Helena Carolina Weitz
Benvikin neito numero 23, Helena Carolina Weitz, valmisti Benvikissä vuoden 1820 tarkastusta varten 46¾ kyynärää toisen luokan kangasta sekä vuosien 1821 ja 1822 tarkastuksia varten 50½ ja 55¾ kyynärää hienointa eli kolmannen luokan kangasta.
Benvikistä Helena Carolina palasi vuonna 1822 Turkuun ja toimi siellä Turun kehruukoulun opettajana ainakin vuosina 1822–1825. Lokakuussa 1825 hänet vihittiin avioliittoon instrumenttien valmistaja Fredrik Sagulinin kanssa.
Savolin vai Sagulin?
Helena Carolinan puoliso Fredrik oli syntynyt Turussa 24.1.1800.
Kastetietoihin on merkitty vanhemmiksi Turun akatemian vahtimies Anders
Savolin ja Eva Wikberg. Samat nimet olivat Fredrikin vuonna 1793
syntyneen Johanna-sisaren kastetiedoissa. Vuosina 1794 ja 1797
syntyneiden Anders-veljien kastetiedoissa isän nimenä on sitä vastoin
Sagulin. Katsomissani rippikirjoissa ja isä-Andersin hautaustiedoissa
vuodelta 1827 sukunimi on Savolin, isä-Andersin jälkeen tehdyssä
perukirjassa taas Sagulin.
Molemmat sukunimet ovat sikäli luontevia, että Fredrikin vuonna 1769 syntynyt isä Anders oli kotoisin Sauvosta (ruotsiksi Sagu).
Anders muutti vuonna 1790 Turkuun ja meni lokakuussa 1792 Turun
ruotsalaisessa seurakunnassa naimisiin piika Eva Henrikintytär Wikbergin
kanssa, jolloin hänen nimenään oli Anders Johaninpoika.
Anders
oli syntynyt Sauvossa Yliristniemen talossa. Vanhemmat olivat
talollinen Johan Erikinpoika ja hänen toinen vaimonsa Lena Johanintytär. Johan ja Lena saivat
vuosina 1767–1777 kuusi lasta: Johannes 1767, Anders 1769, Hans 1770,
Catharina 1773, Daniel 1775 ja Eric 1777. Johanin ensimmäinen vaimo oli
Brita Siegfredintytär. Heille syntyi vuosina 1749–1762 niin ikään kuusi
lasta: Andreas, Maria, Johan, Michel, Helena ja Lena. Johanin kolmas
vaimo oli Maria Henrikintytär, jonka kanssa hän ei saanut lapsia.
Johanin jälkeen toukokuussa 1791 laaditusta perukirjasta
käy ilmi, että ensimmäisestä avioliitosta syntyneen Michelin sukunimi
oli Ekbom. Häntä edusti perunkirjoituksessa isän veli, seppä Eric
Sundberg Foudilan kylästä. Toisen avioliiton lapsista perukirjassa
mainitaan Johan, Anders, Daniel ja Eric, joista Johanin todetaan
kuolleen.
Taitoa tarjolla
Åbo Tidningar -lehdessä oli 17.5.1826 Helena Carolinan ilmoitus, jossa hän ei kuitenkaan maininnut nimeään. Nuori nainen kertoi opiskelleensa Benvikin opistossa 3,5 vuoden
ajan kehräämistä ja kutomista. Hän ilmoitti osaavansa myös koruompelua
ja toivoi saavansa mainitunlaisia töitä maaseudun herrasväeltä.
Vastaukset hän pyysi osoittamaan laivuri Forsvikin taloon instrumenttien
valmistaja Sagulinille. Pariskunta asui vielä tuolloin Turussa.
Åbo Tidningar 17.5.1826, sivu 4.
Syksyllä 1829 pariskunta muutti Turusta Helsinkiin.
Finlands Allmänna Tidning 30.9.1830, sivu 4. |
Finlands Allmänna Tidning -lehdessä oli 30. syyskuuta 1830 Fredrik Sagulinin 24.9. laatima ilmoitus. Fredrik ilmoitti asuvansa Pyy-korttelissa apteekkari Aschanin talossa ja luetteli, mitä hänen tekemiään instrumentteja halukkaat saivat ostaa joko häneltä Helsingistä tai kirjansitoja Elmgreniltä Turusta. Hän tiedotti tekevänsä instrumentteja myös kaukana asuville, paketoivansa ne huolellisesti ja lähettävänsä ne määränpäähänsä ostajan toivomalla tavalla. Sagulin ilmoitti valmistavansa
- kaikenlaisia ilmapuntareita hintaan 10–30 riikintaalaria
- uutuutena mukana kuljetettavia, vain 12 tuuman pituisia ilmapuntareita (portativa res-barometrar)
- kaikenlaisia lämpömittareita hintaan 3–7 riikintaalaria, myös sellaisia, joista näkyy aina ylin ja alin lämpötila
- kosteusmittareita (hygrometrar)
- alkoholimittareita (spri- och bränwins-profware) koteloineen (med foderal), kaksi riikintaalaria
- samat lämpömittarilla
- olut-, maito- ja lipeämittareita (öl-, mjölk- och lut-profware)
- kermamittareita (gräddmätare)
- vaakoja (niveauer)
- suonirautoja (åderjern eller snäppare)
- messinkisiä viivaimia asteikolla tai ilman (messings linealer, med eller utan scalor)
- lasisia ja messinkisiä piirtopuikkoja (linjerstifter, af glas och messing)
- kemialliseen käyttöön soveltuvia tarkkuusvaakoja (chemiska, eller prober-wågar) hintaan 50–80 riikintaalaria
- yölamppuja, jotka palavat ilman sydäntä (nattlampar som brinna utan wekar), kaksi taalaria
- hienoja ja karkeampia kirjoituspaperimuotteja (finare och gröfre skrifpappers-formar) kirjainten, leiman yms. kera tahi ilman
- erikokoisia kompasseja (joulukuussa julkaistussa ilmoituksessa tässä kohdassa mainitaan myös vuorikompassit, bergskompasser, joilla etsitään rautamalmia maastosta)
- magneettiterästä
- vaativia lasinpuhallustöitä (finare glasblåsnings arbeten), kuten varokeputkia (säkerhets-rör), suppiloputkia (tratt-rör) ja kolveja eli laboratorioastioita (kolfwar), myös piirustusten ja tilausten mukaan.
Lisäksi Fredrik kertoi rakentaneensa hiomakoneen (slip-machin), jolla voi hioa kirurgisten instrumenttien lisäksi myös esimerkiksi parta- ja kynäveitsiä. Tätä tarkoitusta varten hän oli hankkinut taitavan kisällin, joka oli perehtynyt näihin töihin monen vuoden ajan ja pystyi täyttämään asiakkaiden toiveet täydellisesti. Ilmoituksen lopussa Sagulin mainitsi ammattinsa: instrumenttien valmistaja Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa.
Marraskuussa 1833 Fredrik ilmoitti Finlands Allmänna Tidningissä uuden osoitteensa: talo n:o 17 Uudenmaankadulla. Marraskuun 1835 ilmoituksessa Fredrikin osoitteena oli talo n:o 8 Pienellä Roobertinkadulla.
Lapset
Fredrikin ja Helena Carolinan esikoinen Carl Fredrik syntyi Turussa 1.2.1826. Kummit olivat papiston apulainen Johan Pehr Lindholm ja vaimo Gustava Sundgrén, suutari Henrik Grönberg ja vaimo Maria Juliana Morén, konttoristi Anders Sagulin ja vaimo Christina Gräslund. Carl Fredrik kuoli yskään 27.3.1827.
Toinen poika Fredrik Theodor syntyi niin ikään Turussa 17.11.1827. Hänen kummejaan olivat porvari Carl Fredrik Wikman, rouva Gustava Lindholm o.s. Sundgrén, kelloseppä Hans Henrik Keppler ja neito Johanna Gustava Nyman.
Turussa pariskunnalle syntyi 30.7.1829 kolmaskin poika, Frans Fredrik, jonka kummeiksi ryhtyivät kultasepän kisälli Gustaf Forsström ja vaimo Ulrica Sofia Nummelin, kelloseppä G. Fr. Blomqvist ja vaimo Loretta Math. Wagner sekä kauppias Daniel Forsbom. Frans Fredrik kuoli vuonna 1830.
Helsingissä Fredrikille ja Helena Carolinalle syntyi vielä kolme lasta: Amanda Carolina 18.1.1831, Fredrik Constantin 26.2.1833 ja Fredrika Charlotta 12.5.1835. Amanda Carolinan kummeja olivat esimerkiksi lehtori, miekkailunopettaja Joachim eli Gioacchino Otta ja hänen Hedvig-vaimonsa.
Fredrikin kuolema
Fredrik Sagulin kuoli 13.5.1836 yskään. Finlands Allmänna Tidningin ilmoituksessa 8.7.1836 Helena Carolina Sagulin o.s. Weitz pyysi kaikkia niitä ilmoittautumaan, jotka olivat velkaa hänen miesvainajalleen tai joille miesvainaja oli jäänyt velkaa. Hän halusi saada tiedon myös kaikista niistä, jotka olivat jättäneet Fredrik Sagulinille instrumentteja tai muita tavaroita korjattavaksi tai arvioitavaksi. Hän tarvitsi tiedot heinäkuun loppuun mennessä.
Elokuun 5. päivänä 1836 toimitetussa perunkirjoituksessa kävi ilmi, että pesässä oli varoja 494 ruplaa 50 kopeekkaa ja velkoja 1605 ruplaa ja puoli kopeekkaa. Marraskuussa 1837 Finlands Allmänna Tidningissä oli ilmoitus 1.12.1837 järjestettävästä huutokaupasta, jossa oli määrä myydä Fredrik Sagulinin konkurssiin asetettu jäämistö. Huudettavaksi tuli hopeaa, kuparia ja rautaesineitä, pellava-, pito- ja vuodevaatteita, huonekaluja, työkaluja, instrumentteja, 10 hopeahelaista merenvahapiippua, puuastioita sekä muita sekalaisia tavaroita.
Konkurssiasiassa annettuun tuomioon sekä Helena Carolinan ja lasten myöhempiin vaiheisiin palataan myöhemmin.
Lähteitä:
Helsingin KA. Perukirjat 1835–1837. Perukirja Fredrik Sagulinin jälkeen nro 1440, digitoidun tiedoston s. 17–24.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Finlands Allmänna Tidning, Åbo Tidningar. Linkit tekstissä.
KA Astia, Ec:21 Sauvon käräjäkunnan perukirjat 1779–1809. Linkki tekstissä.
Turun RO, B I c:33 Perukirjat 1827.