Koulutusta kihlatulle

Ruotsin Haaparannalla vuodesta 1882 ilmestynyt Haaparannan­lehti kirjoitti 31.8.1899 opet­ta­vai­sen tari­nan sano­ma­leh­tien lak­kau­tus­ten vai­ku­tuk­ses­ta:

Eräässä Etelä-Savon kunnassa oli rikkaan­lainen talon­tytär, jol­la kävi pal­jon kosi­joi­ta. Mut­ta nai­mis­kau­poista ei sen parem­paa tahto­nut tulla, tyttö kun huo­mat­tiin perin tyh­mä­päi­seksi. Rik­kaudet ne kuiten­kin hou­kut­te­li­vat kauvem­paa­kin yhä uu­sia kosi­joi­ta ja niin­pä saa­pui myös eräs vik­ke­lä Kar­ja­lan poika kosin­ta­tuu­mis­sa.

Hänkin teki tytön ”luon­non­lah­jois­ta” saman ha­vain­non kuin edeltä­jän­sä­kin, mut­ta hän päät­ti ruve­ta noita lah­jo­ja kehit­tä­mään. An­net­tuaan ensin tytöl­le kai­ken­laisia kapi­nei­ta, kysyi hän, sai­siko hän tila­ta mors­ia­mel­leen jon­kun sanoma­leh­den esi­mer­kiksi Helsin­gistä tahi sitten likem­män paik­ka­kun­nan leh­den, Itä-Suo­men Sano­mat. Tyttö ei tien­nyt minkä­lai­nen otus sa­no­ma­lehti on­kaan, mutta käy­ty­ään neu­voa kysy­mässä pii­oil­ta, il­moit­ti hän mie­lel­lään ”leh­tiä” vas­taan­otta­vansa.

Sulhanen tila­si Itä-Suomen Sano­mat. Tämä tapah­tui alku­vuo­desta. Tuli sit­te kesä ja sul­ha­nen mat­kus­ti mor­si­an­taan ter­veh­ti­mään kesä­kuun lo­pul­la. Mieli­tiet­tynsä tapa­si hän ko­vin su­ruis­saan ja kysel­ty­ään syy­tä sai hän tie­tää, että tyt­tö luu­li tul­leen­sa hyl­jä­tyk­si kun ei leh­tiä enää ol­lut vä­hään ai­kaan saa­pu­nut­kaan, pitä­en sitä kih­lauk­sen pur­ka­mi­sen merk­ki­nä. –  Sul­ha­selle tuli kii­re selit­tää asian oi­kea lai­ta, Itä-Suo­men Sano­main väli­ai­kai­nen lak­kau­tus, mistä sei­sah­dus leh­tien tule­mi­ses­sa oli seu­ran­nut. Ja hän loh­dut­ti, että kyl­lä kai nyt jon­kin­moi­sia leh­tiä lak­kau­tus­kuu­kau­sien­kin ai­kana an­ta­vat. Niin on ta­pah­tu­nut­kin, mut­ta mor­sian ei vie­lä­kään sano kih­lauk­sen kes­tä­mi­ses­tä ole­vansa oi­kein var­ma, ennen­kun saa leh­ten­sä van­hal­la Itä-Suo­men Sano­main ni­mel­lä.

Kun Suomen kenraalikuvernööriksi oli nimitetty paha­mai­neinen Bobri­koff, alkoivat ns. sorto­vuodet. Sanomalehti­sensuurista pitivät huolen paikalli­set paino­asia­miehet, jotka virka­intoi­sesti lak­kaut­ti­vat hyvinkin vähäpätöisistä syistä kym­me­nit­täin sano­ma­lehtiä joko mää­rä­ajaksi tai lopul­li­sesti. Museovirasto. Historian kuva­kokoelma. CC BY 4.0.

Itä-Suomen Sanomat ilmestyi tiistaina 27.6.1899 Lappeenrannan Ilmoitus­lehden nimellä. Leh­dessä oli seuraava uuti­nen:

Itä-Suomen Sanomain lopullinen lakkau­tus tapah­tui viime perjan­taina. Toimis­toon saapui kau­pun­gin pormes­tari ja vis­kaali mu­ka­na viral­li­set pa­pe­rit, jois­ta alku­pe­räi­nen paino­yli­hal­li­tuk­sen pää­tös jä­tet­tiin leh­den toi­mi­tuk­sel­le. Paino­asia­mies joka myös oli saa­nut asias­ta tie­don, ei hy­väk­sy­nyt e­nään tiis­tain nume­roa, joten nyt Itä-Suo­men Sano­main ti­laa­jil­le jae­taan elo­kuun 24 päi­vään asti, aina­kin pari ker­taa vii­kossa, ilmes­ty­viä ilmoi­tus­leh­tiä.

 Kesällä julkaistujen tilapäisjulkaisujen nimet vaihtelivat sangen paljon:

• No 73 to 12.6.1899 Itä-Suomen Sanomat
• ti 27.6.1899 Lappeenrannan Ilmoituslehti
• to 29.6.1899 Ilmoituslehti
• la 1.7.1899 Etelä-Saimaa
• ke 5.7.1899 Kansan-Ääni
• la 8.7.1899 Lappeenrannan Uutiset
• ke 12.7.1899 Lappeenrannan Uutiset
• la 15.7.1899 Uusi Ilmoituslehti
• ke 19.7.1899 Itä-Suomen Uutiset
• la 22.7.1899 Lappeenranta
• ke 26.7.1899 Lappeenrannan Lehti
• la 29.7.1899 Kansan Toweri
• ke 2.8.1899 Imatran Kuohuja
• la 5.8.1899 Nykyinen Hetki
• ke 9.8.1899 Walon-Säteitä
• la 12.8.1899 Kansalainen
• ke 16.8.1899 Wäinölän Kaiku
• la 19.8. 1899 Karsittu Petäjä
• ti 22.8.1899 Majawa
• No 74 to 24.8.1899 Itä-Suomen Sanomat.

Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkit tekstissä.
Leino-Kaukiainen Pirkko 1984. Sensuuri ja sanomalehdistö Suomessa vuosina 1819–1905. SHS.
Ruotsalaisia sanomalehtiä verkossa. Haaparannanlehti 31.8.1899.