Vuoden 1859 syyskäräjillä Lopen kirkkoherra von Qvanten syytti muonatorppari Jaakko Juho Hindermania Pyhäjärven Vaskijärveltä siitä, että mies oli edelliskesänä kaatanut pappilan metsästä 52 haapaa. Kirkkoherra vaati, että Hinderman määrättäisiin maksamaan kymmenen hopearuplan sakko, joka vuonna 1833 oli määrätty kaikesta haitanteosta pappilan mailla. Tästä päätöksestä oli viimeksi kuulutettu Lopen kirkossa toukokuussa 1857, joten sen piti olla kaikkien tiedossa. Lisäksi kirkkoherra vaati, että vastaaja velvoitettaisiin maksamaan oikeudenkäyntikulut. Koska Hinderman ei ollut paikalla, hän sai käräjiltä pois jäämisestä 96 kopeekan sakon, ja asian käsittely siirrettiin seuraaville käräjille.
Seuraavan kerran asiaa käsiteltiin talvikäräjillä 24.4.1860. Jaakko Hinderman myönsi syytökset oikeiksi. Hän kertoi tapahtuma-aikaan asuneensa pappilan Vuotavan torpassa ja kaataneensa kyseiset haapapuut torppari Erik Hjortin avustamana. Puut oli hänen mukaansa käytetty torpassa polttopuina ja lehdet eläinten rehuna. Jaakko Hinderman katsoi niin ollen olevansa ainakin osaksi vapaa vastuusta. Kantajapuoli kiisti, että puut olisi käytetty Hindermanin kertomiin tarkoituksiin.
Koska Hinderman oli tunnustanut kaataneensa puut ja vieneensä ne metsästä, oikeus tuomitsi hänet 9.9.1851 annetun Keisarillisen asetuksen 64 pykälän nojalla maksamaan todistetuista viidestä puukuormasta sakkoa viisi ruplaa kolmijakoon kruunun, kihlakunnan ja kruununnimismiehen kesken. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan vuoden 1833 päätöksen mukainen kymmenen ruplan uhkasakko. Varojen puuttuessa sakko voitiin sovittaa kahdeksan päivän vesileipävankeudella ja uhkasakko 14 päivän vankeudella. Puista Hinderman määrättiin maksamaan 15 kopeekkaa kuormalta eli 25 kopeekkaa. Lopen kirkonkassaan vastaajan tuli maksaa oikeudenkäyntikuluja kolme ruplaa hopeassa.
_ _ _
Jaakko Juho Hindermanin (s. 1.5.1831) vanhemmat olivat Anders Gabriel Hinderman (1799–1868) ja Leena (Helena) Eerikintytär Hjort (1807–1868). Isä oli Jaakon syntymän aikaan sahanasettaja Pilpalan sahalla, myöhemmin lyhyitä aikoja pappilan torpparina Prestkullassa ja Vahteristossa ja sen jälkeen Salon Haaramäessä.
Jaakko Juho Hinderman muutti ensimmäisen vaimonsa Ulla (Ulrika) Eerikintyttären kanssa Pyhäjärven Vaskijärvelle 1859. Vuonna 1870 he muuttivat takaisin Lopelle Kalamajan Kylmälän torppaan. Sen jälkeen perhe asui kirkonkylässä ja Topenolla, jolloin Hindermanin ammatiksi sanotaan itsellinen. Lapsia syntyi neljä: Kaarle August 1856, Juho Vihtori 1860, kuolleena syntynyt tyttölapsi 1863 ja Emil Fredrik 1864. Puoliso Ulla kuoli maaliskuussa 1883. Jaakko Hinderman solmi uuden avioliiton toisen Ullan kanssa 28.12.1883 ja muutti Pappilanlääniin Piilo-nimiseen mökkiin.
 |
| Piilo oli muonamiehen ja itsellisen asunto, joka sijaitsi pappilan mailla Huhtariihen ja Uusipellon torppien puolivälissä. Mökistä ovat muistona vain uunin rauniot ja entisessä pihapiirissä kasvaneet ruusupensaat ja keisarinkruunut. Kuvattu heinäkuussa 2019. |
Jaakko Hindermanin toiselle puolisolle Ulla (Ulrika) Heikintyttärelle avioliitto oli myös toinen. Ullan ensimmäinen aviomies, Tevännön Suontaustassa vuonna 1838 syntynyt Abraham Eerikinpoika, oli kuollut ”pitkällisen sairauksen jälkeen” vuonna 1881. Lasten kastetiedoissa Abrahamin sanotaan olevan pappilan jyvämies eli muonatorppari. Ullalla ja Abrahamilla oli viisi lasta: Fredrik Väinö 1871, Kaarle Kustaa 1873, Matilda Vilhelmiina 1875, Juho 1877, ja Maria 1878. Jaakko Hindermanin kanssa syntyi kaksi tytärtä, Selma Ulrika 1884 ja Vendla Johanna 1887. Jaakko Juho Hinderman kuoli 29.9.1899.
Lähteitä:
KA Hml Sääksmäen alinen tk, Lopen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1833–1834. Janakkalan tk:n arkisto, Lopen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1859 ja 1860.
