Adam Juhananpoika Haili

Adam Haili syntyi 2.3.1868 Viipurin pitäjässä. Kaste­merkin­nässä on syn­ty­mä­paik­ka­na Karp­pi­la, mutta sen perässä on kysy­mys­merk­ki. Vuo­sien 1866–1878 lasten­kir­jassa per­heen asuin­paik­kana on Suur­pero 6, Kupa­ri­nen. Adamin van­hem­mat olivat Juha­na Alek­san­terin­poika Haili ja Sofia Adamin­tytär Uski. Juha­na oli syn­ty­nyt vuon­na 1839 ja Sofia 1848, mutta rippi­kir­jois­sa Sofian syn­ty­mä­vuo­tena on sit­ke­ästi 1845. Adamin kum­mit olivat lam­puoti Vil­helm Hatu­nen ja Val­borg Björn sekä Lee­na Paa­janen ja Elias Hei­no­nen, kaik­ki Suur­perolta.

Adam vihittiin joulukuussa 1889 Suur­perol­la synty­neen ja vihki­misen ai­kaan Vii­pu­rin kau­pun­gissa asu­neen Ma­ria Tuki­ai­sen kanssa. Marian van­hem­mat oli­vat Tah­vo Niko­demuk­sen­poika Tuki­ai­nen ja Maria Abra­hamin­tytär Papu­nen. Vuosien 1898–1908 lastenkirjassa näkyvät Adamin ja Marian lap­set lu­kuun otta­matta esi­kois­tytär Sofiaa, joka huk­kui Pero­jokeen elo­kuussa 1897. Lasten­kir­jassa Adam on torp­pari, sa­man ajan­jakson rippi­kir­jassa taas isä-Ju­ha­na on Suur­peron Laavo­lan torp­pari ja Adam työ­mies.

Viipurin maaseurakunnan lasten­kirja 1898–1909 II, s. 164. Torppari Adam Hai­lin ja Maria Tuki­ai­sen lap­sista Alexandra, Anna, Pent­ti ja Maria Sofia on yli­vii­vattu, koska hei­dät on siir­retty lasten­kir­jas­ta rippi­kirjaan. Alim­pana oleva Tuomas on yli­vii­vattu siksi, että hän kuoli pienenä.

Kuopuksen syntymästä oli Työ-lehdessä hauska ilmoi­tus 7.6.1909. Vali­tet­ta­vas­ti Tuomas eli vain kolmi­sen kuu­kaut­ta. Kuo­lin­syy oli ”ramp­pi”.

Työ 7.6.1909.

Suurperon kylälle perustettiin vuonna 1901 kansan­kirjasto, jossa oli al­kuun 97 nidosta. Adam Haili valit­tiin kir­jas­ton johto­kuntaan ja kir­jas­ton­hoi­ta­jaksi. Kir­jasto oli määrä pitää auki joka sun­nuntai kello 3–5 ilta­päi­vällä. Kansankirjaston asiaa edis­tet­tiin muun muassa pitä­mäl­lä il­ta­mia. Näin kertoi Vii­puri-lehti 30.3.1901:

”Kansankirjastolaiset” toimeen­panivat pie­nen ilta­man viime sun­nun­tai­na Suur­peron ky­lässä, torpp. A. Hai­lilla. Ohjel­mas­sa oli run­saasti yksi-, seka- ja nais­äänistä laulua, runo­ja, kerto­muk­sia, onki­mista y. m. Ylei­söä oli run­saan­puoleisesti ja oli sen käy­tös sii­voa.

Adam toimi aktiivisesti myös Suur­peron Työ­väen­yhdis­tyk­ses­sä, joka oli ensim­mäi­siä Vii­pu­rin seu­dul­le perus­tet­tu­ja työ­väen­yhdis­tyk­siä. Yhdis­tyk­sen huvi­toimi­kun­ta il­moit­ti Työ-leh­des­sä 5.5.1906 pitä­vän­sä sun­nun­tai­na 6.5. ”haus­kan il­ta­man vaih­te­le­val­la oh­jel­mal­la” Adam Hai­lin ta­lossa. Ilta­ma al­koi kel­lo kuu­del­ta, ja sisään­pää­sy mak­soi 50 pen­niä, lap­sil­ta 25 pen­niä. Helmikuussa 1908 työ­väen­yhdis­tys piti ilta­man A. Hai­lin talos­sa kir­jas­ton perus­ta­misen hyväk­si. Ennen vuotta 1906 Suur­peron työ­väen­yhdis­tys oli saa­nut toi­mia Suur­peron kar­ta­non suu­res­sa väen­tuvas­sa, mut­ta yh­dis­tyk­sen lii­tyt­tyä sosi­aali­demok­raat­ti­seen puo­lu­ee­seen ta­paa­mis­paik­ko­ja piti et­siä muu­al­ta, kuten torp­pa­rien tu­vista.

Adam Haili oli pitkään töissä Peron naula­teh­taal­la. Sosi­aali­demok­raat­ti-lehti uuti­soi 1.10.1912, mitä tapah­tui, kun naula­tehtaan isän­nis­tö irti­sanoi Adamin 32 vuoden työssä­olon jäl­keen:

Huomiota ansaitseva oikeuden päätös. Suur­peron naula­teh­taan isän­nistö erotti joku aika sitten teh­taan töis­tä 32 vuo­den ajan olleen työ­mies Adam Hai­lin. Ero­tettu van­hus pyy­si isän­nis­töl­tä pie­nem­pää­kin elä­ket­tä, mutta siihen ei suos­tuttu. Hai­li sil­loin tur­vau­tui oi­keu­teen, joka nyt­tem­min on tuo­min­nut isän­nis­tön mak­sa­maan Hai­lil­le 365 mk:n vuo­tuisen eläk­keen.

Suurperon asutusalue

Adam Haili oli mukana Suurperon työväen­yhdis­tyk­sen kokouk­ses­sa, joka päät­ti esit­tää Vii­pu­rin maa­lais­kun­nan kun­ta­ko­kouk­sel­le, että val­tion ja kun­nan tulisi ostaa Viipu­rin seudun suurim­piin lahjoi­tus­mai­hin kuu­lu­nut Suur­­peron kartano tilat­to­man väes­tön asut­ta­mi­seksi. Suur­peron omis­tava kenraalinleski Orgevs­ki tar­jo­si­kin yhdeksästä maakirjatalosta koostuvaa ti­laa val­tiolle vuon­na 1910, mutta se­naat­ti piti 775 000 mar­kan hin­taa liian kor­kea­na. Kaup­pa rau­kesi sil­lä ker­taa, mutta seu­raa­vana vuon­na Viipu­rin kunta osti ti­lan 600 000 mar­kalla. Maata oli kaikkiaan yli neljä ja puoli tuhatta hehtaaria. Ti­lan jakamista var­ten pe­rus­tet­tiin toimikunta, joka sai työn­sä pää­tök­seen vuon­na 1913. Maa­kansa-lehdessä julkais­tiin touko­kuussa 1912 toimikunnan en­sim­mäinen jako­ehdotus, johon sisältyi 11 pals­ta­tilaa ja toista­sataa uudis­tilaa. Uudistilojen jou­kossa mainit­tiin Hai­lila, joka ehdo­tet­tiin annet­ta­vaksi Adam Hai­lille. Myö­hem­min tilo­ja muo­dos­tet­tiin vielä jonkin verran lisää. Uudis­tilat olivat kool­taan 14–36½ heh­taa­ria ja pals­ta­tilat 3–6 heh­taa­ria. Tilo­jen hinta vaihteli 389 mar­kasta 8 483 mark­kaan, ja se mak­set­tiin vuok­ra­mak­sui­na 28 vuo­des­sa.

Maa­kansa kirj­oitti 26.9.1925, että Vii­pu­rin lää­nin maan­vilje­lys­seu­ran johto­kun­nan jäse­net oli­vat käy­neet tutus­tu­massa Suur­peron asutus­alu­ee­seen. Alue oli valit­tu käynti­koh­teeksi, ”koska se on suu­rim­pia ja onnis­tu­neim­pia seu­ran alueel­la ja koska seu­ran toi­mesta on oltu myö­tä­vai­kut­ta­mas­sa jaon onnis­tu­mi­seen sekä myö­hem­min pit­kin ai­kaa maa­talou­del­li­sen ti­lan kehit­tä­mi­seen”. Yksi tutustumiskohteista oli Adam Hai­lin ti­la, jos­ta oli 4.10.1925 tar­kem­pi­kin kuvaus. Näin kir­joitti nimi­merkki Muka­na ollut:

Matka jatkui täältä Adam Hailin taloon. Tässä oli jo talo kuin lin­na. Asuin­raken­nus oli tii­les­tä, na­vet­ta ki­ves­tä. Kak­si asu­tus­pals­taa kuu­lui täl­le ta­lolle, mutta työ­mie­hiä­kin oli pait­si isän­tää, 5 vah­vaa poi­kaa. Tääl­tä käy­tiin jal­kai­sin katso­mas­sa myös Anna Hallen­bergin kau­nista val­koi­sek­si ra­pat­tua taloa. Is­tut­tua Hai­lin pirt­tiin kah­vi­kup­pien ää­reen luki maan­vilj. Jah­nu­kai­nen Suur­pe­ron asu­tus­alu­een his­to­riikin. – – Ker­to­muk­ses­ta saa­tiin m.m. tie­tää, että alku­aan oli Suur­perolla ollut 9 räls­si­tilaa, joi­ta oli­vat omis­ta­neet ja vil­jel­leet ta­lon­pojat. Sit­ten oli­vat maat lah­joi­te­tut sota­her­roil­le, jotka taas vuo­ros­taan oli­vat nii­tä myy­neet venä­läi­sil­le j.n.e.

Hailin talosta oli mainin­ta myös Kar­jala-leh­dessä 21.8.1931. Viipurissa ja sen ympäris­tössä oli rie­hu­nut pari päi­vää aikai­semmin an­kara ukon­ilma. 

Suurperolla ukkonen riehui klo 4 ja 5 välil­lä erit­täin ra­jus­ti. – – Taloll. Aata­mi Hai­lin ta­loon löi sala­ma ka­tosta si­sään rik­koen raken­nuk­ses­sa kak­si uu­nia mil­tei täy­del­leen ja sy­tyt­täen tuli­pa­lon. Kun pai­kalla sat­tui kui­ten­kin ole­maan asuk­kai­ta, saa­tiin palo pian sam­mu­maan. Muu­ta­kin vau­rio­ta aiheut­ti sala­ma taloll. Hai­lin ta­los­sa. Niin­pä se pais­ke­li ihmi­siä nu­rin ja meni sit­ten lo­pul­ta ovi­pie­les­tä ulos teh­den sii­hen noin nyr­kin ko­koi­sen reiän. Pi­halla se vahin­goit­ti vielä kuja­pyl­väs­tä loh­kais­ten sii­tä aika kim­pa­leen men­nes­sään.

Mainittakoon vielä, että Helsingin Sanomissa oli 4.3.1938 tieto Adam Hailin 70-vuo­tis­päi­västä.

Tulossa

Seuraavassa Haili-kirjoituksessani kerron Adamin vuon­na 1900 synty­neestä pojasta, jolla oli sama nimi kuin isäl­lään.

Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkit tekstissä.
Kuujo, Erkki 1982. Viipurin pitäjän historia II. Vuodesta 1865. Mänttä: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry.
Meurman, Otto-I. 1985. Viipurin pitäjän historia III. Kartanot. Mänttä: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, Viipurin pitäjäsäätiö.

2 kommenttia

  1. Hei, yritän koota Haili-sukua kesätapaamiseen Hyvinkäälle.
    Se näyttää asettuvan elokuulle 2023.
    Olisiko sinulla mahdollisuus tulla kertomaan em. artikkelista ja miten olet päätynyt kirjoittamaan sen? Jos, niin mikä elokuun viikonvaihde sopisi parhaiten? Onko sinullavjotain erityisehtoja tulollesi?

    Tarja Haili
    040 5000960

    • Hei Tarja, kiitos ilahduttavasta viestistä. Ilman muuta voin tulla kertomaan artikkelista elokuussa. Soittelen sinulle lähiaikoina, jotta voimme sopia ajankohdasta tarkemmin.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *