Greta Björklund

Greta Björklund oli Benvikin neito numero 24. Hän valmisti Benvikissä vuoden 1821 tarkas­tusta varten 37⅚ kyynä­rää toisen luokan kan­gasta sekä vuosien 1822 ja 1823 tarkas­tuksia varten 57½ ja 40¼ hie­nointa eli kol­mannen luokan kangasta. Greta päät­ti opin­tonsa loka­kuun 1823 lopussa. Hän oli ollut pellava­opissa kolme vuotta viisi kuu­kautta ja sai palk­kaa koko ajalta yhteensä 68 riikin­taalaria 24 kil­lin­kiä.

1. avioliitto

Greta vihittiin Porissa 25.9.1824 tukintekijä (stockmakare) Erik Erikin­poika Nymanin kanssa. Erik oli synty­nyt 7.2.1796 Drags­fjärdin Ytter­kullassa kahdeksan­lapsisen per­heen kuopuk­sena. Erikille ja Gretalle syntyi 1.2.1829 poika, joka sai nimen Anton Erik Oskar. Maaliskuussa 1831 perhe muutti Porista Helsinkiin.

Uskelan seurakunnan arkistossa on tal­lessa Erikin jälkeen laa­dittu peru­kirja vuo­delta 1835. Peru­kir­jas­ta käy ilmi, että Erik oli kuol­les­saan tukin­tekijä henki­kaar­tin tarkk’am­puja­patal­joo­nan 2.
komp­pa­nias­sa. (Suo­men Kaar­tin seura­kun­nan kir­jois­sa hän­tä ei kui­ten­kaan
näy.) Perun­kirjoitus pidet­tiin Erikin lesken luona Kirjak­ka­lan ruu­killa. Erikin todet­tiin kuol­leen loka­kuussa 1831 ja jät­tä­neen jäl­keen­sä vaimon ja pian seitse­män­vuoti­aan pojan, Anton Erik Oskarin. Lapsen etua valvoi perun­kirjoi­tuk­sessa luk­kari Isak Sjö­man Teijon ruu­kilta. Toimituksessa olivat paikalla myös vasara­seppä­mestari Johan Jacob Fors­ström ja mylläri Carl Åhl­ström, molem­mat Kirjak­kalan ruu­kilta.

Leski sai etuosana ja huomenlahjana omat pito­vaat­teensa ja sängyn. Nii­den jäl­keen kuo­lin­pesässä oli jäljellä työ­kaluja: vuolu­rauta (band­knif), höyliä, höylän­tukkeja, talt­toja (hugg­järn), talso eli poikki­kirves (skarf­yxa), suora­kul­mia, pari höylä­penkin hakoja ja käsi­saha. Irtain omai­suus jaet­tiin kol­meen osaan, joista les­kelle lan­kesi arvan­nos­tossa arpa numero 2 ja pojalle arvat 1 ja 3. Les­ken osuus sisälsi vuolu­raudan, kah­deksan höy­lää ja nel­jä talt­taa. Pojan saa­maan kah­teen kolmas­osaan sisäl­tyi­vät poikki­kirves, kaksi suora­kulmaa, pari höylä­penkin hakoja ja käsi­saha.

2. avioliitto

Greta vihittiin toiseen avioliit­toon Uske­lassa 22.3.1835 edellä jo mai­ni­tun luk­kari Isak Sjö­manin kanssa. Isak oli syn­ty­nyt Bromarvissa 20.8.1804. Paris­kun­ta asui Uske­lan jäl­keen Ori­päässä, Tarvas­joella ja Mart­ti­lassa. Lapsia syntyi seits­emän:

• Alexander Alfrid 2.6.1835 Uskela
• Carl August 1.10.1837 Oripää
• Isaac Edvard 12.8.1840 Tarvasjoki
• Amalia Charlotta ja Amanda Carolina 23.1.1843 Marttila
• Johan Wilhelm 20.3.1845 Marttila
• Emilia Wilhelmina 27.5.1846 Marttila.

Kolme van­hinta lasta ja kuo­pus eli­vät aikuis­ikään asti. Palaan hei­hin ja hei­dän vanhem­piinsa­kin tar­kemmin myö­hemmin.

Anton Erik Oskar Nyman

Gretan ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika asui Sjö­manin perheessä vuo­teen 1844, jol­loin hän muut­ti Martti­lasta Tur­kuun. Hän oli Turussa ur­ku­ri ja musi­kant­ti Karl Theodor Möllerin (1813–1889) oppi­poi­kana. Rippi­kirjan 1846–1852 mukaan Anton sai 10.1.1850 muutto­kirjan Pieta­riin. Pieta­rista en ole kuiten­kaan löy­tä­nyt häntä sen parem­min Py­hän Ma­rian kuin Py­hän Kata­rii­nan­kaan seura­kun­nasta.

Lähteitä:
SSHY:n jäsensivut.
ÅAB FHS, F I 53.