredrik kertoi rakentaneensa hioma­koneen (slip-machin), jolla voi hioa kirur­gis­ten instru­ment­tien lisäksi myös esi­merkiksi parta- ja kynä­veitsiä. Tätä tarkoi­tusta var­ten hän oli hank­kinut tai­ta­van ki­sällin, joka oli pe­reh­ty­nyt näi­hin töi­hin monen vuo­den ajan ja pys­tyi täyt­tä­mään asiak­kai­den toi­veet täy­del­li­ses­ti. Ilmoi­tuksen lopussa Sagu­lin mai­nitsi ammat­tinsa: instru­ment­tien val­mis­ta­ja Kei­sa­ril­li­ses­sa Alek­san­te­rin yli­opis­tossa.

Marraskuussa 1833 Fredrik ilmoitti Finlands All­männa Tid­ningissä uuden osoit­teensa: talo n:o 17 Uuden­maan­kadul­la. Mar­ras­kuun 1835 ilmoi­tuk­sessa Fred­rikin osoit­teena oli talo n:o 8 Pie­nellä Roo­bertin­kadulla.  

Lapset

Fredrikin ja Helena Carolinan esikoinen Carl Fred­rik syntyi Turussa 1.2.1826. Kummit olivat papis­ton apu­lainen Johan Pehr Lind­holm ja vaimo Gustava Sund­grén, suu­tari Hen­rik Grön­berg ja vaimo Maria Juliana Morén, kontto­risti Anders Sagu­lin ja vaimo Chris­tina Gräs­lund. Carl Fred­rik kuoli yskään 27.3.1827. 

Toinen poika Fredrik Theodor syntyi niin ikään Turussa 17.11.1827. Hänen kummejaan olivat porvari Carl Fredrik Wikman, rouva Gustava Lindholm o.s. Sundgrén, kello­seppä Hans Henrik Kepp­ler ja neito Johan­na Gus­tava Ny­man. 

Turussa pariskunnalle syntyi 30.7.1829 kolmaskin poika, Frans Fred­rik, jonka kum­meiksi ryh­tyi­vät kulta­sepän kisälli Gustaf Fors­ström ja vaimo Ulrica Sofia Num­me­lin, kello­seppä G. Fr. Blom­qvist ja vaimo Loretta Math. Wagner sekä kaup­pias Daniel Fors­bom. Frans Fredrik kuoli vuonna 1830.

Helsingissä Fredrikille ja Helena Caro­linalle syntyi vielä kol­me lasta: Amanda Caro­lina 18.1.1831, Fredrik Constan­tin 26.2.1833 ja Fred­rika Char­lotta 12.5.1835. Amanda Caro­linan kum­meja olivat esi­merkiksi leh­tori, miek­kai­lun­opet­taja Joachim eli Gioacchino Otta ja hänen Hed­vig-vai­monsa. 

Fredrikin kuolema

Fredrik Sagulin kuoli 13.5.1836 yskään. Finlands Allmänna Tidningin ilmoituksessa 8.7.1836 Helena Carolina Sagulin o.s. Weitz pyysi kaikkia niitä ilmoit­tau­tu­maan, jotka olivat velkaa hänen mies­vaina­jal­leen tai joille mies­vainaja oli jäänyt velkaa. Hän halusi saada tiedon myös kai­kista niistä, jotka oli­vat jät­tä­neet Fredrik Sagu­linille instru­ment­teja tai muita tava­roita korjat­ta­vaksi tai arvi­oi­ta­vaksi. Hän tarvitsi tiedot heinä­kuun loppuun mennessä. 

Elokuun 5. päivänä 1836 toimitetussa perun­kirjoituksessa kävi ilmi, että pesässä oli varoja 494 ruplaa 50 kopeekkaa ja velkoja 1605 ruplaa ja puoli kopeekkaa. Marras­kuussa 1837 Finlands Allmänna Tidningissä oli ilmoi­tus 1.12.1837 järjes­tet­tä­västä huuto­kaupasta, jossa oli mää­rä myy­dä Fredrik Sagu­linin kon­kurs­siin ase­tettu jää­mistö. Huudet­ta­vaksi tuli hopeaa, kupa­ria ja rauta­esi­neitä, pella­va-, pito- ja vuode­vaat­teita, huone­kaluja, työ­kalu­ja, instru­ment­teja, 10 hopea­helais­ta meren­vaha­piippua, puu­asti­oita sekä mui­ta seka­laisia tava­roita. 

Konkurssiasiassa annettuun tuomioon sekä Helena Caro­linan ja las­ten myö­hem­piin vai­hei­siin pala­taan myö­hem­min.

Lähteitä:
Helsingin KA. Perukirjat 1835–1837. Perukirja Fredrik Sagulinin jälkeen nro 1440, digitoidun tiedoston s. 17–24.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Finlands Allmänna Tidning, Åbo Tidningar. Linkit tekstissä.
KA Astia, Ec:21 Sauvon käräjäkunnan perukirjat 1779–1809. Linkki tekstissä.
Turun RO, B I c:33 Perukirjat 1827.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *