Aatami Haili

Adam (tai Aatami) Adaminpoika Haili syntyi 28.12.1900 Viipurin pitäjän Suur­peron kylässä. Pojan van­hem­mat oli­vat Adam Juhanan­poika Haili ja Maria Tuki­ai­nen. Kum­meiksi tuli­vat Joo­nas Pa­rikka ja hänen vaimonsa Anna sekä Ju­ha­na Lai­hia ja Mii­na Lai­hia. 

Adam meni 1920-luvulla naimi­siin Siiri El­vii­ra Pek­ka­ri­sen kanssa, ja heil­le syn­tyi­vät lapset Sirk­ka Aili 1923, Tapio Pel­lervo 1927 ja Juhana Vil­helm 1929. Perhe asui välillä Hein­joella mutta pala­si Vii­purin maalais­kuntaan vuon­na 1934. Touko­kuussa 1937 Adam sekä Juho ja Maija-Liisa Kaipai­nen alle­kir­joit­ti­vat kauppa­kirjan:

Tällä kauppakirjalla myymme ja luovutamme allekirjoittaneet omistamamme Anttila nimisestä tilasta RN:o 2-40 Viipurin pitäjän Kaipo­lan kylässä  talolli­selle Adam Hai­lille kalas­tus ja liete­oikeuk­si­neen sen alueen, jonka pidä­timme itsel­lemme, myyty­ämme 27 päi­vänä helmi­kuuta 1937 maa-alu­een Gab­riel ja Tilda Tork­ke­lille. Nyt myy­dystä maa-alu­ees­ta pois luet­tuna kui­ten­kin yksi heh­taari ja nel­jän­nes (1,1/4 h.) Helee­na Kai­posen rajalta mitat­tuna siten, että talon vanha kaivo jäisi ra­jalle. Kauppa­hinta kolme­kym­men­tä­vii­si­tu­hat­ta (35.000) mark­kaa ja muu­ten seu­raa­vil­la eh­doilla.

1) Kauppahinnasta kaksi­kymmentä­tuhatta (20,000) mark­kaa kauppa­kirjan alle­kir­joi­tet­tua. Loppu­summa viisi­toista­tuhatta (15000) mark­kaa tämän vuo­den ai­kana ja mak­saa os­taja täs­tä sum­masta kor­koa vii­si (5%) pro­sent­tia vuo­dessa.

2) Talon vanhat muutto- ja jakokustannukset jäävät heti ostajan vastattavaksi eikä ole tilalle muita rasituksia viime­vuo­ti­set kun­nan- kir­kon- ja palo­vakuu­tus­maksut jää­vät myy­jälle tämän alueen erot­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­ta suo­rit­taa kum­pi­kin toi­sen puo­len.

3) Kaupasta jääpi pois sauna talli van­hem­mat na­ve­tat ja kuja­raken­nus, jotka saa­vat olla pai­koil­laan seu­raa­vaan tal­veen, myy­jällä ja hänen sis­kol­laan on asu­mis­oi­keus tu­vas­sa ja keit­ti­össä mar­ras­kuun 1 päi­vään 1937.

4) Vastaanotto tapahtu heti kauppakirjan alle­kirjoi­tet­tua ja saapi ostaja myyjiä kuule­matta ero­tut­taa osta­man­sa alu­een ja hakea sekä voit­taa lain­huudon saan­nol­leen, mutta on myyjällä oikeus ilman ostajaa enempää asiaa kuule­matta hakea maksamattomalle kauppahinnalle ostajan kustannuksella kiinnitys tässä kauppakirjassa myytyyn maa-alueeseen.

Näitä kauppa­kirjoja on tehty kolme saman sanaista kappa­letta, yksi myyjälle, toinen osta­jalle ja kolmas lain­mää­rää­mäl­le kau­pan­vah­vis­ta­jal­le.

Evakkoon

Talvisodan jälkeen Hailit joutuivat lähtemään evakkoon. Välirauhan aikana he palasivat Viipuriin, mutta jatko­sodan jäl­keen Kai­pola oli jätet­tä­vä lopul­li­sesti. 

Evakot saivat hakea korvausta luovu­te­tulle alu­eel­le jää­nees­tä omai­suu­desta kol­men korvaus­lain perus­teel­la. Ensim­mäinen laki (420/1940) oli tar­koi­tet­tu katta­maan talvi­sodan aikana mene­tet­tyä omai­suut­ta. Toinen korvaus­laki (390 ja 391/1945) kattoi jatko­sodan alue­luovu­tus­ten aineel­li­sia mene­tyk­siä. 1950-luvulla säädet­tiin vielä lisä­kor­vaus­laki (180/1955 ja 181/1956), ja sen nojalla myön­net­tiin lisä­kor­vauk­sia osalle niis­tä, jotka olivat saa­neet kor­vauk­sia talvi­sodan jäl­keen.

Korvaushakemukset ovat Kansallisarkistossa, tätä nykyä etä­säily­tyk­sessä Mikkelissä. Adam Hailin korvauspapereita on lähes sata sivua, ja niissä riit­tää tutkai­le­mista pitkäksi aikaa. 

Ensimmäinen korvaushakemus

Adam Haili ilmoitti hakemuk­sessa, että Anttilan tila sijait­si Kai­polan ky­lässä 20 kilo­metrin pääs­sä Vii­pu­rin kau­pun­gis­ta, kah­den kilo­met­rin pääs­sä rau­ta­tie­ase­mal­ta, kym­me­nen kilo­met­rin pääs­sä sään­nöl­li­sen kul­ku­väy­län var­rel­la sijait­se­vas­ta lai­va­lai­tu­rista sekä puo­len kilo­met­rin pääs­sä sään­nöl­li­ses­ti lii­ken­nöi­tä­väs­tä lin­ja-au­to­ties­tä ja ylei­sestä maan­tiestä. Korvauk­setta mene­tet­tyjä koti­eläi­miä oli yksi alle vuoden vanha vasikka arvol­taan 150 mark­kaa ja yksi 200 mar­kan arvoi­nen lam­mas. Tilalla oli yksi työ­kuntoinen hevo­nen ja kaksi täysi­kas­vuista nau­taa, joista toinen oli ayr­shire-rotua ja toi­nen seka­rotua.

Yksityistä omaisuutta Adam ilmoitti perheen menettäneen seuraavasti:

• kirjat 6 954 markkaa
• taulut ja taideteokset 2 430 markkaa
• huonekalut 9 500 markkaa
• pitovaatteet (sekä kaksi taskukelloa ja herätyskello) 15 465 markkaa
• makuu- ym. vaatteet 5 092 markkaa
• talouskalut 6 857 markkaa
• polkupyörä ym. 1 680 markkaa.

Kaikki kirjat oli lueteltu koneella kirjoitetussa liitteessä erikseen. 

Adam luetteli myös taulut ja taideteokset:

• Hirvimaisema 400:-
• Mökki järven rannalla 250:-
• Puuvilla­tehdas ympäristöineen 300:-
• Metsomaisema 400:-
• Lintuja 100:-
• Punatulkkuja oksilla 250:-
• Isän ja äidin suurennettu kuva raamineen 250:-
• Työtoverieni suurennettu kuva 90:-
• Itkevä lapsi 30:-
• Apen perheen suurennettu kuva 90:-
• Vaimon kurssikuva suurennus 80:-
• Hyvä paimen 10:-
• Lintumaisema 180:-

Menetettyinä varastoina oli kotitalouden ruokavarastoja, ruista, vehnää, ohraa, kauraa, hernettä, perunaa, juuri­kasveja, heiniä, kevät­viljan olkia, neste­mäi­siä poltto­ainei­ta ja puu­tavara­varas­toja yh­teensä vajaan 24 000 markan ar­vosta.

Adam antoi selos­tuksen myös omai­suu­desta, joka oli ollut pak­ko myy­dä ali­hintaan: ”Leh­mät täy­ty­nyt myy­tä 2 300 mark­kaa kappa­leelta halvem­malla kuin nii­den arvo olisi lypsy­leh­minä käy­tet­tyinä ol­lut, joten va­hinko 2 300 mark­kaa.”

Adam Haili kirjoitti hakemuksen lähettämisen jälkeen vielä kirjeen:

Pyytäisiin saada tietooni, että onko meille myönnetty pika-asutus tilaa jotta voisimme järjestää asioitamme sen mukaan Kunnioittaen Adam Haili Kuopio Koulukatu 32 as 3.

Paperin toiselle puolelle Adam kirjoitti: ”Kuopio 7.2.41 Adam Haililta”.

Adam kirjoitti hakemuksen lähettämisen jälkeen toisenkin kirjeen, jossa hän luetteli, mitä anomukseen oli jäänyt merkitsemättä:

Heiniä kolmeen latoon 1200 kg, 11400 mk
Vehnää jyvinä 90 kg, 261 mk
Vehnää jauhoina 350 kg, 1050 mk
Ruisjauhoja 70 kg, 200 mk
Ohraa ryyninä ja jauhoina 160 kg, 416 mk
Kauraa jyvinä ja jauhoina 1040 kg, 2357 mk
Ruokahernettä 320 kg, 1520 mk
Perunaa 3800 kg, 3420 mk
Juurikasveja 2500 kg, 2500 mk
Kevätviljanolkia 2800 kg, 1120 mk

Viipurin
Maalaiskunnan Huomioimislautakunnalle ilmoitan poisjääneet viljat ja
heinät jotka jäivät erehdyksessä korvausanomukseen merkitsemättä ja
korvaussummaan yhdistämättä.
Kunnioittaen
Adam Haili

Adam arvioi menetetyn omaisuuden arvoksi yhteensä 198 819 markkaa. Viipurin maalaiskunnan II arvioimislautakunta piti 4.7.1941 kokouksen Jämsässä Emil A. Hurmeen johdolla. Pykälässä 444 päätettiin hakija Adam Hailille makset­ta­vasta kor­vaus­sum­masta. Lauta­kun­nan ar­vion mukaan omai­suu­den arvo oli 116 566 mark­kaa. Se muodostui seuraa­vasti:

• Kauppahinta 35 000:-
• Jakokustannukset ym. 8 000:-
• Sauna ja kellari 7 000:-
• Ojituskustannukset 3 000:-
• Irtai­misto 61 266:-
• Alihintaan myyty karja 2 300:-

Kesäkuussa 1943 Viipurin maalaiskunnan I arvioimis­lautakunta teki pykä­lässä 1278 pää­tök­sen 54/1838/II, jossa korvaus­summaksi vahvis­tet­tiin 92 000 markkaa. Tieto kor­vaus­päätök­sestä toimi­tet­tiin Adam Hailille osoit­tee­seen Viipuri, Kavant­saari, Kai­pola. Adam sai tiedon poliisi­johtaja A. Jalkaselta 25.6.1943 Sinikka Sil­vastin läsnä ollessa.

Adamin seuraavien hake­mus­ten käsit­tely on vuorossa tuon­nem­pana.

Lähde:
KA  Valtiokonttorin korvausasiaintoimisto, Fba:3506 Korvaushakemukset ja -päätökset, 54/9210.